Teot 21
1 Kun olimme eronneet heistä ja lähteneet purjehtimaan, laskimme suoraan Koossaareen ja seuraavana päivänä Rodoon ja sieltä Pataraan.
Hagi Tagra anama huteta, zamatreta ventea atufegantu hagerimpi atreta fatgo huta vuta, Kosie nehaza hageri amunompi me'nea osi mopare (ailen) vuta, nanterana Rodesie nehaza kumate (ailen) uhanatiteta, anantetira Patara mopare uhanati'none.
2 Siellä tapasimme Foinikiaan menevän laivan, astuimme siihen ja lähdimme purjehtimaan.
Patara atreta, Fonesia kumate vunaku nehia vente keta eri fore huteta, miza huta marerunkeno atreno timpi vu'ne.
3 Ja kun Kypro rupesi näkymään ja oli jäänyt meistä vasemmalle, purjehdimme Syyriaan ja nousimme maihin Tyyrossa; siellä näet laivan oli määrä purkaa lastinsa.
Saiprusima ventemo unemania kumara hoga kaziga agatereta, Siria Provinsifi vuta, Tairi kumate umani'none. Na'ankure ventemo'a mago'a fenona anante eri netregete.
4 Ja tavattuamme opetuslapset me viivyimme siellä seitsemän päivää. Ja Hengen vaikutuksesta he varoittivat Paavalia menemästä Jerusalemiin.
Jisasima amage'ma nentaza disaipol nagara ome nezmageta, ana kumate 7ni'a kna mani'none. Zamagra mago'ene Avamu'mo zamazeri otige'za Poliga Jerusalemi ovuo hu'za hu'naze.
5 Mutta kun olimme viettäneet loppuun ne päivät, lähdimme matkalle, ja kaikki saattoivat vaimoineen ja lapsineen meitä kaupungin ulkopuolelle saakka. Ja me laskeuduimme rannalla polvillemme ja rukoilimme;
Ananknama vagaregeta, atreta kantega nevunkeno, ana mika'mo'zane, a'nezamine, mofavre naga'zamine tagrane magoka vazageta ana kumara atreta vu'none. Hagerinkenare vuteta tarenareta nunamuna ome huteta,
6 ja sanottuamme jäähyväiset toisillemme astuimme laivaan, ja he palasivat kotiinsa.
mani'neho huta mago mago'mokizmia hunezmanteta ventefi marerita nevunke'za, zamagra rukrahe hu'za nozimirega vu'naze.
7 Tyyrosta me saavuimme Ptolemaikseen, ja siihen päättyi purjehduksemme. Ja me tervehdimme veljiä siellä ja viivyimme päivän heidän luonansa.
Tagra Tairi kumara atreta vuva vuva huta Tolemais uhanatiteta, mono nagara ome nezmatagita anante magokna mani'none.
8 Mutta seuraavana päivänä me lähdimme sieltä ja tulimme Kesareaan, jossa menimme evankelista Filippuksen tykö, joka oli yksi niistä seitsemästä, ja jäimme hänen tykönsä.
Nanterana ana kumara atreta, Sisaria ehanatita mono nehia ne' (evangelis) Filipina 7ni'a naga mono kva zamazeri oti'nafinti mago zamimofo nonte umani'none. (Apo 6:1-6)
9 Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja.
Ana ne'mofona 4'a ve e'ori kasnampa mofane'zaga'a mani'naze.
10 Siellä me viivyimme useita päiviä. Niin tuli sinne Juudeasta eräs profeetta, nimeltä Agabus.
Anante mago'a kna mani'nonkeno, mago kasnampa nera Agabusi'e nehaza ne'mo, Judia kazigati eramino anante e'ne.
11 Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin'."
Tagra mani'nontega Agabusi'a eno, Polina amu'nofi'a (belt) erino agra azante ene agiare renenteno anage hu'ne, Ruotge Avamu'mo'a anage hie, Amanahu kante Jerusalemi mani'naza Jiu vahe'mo'za ama amu'nofi'mofo nefana azeri'za kina rente'za megi'a vahe zamazampi antegahaze.
12 Kun sen kuulimme, pyysimme, sekä me että ne, jotka siellä asuivat, ettei hän menisi Jerusalemiin.
Ana naneke antahiteta, tagrane anampi nemani'za vahe'ene kazigazi huta, Poliga Jerusalea mareorio huta asami'none.
13 Silloin Paavali vastasi ja sanoi: "Mitä te teette, kun itkette ja särjette minun sydäntäni. Sillä minä olen valmis, en ainoastaan käymään sidottavaksi vaan myöskin kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."
Anante Poli'a kenona zamirera anage hu'ne, tamagra nahigetma zavira netetma, narimpamofona nazeri kna nehaze? Na'ankure nofinukera nazeriza anaki nantehogukera trora osuanki, Ramofo Jisasi agire Jerusalemi frinaku retro nehue.
14 Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto".
Na'ankure agra ketia ontahisiaza higeta, tagra kea osuta Ramofo avesi'zamo fore hanie huta hu'none.
