Teot 20
1 Kun meteli oli asettunut, kutsui Paavali opetuslapset luoksensa; ja rohkaistuaan heitä hän jätti heidät hyvästi ja lähti matkustamaan Makedoniaan.
And after the tumult was over, Paul sent for the disciples to him, and having embraced them, departed to go into Macedonia.
2 Ja kuljettuaan niiden paikkakuntien läpi ja puhuttuaan siellä monta kehoituksen sanaa hän tuli Kreikkaan.
And having passed through those parts, and given them much exhortation, he came into Greece.
3 Siellä hän oleskeli kolme kuukautta. Ja kun juutalaiset olivat tehneet häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan lähteä meritse Syyriaan, päätti hän tehdä paluumatkansa Makedonian kautta.
And when he had spent three months there, the Jews having laid wait for him as he was going to embark for Syria, he determined to return by Macedonia.
4 Ja häntä seurasivat berealainen Soopater, Pyrruksen poika, ja tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä aasialaiset Tykikus ja Trofimus.
And there accompanied him to Asia, Sopater the Berean, and of the Thessalonians Aristarchus and Secundus, and Gaius of Derbe, and Timothy: and the Asiatics,
5 Nämä menivät edeltä ja odottivat meitä Trooaassa;
Tychicus and Trophimus, who went before and stayed for us at Troas.
6 mutta me purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä heidän luoksensa Trooaaseen ja viivyimme siellä seitsemän päivää.
And after the days of unleavened bread we sailed from Philippi, and came to them at Troas in five days, where we spent seven days.
7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
And upon the first day of the week, when the disciples were assembled together to break bread, Paul being about to depart on the morrow, preached unto them, and continued his discourse till midnight.
8 Ja monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa me olimme koolla.
And there were many lamps in the upper room where they were assembled.
9 Niin eräs nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui ikkunalla, ja kun Paavalin puhe kesti niin kauan, vaipui hän sikeään uneen ja putosi unen vallassa kolmannesta kerroksesta maahan; ja hänet nostettiin ylös kuolleena.
And a young man named Eutychus, who sat in a window, falling into a deep sleep, as Paul was discoursing for a long time, sunk down and fell from the third story, and was taken up dead.
10 Mutta Paavali meni alas, heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki".
And Paul went down and leaned over him, and took him up and said, Be not disturbed; for his life is in him.
11 Niin hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi; ja hän puhui kauan heidän kanssansa, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle.
Then he went up again, and having broken bread and eaten, and conversed with them a considerable time, even till break of day, he departed.
12 Ja he veivät pojan sieltä elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.
And they brought in the young man alive, and were not a little comforted.
13 Mutta me menimme edeltäpäin ja astuimme laivaan ja purjehdimme Assoon. Sieltä aioimme ottaa Paavalin laivaan, sillä hän oli niin määrännyt, aikoen itse kulkea maitse.
But we went before to the ship, and sailed to Assos, being there to take in Paul: for so he had appointed, designing himself to go on foot.
14 Ja kun hän yhtyi meihin Assossa, otimme hänet laivaan ja kuljimme Mityleneen.
And as soon as he joined us at Assos, we took him in and came to Mitylene.
15 Sieltä me purjehdimme ja saavuimme toisena päivänä Kion kohdalle; seuraavana päivänä laskimme Samoon ja tulimme sen jälkeisenä päivänä Miletoon.
And sailing from thence we came the next day over against Chios; and the day following we arrived at Samos, and stopping at Trogyllium, we came the day after to Miletus.
16 Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Efeson ohitse, ettei häneltä kuluisi aikaa Aasiassa; sillä hän kiiruhti joutuakseen, jos suinkin mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin.
For Paul had determined to sail by Ephesus, that he might not spend time in Asia: for he endeavoured, if it were possible, to be at Jerusalem on the day of Pentecost.
17 Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat.
But he sent from Miletus to Ephesus, and called the elders of the church.
18 Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: "Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne;
And when they were come to him, he said unto them, Ye know in what manner I behaved among you all the time, from the first day that I came into Asia.
19 kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;
Serving the Lord with all humility, and many tears, and trials which befel me by the ambushes of the Jews.
20 kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta,
And how I with-held nothing that was useful, but have declared it to you, and have taught you publicly and from house to house:
21 vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.
testifying both to the Jews and Greeks, repentance towards God, and faith in our Lord Jesus Christ.
22 Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa.
And now, being constrained by the spirit, behold I am going to Jerusalem, not knowing what will befal me there:
23 Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.
save that the holy Spirit testifieth in every city, that bonds and afflictions await me.
24 En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.
But none of these things move me, nor do I account my life dear, so that I may finish my course with joy, and the ministry which I have received of the Lord Jesus, to testify the gospel of the grace of God.
25 Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa.
And now behold I know that ye all, among whom I have gone preaching the kingdom of God, shall see my face no more.
26 Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen.
Wherefore I call you to witness this day, that I am clear from the blood of all men.
27 Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa.
For I have not failed to declare unto you all the counsel of God.
28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.
Take heed therefore to yourselves, and to all the flock, in which the holy Spirit hath appointed you bishops, to feed the church of God, which He purchased with his own blood.
29 Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,
For I know this, that after my departure grievous wolves will enter in among you, not sparing the flock.
30 ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.
And from among yourselves shall men arise, speaking perverse things to draw away disciples after them.
31 Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.
Watch therefore, remembering that for the space of three years I ceased not by night and by day to warn every one with tears.
32 Ja nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.
And now, my brethren, I recommend you to God, and to the word of his grace: who is able to edify you, and to give you an inheritance among all that are sanctified.
33 En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita;
I have coveted no one's silver, or gold, or apparel:
34 te tiedätte itse, että nämä minun käteni ovat työllänsä hankkineet, mitä minä ja seuralaiseni olemme tarvinneet.
and ye yourselves know that these hands have ministred to my necessities, and to those that were with me.
35 Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa'."
I have shewed you in all things, that by labouring thus ye ought to support the infirm; and to remember the words of the Lord Jesus, who said, It is more blessed to give than to receive.
36 Ja tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssansa.
And when he had said these things, he kneeled down, and prayed with them all.
37 Ja he ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä,
And they were all much grieved, and fell on Paul's neck, and kissed him: sorrowing most of all at the word which he spake,
38 ja enimmän suretti heitä se sana, jonka hän oli sanonut, etteivät he enää saisi nähdä hänen kasvojansa. Ja he saattoivat hänet laivaan.
that they should see his face no more. And they accompanied him to the ship.
