< Teot 2 >
1 Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.
Are xopan ri nimaqꞌij rech Pentecostés, konojel ri kojonelabꞌ kimulim kibꞌ xa pa jun kꞌolibꞌal.
2 Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
Xaq kꞌa teꞌ xkita jun nimalaj jumumem jetaq jun nimalaj kyaqiqꞌ ri xpe chikaj, xjinin pa ronojel ri ja jawjeꞌ ri e tꞌuyul wi.
3 Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.
Xaq kꞌa te xkil raqꞌ qꞌaqꞌ ri kajinin pa kiwiꞌ chi kijujunal.
4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.
Konojel ri e kꞌo pa ri ja xenoj che ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel, xkichapleꞌj chꞌawem pa juleꞌ taq chꞌabꞌal chik ri xuya ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel chike.
5 Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on.
Pa taq ri qꞌij riꞌ e kꞌo pa Jerusalén achyabꞌ aꞌj Israel ri keniman che ri Dios, ri kepe pa juleꞌ taq tinimit chik.
6 Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä.
Are xkita ri xkꞌulmatajik, aninaq xeꞌkilaꞌ, xemayijanik rumal chi ri kitzijobꞌal katzijobꞌex chi kumal ri kojonelabꞌ.
7 Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: "Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?
Xkimay ri xkꞌulmatajik, rumal riꞌ xkibꞌij: Konojel we winaq riꞌ aꞌj Galilea ¿jas che jewaꞌ xkꞌulmatajik?
8 Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?
¿Jas che waꞌ keꞌqato chi kechꞌaw pa ri qatzijobꞌal?
9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa,
Ri uj, jaljoj taq tinimit uj petinaq wi, e kꞌo aꞌj Media, aꞌj Elam, aꞌj Mesopotamia, aꞌj Judea, aꞌj Capadocia, aꞌj Ponto, aꞌj Asia.
10 Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset,
Xuqujeꞌ e kꞌo qukꞌ ri aꞌj Frigia, aꞌj Panfilia, aꞌj Egipto xuqujeꞌ e solinelabꞌ ri kepe Roma.
11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."
Xuqujeꞌ e kꞌo winaq aꞌj Creta, xuqujeꞌ aꞌj Arabia, qonojel xqato chi we winaq riꞌ kakitzijoj pa ri qatzijobꞌal ri mayijabꞌal taq jastaq ri ubꞌanom ri Dios kukꞌ.
12 Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: "Mitä tämä mahtaakaan olla?"
Xemayijan ri winaq, man kakiriq taj jas kakibꞌano, xkita chibꞌil taq kibꞌ jas jeꞌ keꞌloq ri xkilo.
13 Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: "He ovat täynnä makeata viiniä".
E kꞌo kꞌu jujun xkibꞌij chike: ¡We achyabꞌ riꞌ xa e qꞌabꞌarelabꞌ!
14 Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne.
Ri Pedro e rachiꞌl ri julajuj taqoꞌn xetakꞌiꞌ chikiwach ri winaq, ri Pedro xubꞌij: Qatat qanan aꞌj Jerusalén, xuqujeꞌ ri kixpe pa nikꞌaj taq tinimit chik mixsachik,
15 Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä.
we winaq riꞌ man e qꞌabꞌarelabꞌ taj jetaq ri kibꞌij ix, la man kiwilo sibꞌalaj aqꞌabꞌil na.
16 Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:
We tajin kiwilo are waꞌ ri xuqꞌalajisaj loq ri qꞌalajisal tzij Joel ojer.
17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
Ri Dios kubꞌij: Pa ri kꞌisbꞌal taq qꞌij kintaq loq ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel pa kiwiꞌ konojel winaq. Ri iꞌkꞌojol xuqujeꞌ ri iꞌmiꞌal kakiqꞌalajisaj na ri tzij ri kinya chike. Ri akꞌal taq alabꞌom kakil na ri kakꞌut chkiwach, Ri achyabꞌ kaꞌchikꞌ na.
18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.
Xuqujeꞌ pa taq ri qꞌij riꞌ kintaq na bꞌik ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel pa kiwiꞌ ri e patanil we, achyabꞌ xuqujeꞌ ixoqibꞌ kakiqꞌalajisaj kꞌu na ri tzij ri kinya chike.