15 Niiden päivien kuluttua me hankkiuduimme ja menimme ylös Jerusalemiin.
Ana knama evutegeta trotra nehuta otita Jerusalemi vu'none.
16 Ja meidän kanssamme tuli myös opetuslapsia Kesareasta, jotka veivät meidät majapaikkaamme, erään vanhan opetuslapsen, kyprolaisen Mnasonin, tykö.
Mago'a Sisaria kumate nemaniza disaipol naga'mo'za tagrane ne-eza tavare'za Saiprusi ne' Masoni nompi vazageta, korapa Jisasi amage nentea disaipol ne'mofo nompi umanigahune hu'nona ne'mofo nompi umani'none.
17 Ja saavuttuamme Jerusalemiin veljet ottivat meidät iloiten vastaan.
Jerusalemi uhanatunke'za Anumzamofo naga'mo'za muse nehu'za tavatagi'za knare hutma aze hu'naze.
18 Seuraavana päivänä Paavali meni meidän kanssamme Jaakobin tykö, ja kaikki vanhimmat tulivat sinne saapuville.
Uvasonkeno ko'ma atigeno, Poli'a, Jemisine maka mono kva vahe'zagama (eldas) mani'naza ome zamagenaku tagrane vu'ne.
19 Ja kun hän oli heitä tervehtinyt, kertoi hän kohta kohdalta kaikki, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskuudessa.
Poli'a ome zamageno zamatagiteno, agra agafa huno mago' mago'zama Anumzamo'ma mono eri'za megi'a vahepima e'nerigeno hu'neazana zamasmi'ne.
20 Sen kuultuaan he ylistivät Jumalaa ja sanoivat Paavalille: "Sinä näet, veli, kuinka monta tuhatta juutalaista on tullut uskoon, ja he ovat kaikki lainkiivailijoita.
Ama ana nanekema antahite'za, Anumzamofo agi erisaga hu'naze. Zamagra anage hu'za Polina asami'naze, kagra nerafuga antahio, nama'a tauseni'a Jiu vahe'mo'za zamentinti nehu'za, Mosese Kasege'ne amage' nentaza vahe'mo'zanena hampo'nati'za amage' nentaze.
21 Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan.
Mago'a vahe'mo'za anage hu'za kagrikura zamasmi'naze, kagra maka Jiu vahe'mo'za megi'a vahepi mani'nazana, Mosese kasegemo'a taza osugahie hunka nehunka, mofavreramina zamufa taga huozmanteho nehunka, tagri tavutavamofo avu'avara osugahaze hunka hu'nananke antahi'none.
22 Mitä siis on tehtävä? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen.
Tagra na'a hugahune? Kagrama kmama e'nana nanekema zamagra antahisu'za tamage hugahaze.
23 Tee siis tämä, minkä me nyt sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä.
Ana hu'negu tagrama kasmisunaza huo. 4'a vene'nemo'za Anumzamofonte huvempa hu'za mani'naze.
24 Ota ne luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssansa ja maksa kulut heidän puolestaan, että he saisivat leikkauttaa tukkansa; siitä kaikki huomaavat, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinäkin vaellat lain mukaan ja noudatat sitä.
Hanki zamavarenka kagrane magoka tamazeri agru nehutma, zamazoka'ma haresazazana miza sezmantegahane. E'ina hananke'za, maka vahe'mo'za antahi'za kema hazage'za kagriku'ma antahi'nazana tamage hu'naze hugahaze. Hu'neanagi kagraka'a kasegea amage antenka manigahane.
25 Mutta uskoon tulleista pakanoista me olemme päättäneet ja kirjoittaneet, että heidän on välttäminen epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta."
Hu'neanagi megi'a vahe'ma zamentinti nehaza vahetega, tagra avonkreta, havi anumzante Kresramana vuntesia zagagafane, korane anankema taga osu zagagafane onetma, monko'zana atreho huta tagesa antahiteta kre zami'none. (Apo 15:29)
26 Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, meni hän pyhäkköön ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumispäivänsä tulisivat päättymään, jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri.
Nanterana Poli'a zamavareno agrane ana vahe'ma zamazeri agru huteno, ra mono nompi vuno, ana zupa mago mago'mofonte Kresramana vuno azeri agaruhu kna vagaregahie huno ome zamasmi'ne.
27 Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta tulleet juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihoittivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi
Hagi 7ni'a kna vagare'za nehigeno, Esia provinsifinti Jiu vahe'mo'za ra mono nompi mani'nege'za nege'za, rama'a vahe zamarimpa zamazeri oti'zage'za Polina azeneri'za,
28 ja huusivat: "Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa vielä tuonut kreikkalaisia pyhäkköönkin ja saastuttanut tämän pyhän paikan."
anage hu'za ranke hu'naze, Israeli vahe'mote taza hiho! Ama ne'mo'a hakare kaziga mani'naza vahetamina rempi hunezmino, vahetine kasegetine, ra mono nontia ha' renente! Mago'enena agra Griki vahera zamareno ra mono nomofo agu'afi nevuno, ruotage hu'nea ra mono nona eri pehena nehie!
