< Teot 20 >

1 Kun meteli oli asettunut, kutsui Paavali opetuslapset luoksensa; ja rohkaistuaan heitä hän jätti heidät hyvästi ja lähti matkustamaan Makedoniaan.
After the uproar ceased, Paul, having sent for the disciples and exhorted them, bidding them adieu, departed to go into Macedonia.
2 Ja kuljettuaan niiden paikkakuntien läpi ja puhuttuaan siellä monta kehoituksen sanaa hän tuli Kreikkaan.
And having come through those regions, and exhorted them with much speaking, he came into Greece;
3 Siellä hän oleskeli kolme kuukautta. Ja kun juutalaiset olivat tehneet häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan lähteä meritse Syyriaan, päätti hän tehdä paluumatkansa Makedonian kautta.
and having remained three months, a plot rising against him from the Jews, when about to sail for Syria, he was of a mind to return through Macedonia.
4 Ja häntä seurasivat berealainen Soopater, Pyrruksen poika, ja tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä aasialaiset Tykikus ja Trofimus.
And Sopater the (son) of Pyrrhus, the Berean, and Aristarchus, the Thessalonian, and Secundus; and Gaius the Derbean, and Timothy; and Tychicus and Trophimus the Asiatics, accompanied him;
5 Nämä menivät edeltä ja odottivat meitä Trooaassa;
and these having gone in advance, awaited us in Troas;
6 mutta me purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä heidän luoksensa Trooaaseen ja viivyimme siellä seitsemän päivää.
and we, after the days of unleaven bread, sailed from Philippi, and came to them into Troas within five days; where we spent seven days.
7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
And on the first of the Sabbaths we being assembled to break bread, Paul spoke to them, being about to depart the following day, and continued his discourse till midnight:
8 Ja monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa me olimme koolla.
and there were many lamps in the upper room, where we were assembled.
9 Niin eräs nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui ikkunalla, ja kun Paavalin puhe kesti niin kauan, vaipui hän sikeään uneen ja putosi unen vallassa kolmannesta kerroksesta maahan; ja hänet nostettiin ylös kuolleena.
Paul speaking more prolixly, there was a certain young man, Eutychus by name, sitting in the window, being borne down with deep sleep, completely relaxed by sleep, fell down from the third story, and was taken up dead.
10 Mutta Paavali meni alas, heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki".
And Paul, having come down, fell on him, and taking him in his arms said, Fear not; for his soul is in him:
11 Niin hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi; ja hän puhui kauan heidän kanssansa, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle.
and having come up, and broken the bread, and eaten, and talking a long time, until daydawn, thus he departed.
12 Ja he veivät pojan sieltä elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.
And they led up the boy alive, and were comforted exceedingly.
13 Mutta me menimme edeltäpäin ja astuimme laivaan ja purjehdimme Assoon. Sieltä aioimme ottaa Paavalin laivaan, sillä hän oli niin määrännyt, aikoen itse kulkea maitse.
But we, having come in advance to the ship, embarked for Assos, thence being about to take up Paul, for he had so commanded us, himself being about to go on foot.
14 Ja kun hän yhtyi meihin Assossa, otimme hänet laivaan ja kuljimme Mityleneen.
And when he met us at Assos, taking him up, we came to Mitylene.
15 Sieltä me purjehdimme ja saavuimme toisena päivänä Kion kohdalle; seuraavana päivänä laskimme Samoon ja tulimme sen jälkeisenä päivänä Miletoon.
And thence having sailed away on the following day we arrived opposite Chios; and on the following day we touched at Samos, and on the next day we came into Miletus.
16 Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Efeson ohitse, ettei häneltä kuluisi aikaa Aasiassa; sillä hän kiiruhti joutuakseen, jos suinkin mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin.
For Paul decided to sail by Ephesus, in order that it might not be necessary for him to spend the time in Asia: for he was hastening, if it might be possible for him to be in Jerusalem on the day of Pentecost.
17 Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat.
And having sent from Miletus into Ephesus, he called for the elders of the church.
18 Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: "Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne;
And when they came to him, he said to them, You know, that from the first day from which I came unto Asia, how I was with you all the time,
19 kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;
serving the Lord with all humility, and tears, and temptations, which came upon me through the plots of the Jews:
20 kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta,
how I omitted nothing of those things which are profitable, that I should not declare unto you and teach you publicly and from house to house,
21 vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.
witnessing both to Jews, and to Greeks, repentance toward God, and faith toward our Lord Jesus Christ.
22 Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa.
And now, behold, I go to Jerusalem bound in spirit, not knowing the things which shall come upon me in it:
23 Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.
except that the Holy Ghost in every city witnesses to me, saying that bonds and tribulations await me.
24 En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.
But I consider my life worthy of no consideration to myself, so as to finish my course, and the ministry which I received from the Lord Jesus, to bear testimony to the gospel of the grace of God.
25 Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa.
And now, behold, I know that you all, among whom I came preaching the gospel of the kingdom, shall see my face no more.
26 Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen.
Therefore I witness to you this clay, that I am pure from the blood of all men;
27 Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa.
for I did not shrink to declare unto you all the counsel of God.
28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.
Take heed to yourselves, and all the flock, over which the Holy Ghost has placed you shepherds, to shepherdise the church of God, which He bought with His own blood.
29 Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,
I know, that after my departure grievous wolves will rise up against you, not sparing the flock;
30 ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.
and men from you yourselves will rise up, speaking perverse things, in order to lead away disciples after them.
31 Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.
Watch therefore, remembering, that three years night and day I ceased not admonishing you with tears.
32 Ja nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.
And now I commend you to God and the word of His grace, who is able to edify you, and give you an inheritance among all the sanctified.
33 En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita;
I have not sought the silver, or gold, or raiment of any one;
34 te tiedätte itse, että nämä minun käteni ovat työllänsä hankkineet, mitä minä ja seuralaiseni olemme tarvinneet.
you yourselves know, that these hands did minister to my necessities, and those along with me.
35 Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa'."
I have shown you all things, that it so behooveth you laboring to assist the weak, and to remember the words of the Lord Jesus, that He said, It is more blessed to give than to receive.
36 Ja tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssansa.
And having said these things, putting down his knees along with them all, he prayed.
37 Ja he ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä,
And the weeping of all was great, and falling on the neck of Paul, they continued to kiss him copiously,
38 ja enimmän suretti heitä se sana, jonka hän oli sanonut, etteivät he enää saisi nähdä hänen kasvojansa. Ja he saattoivat hänet laivaan.
being especially grieved at the word which he had spoken, that they were about to see his face no more. And they accompanied him to the ship.

< Teot 20 >