19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.
Kinbꞌan na kꞌutbꞌal cho ri kaj xuqujeꞌ cho ri uwachulew. Kilitaj na kikꞌ, xuqujeꞌ qꞌaqꞌ, xuqujeꞌ nimaꞌq taq sibꞌ jeꞌ jas ri sutzꞌ.
20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.
Ri qꞌij kaqꞌequꞌmataj na, Ri ikꞌ kakyaqar na jeꞌ jas ri kikꞌ. We riꞌ kakꞌulmatajik are majaꞌ kuriq ri nimalaj uqꞌij ri Ajawxel Dios.
21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.'
Are kꞌu ri kunaꞌtaj ri ubꞌiꞌ ri Ajawxel Dios, kakolotaj na.
22 Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte,
Achyabꞌ aꞌj Israel, chitatabꞌej ri kinbꞌij. Iwetaꞌm ix chi ri Jesús aj Nazaret are waꞌ ri achi ri xya uqꞌij rumal ri Dios rumal xubꞌan ri mayijabꞌal taq jastaq, ri nimaq taq kꞌutbꞌal, xuqujeꞌ ri etal ri xubꞌan ri Dios iwukꞌ rumal Areꞌ.
23 hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte.
Ri Dios retaꞌm chi loq ri kakꞌulmatajik, je kꞌu xelik are xjach ri Jesús pa kamikal kumal ri itzel taq winaq, xiripo xuqujeꞌ xikamisaj bꞌik.
24 Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää.
Ri Dios kꞌut xukꞌastajisaj ri Jesús, man xkwin ta ri kamikal xchꞌeken che.
25 Sillä Daavid sanoo hänestä: 'Minä näen alati edessäni Herran, sillä hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi.
Jewaꞌ ubꞌim loq ri nim taqanel David chirij ri Jesús: Ri Ajawxel kꞌo wukꞌ, man kasach ta nuwach.
26 Sentähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, ja myös minun ruumiini on lepäävä toivossa;
Rumal riꞌ sibꞌalaj kakiꞌkot ri wanimaꞌ, amaqꞌel kinraq nuchiꞌ che qꞌijilaꞌnem, kuꞌl na kꞌuꞌx chi man kꞌo ta kꞌax kinriqo.
27 sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta. (Hadēs )
Wetaꞌm chi man kinya ta la kan chkixoꞌl ri kaminaqibꞌ, man kaj ta la chi kaqꞌay ri Tyoxalaj patanil e la pa ri jul. (Hadēs )
28 Sinä teet minulle tiettäviksi elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.'
Kꞌutum la ri bꞌe rech kꞌaslemal chinuwach. Kanojisaj kꞌu na la ri wanimaꞌ rukꞌ kiꞌkotemal rumal cher kakꞌojiꞌ na la wukꞌ.
29 Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä.
Loqꞌalaj taq qachalal, chichomajmpeꞌ. Ri qamam David man tajin ta kubꞌij we jastaq riꞌ chibꞌil ribꞌ areꞌ, rumal cher areꞌ kaminaq chik, xmuqik, xuqujeꞌ ri jul ri xmuq wi kꞌa kaqil na uwach kamik.
30 Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen,
Ri David rumal cher jun qꞌalajisal utzij ri Dios, retaꞌm chi ri Dios uchiꞌm loq chi jun chike ri e ralkꞌwaꞌl kataqan na pa kiwiꞌ ri tinimit.
31 niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta. (Hadēs )
Ri David ojer xril loq ri kakꞌulmataj na, xuqꞌalajisaj kꞌu ri ukꞌastajibꞌal ri Cristo, xubꞌij chi Man kakanaj ta kan chkixoꞌl ri kaminaqibꞌ, man kaqꞌay ta ri utyoꞌjal. (Hadēs )
32 Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.
Ri Dios kꞌut xukꞌastajisaj ri Jesús chkixoꞌl ri kaminaqibꞌ, qonojel uj xqil ri xkꞌulmatajik.
33 Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette.