29 Sillä he olivat ennen nähneet efesolaisen Trofimuksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat, että Paavali oli tuonut hänet pyhäkköön.
Zamagra negageno Efesasiti nera Trofimusi'a, Poli'ene Jerusalemi vano nehige'za negaza ne'ku, ra mono nomofo agu'afinka avreno marerinegahie hu'za zamagesa antahi'naze.
30 Ja koko kaupunki tuli liikkeelle, ja väkeä juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni, raastoivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin.
Maka vahe'mo'za eritru hu'za zamaga re'za e'za, Polina azeri'za avazu hu'za ra mono nomofo agu'afinti atimaneramizageno'a, ame hu'za ra mono nonkafana erigi'naze.
31 Ja kun he tahtoivat hänet tappaa, sai sotaväenosaston päällikkö sanan, että koko Jerusalem oli kuohuksissa.
Polima ahe friku'ma nehazageno, anampinti vahe'mo'za zamaga re'za vu'za, maka Jerusalemi vahe'mo'za ha' nehaze hu'za sondia vahete kva nehia nera ome asmi'naze.
32 Tämä otti heti paikalla mukaansa sotilaita ja sadanpäämiehiä ja riensi alas heidän luoksensa. Kun he näkivät päällikön ja sotilaat, lakkasivat he lyömästä Paavalia.
Ana sondia kva ne'mo'a ame' huno sondia vahe'zaga nezmareno, mago'a vahe'mokizmi kva vahe'zaga (sensulien, hantretia sondia vahete kva nera) zamarege'za, zamaga re'za ana vahete e'naze. Polima ahenaku nehaza vahe'mo'za, sondia vahe'mokizmi kva ne'ene, sondia vahe'zagama nezamage'za, ohe'za atre'naze.
33 Silloin päällikkö astui esiin, otatti hänet kiinni ja käski sitoa hänet kaksilla kahleilla ja kysyi, kuka hän oli ja mitä hän oli tehnyt.
Anante sondia kva ne'mo'a Polina ome azeriteno, huzmantege'za tare seni nofinu anakintetageno, anante sondia kva ne'mo'a, zamantahige'ne, Agra aza'e, agra na'a hu'ne?
34 Mutta kansanjoukosta huusivat toiset sitä, toiset tätä. Ja koska hän melun tähden ei voinut saada varmaa selkoa, käski hän viedä hänet kasarmiin.
Hu'neanagi tusi'a vahetamimpinti mago'amo'za ranke hu'za ra kefinti mago zanku kereso nehazageno, mago'amo'za ruge nehazageno, sondia kva ne'mo'a ke agafa'a keno eri fore osu'ne. Na'ankure rama'a vahe'mo'za kehakare nehazageno ontahino, Polina avareta sondia vahe kumapi viho hige'za avare'za vu'naze.
35 Ja kun Paavali tuli portaille, täytyi sotamiesten kantaa häntä kansan väkivallan tähden;
Agrama latare'ma ege'za, Polina sondia vahe'mo'za azerisga hu'za mareri'naze. Na'ankure rama'a vahe'mo'za ahenaku nehazageno'e.
36 sillä suuri kansanpaljous seurasi perässä ja huusi: "Vie pois hänet!"
Rama'a vahe tamimo'za zamavariri'za nevu'za kezati'za, Ahe friho! Ahe friho! hu'naze.
37 Ja kun oltiin kuljettamassa Paavalia sisälle kasarmiin, sanoi hän päällikölle: "Onko minun lupa sanoa sinulle jotakin?" Niin tämä sanoi: "Osaatko sinä siis kreikkaa?
Polima avare'za sondia vahe kumapi ufre'za nehazageno sondia kva ne' asamino, Knare mago'a kea kasmisufi? Higeno ana ne'mo, Griki kea antahi'nano? huno Polina antahige'ne.
38 Etkö sitten olekaan se egyptiläinen, joka hiljakkoin villitsi ne neljätuhatta murhamiestä ja vei heidät erämaahan?"
Kagra Isipi ne'ma, mago'a knafima ugota hunka, 4 tauseni'a vahe'ma kamani vahe ha'ma rezmanteku'ma hu'naza vene'nema zamavarenka hagege kokampi vu'nana nepi, ru nere?
39 Niin Paavali sanoi: "Minä olen juutalainen mies, Tarson, tunnetun Kilikian kaupungin, kansalainen; pyydän sinua, salli minun puhua kansalle".
Poli'a kenona anage hu'ne, Nagra Jiu nere Tasisi kumateti Sirisia provinsfinti, agatere'nea rankumatetire. Knare natre'nanke'na ama vahetamina kea zamasmigahuo higeno,
40 Ja kun hän sen salli, niin Paavali, seisoen portailla, viittasi kädellään kansalle; ja kun oli syntynyt syvä hiljaisuus, puhui hän heille hebreankielellä ja sanoi:
ana sondia kva ne'mo'a knareki kea huo higeno, Poli'a latare oti'neno azanu avame hige'za keresoma nehazazana eri taganageno, antahi'naza Aramu (Hibru) kefinti, anage huno zamasmi'ne.