Xnimarisax kꞌu uqꞌij, xtꞌuyubꞌax pa ri uwiqiqꞌabꞌ ri Dios jetaq ri chiꞌtal loq che, xuqujeꞌ xyaꞌtaj ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel che, rech che taq we qꞌij riꞌ kuya loq pa qawiꞌ jetaq ri tajin kiwilo.
34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,
Ri David man xpaqiꞌ taj pa ri kaj pune xubꞌij: Ri Ajawxel xubꞌij che ri wAjaw: Chattꞌuyul pa ri nuwiqiqꞌabꞌ,
35 kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'
Kinya na chawe chi katchꞌeken, pa kiwiꞌ konojel ri akꞌulel.
36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."
Rumal kꞌu waꞌ chetaꞌmaxoq chi waꞌ we Jesús riꞌ ri xiripo, ri Dios xubꞌan Cristo che xuqujeꞌ rajaw ronojel ri kꞌolik.
37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"
Ri tzij ri xuqꞌalajisaj ri Pedro xukꞌaxirisaj kanimaꞌ ri winaq, rumal riꞌ xkibꞌij che ri Pedro xuqujeꞌ chike ri nikꞌaj taqoꞌn chik: Qachalal, ¿jas kꞌu rajawaxik kaqabꞌano?
38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Ri Pedro xubꞌij chike: Chikꞌexa ikꞌuꞌx, xuqujeꞌ ri ichomanik chixtzalij rukꞌ ri Dios. Rajawaxik kabꞌan iqasanaꞌ pa jujunal pa ri ubꞌiꞌ ri Jesucristo, xa jeriꞌ kakuyutaj ri imak, xuqujeꞌ kikꞌamawaꞌj ri usipanik ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel.
39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
Waꞌ we chiꞌtal loq, iwech kech ri iwalkꞌwaꞌl, kech konojel ri winaq ri e kꞌo cho ri uwachulew, kech konojel ri e sikꞌital rumal ri Ajawxel.
40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
Ri Pedro man xqꞌiꞌtaj ta che ubꞌixik chike ri kojonelabꞌ: Chikolo iwibꞌ chike ri itzel taq winaq ri e kꞌo pa taq we qꞌij junabꞌ riꞌ.
41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
Ri xkikoj ri xubꞌij ri Pedro, xbꞌan kiqasanaꞌ karaj oxibꞌ mil riꞌ ri xeqꞌax kukꞌ ri kojonelabꞌ che riꞌ qꞌij riꞌ.
42 Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.
Konojel ri xekojonik xkibꞌan ri xkikꞌut ri e taqoꞌn re ri Jesús, xkimulij kibꞌ rukꞌ kiꞌkotemal, junam xkibꞌan chꞌawem, junam xkitij kiwa.
43 Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta.
Sibꞌalaj xkimochꞌ kibꞌ konojel ri winaq xuqujeꞌ xemayijanik, rumal ri jastaq xuqujeꞌ kꞌutbꞌal ri xkibꞌan ri uꞌtaqoꞌn ri Jesús.
44 Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä,
Konojel ri kojonelabꞌ xkimulij kibꞌ xa pa jun kꞌolibꞌal xuqujeꞌ xkijach ronojel ri kijastaq chibꞌil taq kibꞌ.
45 ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi.
E kꞌi chike xkikꞌayij ri kulew xuqujeꞌ ri jastaq ke. Ri rajil ri xkiriqo xkiya chike ri kꞌo kirajawaxik.
46 Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,
Ronojel qꞌij xkimulij kibꞌ pa ri Templo, xuqujeꞌ cho taq kachoch, xkijach kiwa chibꞌil taq kibꞌ man xkikꞌekꞌej taj uyaꞌik. Junam xewaꞌik rukꞌ kiꞌkotemal.
47 kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.
Amaqꞌel xkiya uqꞌij ri Dios, sibꞌalaj nim xiꞌlik kumal konojel ri winaq. Ri Dios kꞌut xuꞌkꞌam loq qꞌij chi qꞌij ri winaq ri kekolotajik rech kekꞌojiꞌ kukꞌ ri kojonelabꞌ.