Teot 16
1 Niin hän saapui myös Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli eräs opetuslapsi, nimeltä Timoteus, joka oli uskovaisen juutalaisvaimon poika, mutta isä oli kreikkalainen.
Ri Pablo xeꞌ pa ri tinimit Derbe, kꞌa te riꞌ xeꞌ pa ri tinimit Listra, chilaꞌ kꞌo wi jun ala tijoxel ubꞌiꞌnam Timoteo. Ri unan ri Timoteo jun ixoq kojonel aj Israel, ri utat aj Grecia.
2 Hänestä veljet, jotka olivat Lystrassa ja Ikonionissa, todistivat hyvää.
Ri e kojonelabꞌ ri keꞌl pa ri tinimit Listra xuqujeꞌ Iconio ketaꞌm chi utz ri kanoꞌjin ri Timoteo.
3 Paavali tahtoi häntä mukaansa matkalle ja otti hänet ja ympärileikkasi hänet juutalaisten tähden, joita oli niillä paikkakunnilla; sillä kaikki tiesivät, että hänen isänsä oli kreikkalainen.
Ri Pablo xusikꞌij bꞌik ri Timoteo rech keꞌ rukꞌ, xa kꞌu nabꞌe xutaqchiꞌj rech kok bꞌi etal che rumal cher kuꞌnimaj ri winaq aꞌj Israel ri e kꞌo pa ri tinimit riꞌ xuqujeꞌ ri winaq ketaꞌm chi ri utat aj Grecia.
4 Ja sitä mukaa kuin he vaelsivat kaupungista kaupunkiin, antoivat he heille noudatettaviksi ne säädökset, jotka apostolit ja Jerusalemin vanhimmat olivat hyväksyneet.
Xebꞌe kꞌu pa ronojel ri tinimit xkiya kꞌutuꞌn chike ri e kojonelabꞌ ri xkinimaj ri kꞌutuꞌn ri xya chike kumal ri uꞌtaqoꞌn ri Ajawxel xuqujeꞌ kumal ri e kꞌamal taq bꞌe rech ri komontyox ri e kꞌo pa Jerusalén.
5 Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja saivat päivä päivältä yhä enemmän jäseniä.
Xaq jeriꞌ xejeqiꞌ pa ri kikojobꞌal, xuqujeꞌ xekꞌiyar ri kojonelabꞌ.
6 Ja he kulkivat Frygian ja Galatian maan kautta, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa.
Pa taq ri qꞌij riꞌ ri Dios xubꞌij chike ri Pablo rachiꞌl ri Silas chi man kakitzijoj ta ri utzij ri Dios pa taq ri leꞌaj rech Asia. Jeriꞌ xebꞌe pa Frigia xuqujeꞌ pa Galacia.
7 Ja tultuaan Mysian kohdalle he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta Jeesuksen Henki ei sallinut heidän sitä tehdä.
Are xoꞌpan pa ri kꞌulbꞌat rech Misia, xkaj xebꞌe pa Bitinia. Ri Uxlabꞌixel rech ri Jesús junmul chik man xuya ta bꞌe chike xebꞌe chilaꞌ.
8 Niin he vaelsivat ohi Mysian ja menivät Trooaaseen.
Xiꞌkꞌow kꞌu bꞌik pa ri Misia xeqaj bꞌik pa ri tinimit Troas ri kꞌo chiꞌ ri Plo.
9 Ja Paavali näki yöllä näyn: makedonialainen mies seisoi ja pyysi häntä sanoen: "Tule yli Makedoniaan ja auta meitä".
Che ri chaqꞌabꞌ riꞌ, ri Dios xukꞌut cho ri Pablo chi kꞌo jun achi aj Macedonia ri kꞌo pa Grecia, tajin kusikꞌij loq ri Pablo, kubꞌij: Chatan loq jewaꞌ pa Macedonia, chujulatoꞌ.
10 Ja kun hän oli nähnyt sen näyn, niin me kohta tahdoimme päästä lähtemään Makedoniaan, sillä me käsitimme, että Jumala oli kutsunut meitä julistamaan heille evankeliumia.
Xaq jeriꞌ aninaq xqachomaj xujeꞌ pa ri Macedonia, xqachꞌobꞌo chi ri Dios are karaj kaqatzijoj ri utz laj tzij pa ri tinimit riꞌ.
11 Kun nyt olimme purjehtineet Trooaasta, kuljimme suoraan Samotrakeen, ja seuraavana päivänä Neapoliin,
Xujaqꞌan kꞌu bꞌik pa jun jukubꞌ bꞌinibꞌal puꞌwiꞌ jaꞌ ri kꞌo pa ri tinimit Troas, xujeꞌ pa ri chꞌaqaꞌp ulew ri sutital rumal jaꞌ ubꞌiꞌnam Samotracia, chukabꞌ qꞌij xujqꞌax pa ri tinimit Neápolis.
12 ja sieltä Filippiin, joka on ensimmäinen kaupunki siinä osassa Makedoniaa, siirtokunta. Siinä kaupungissa me viivyimme muutamia päiviä.
Are xujopan pa ri tinimit Filipos, jun tinimit ri kꞌo pa Macedonia, kitinimit ri aꞌj Roma, xujkanaj kan chilaꞌ jun janipa qꞌij.
13 Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.
Pa ri qꞌij rech uxlanem xujel bꞌik pa ri tinimit, xujeꞌ chuchiꞌ ri nimaꞌ chilaꞌ kakimulij wi kibꞌ nikꞌaj winaq chubꞌanik chꞌawem. Xujtꞌuyiꞌk, xujtzijon kukꞌ nikꞌaj ixoqibꞌ ri kimulim kibꞌ chilaꞌ.
14 Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.
Kꞌo kꞌu jun ixoq chikixoꞌl ri winaq ubꞌiꞌ Lidia, aj pa ri tinimit Tiatira. We ixoq riꞌ kꞌayil manta ri paqal taq rajil. Ri Lidia jun qꞌijilaꞌl Dios, are tajin kutatabꞌej ri tzij ri kaqatzijoj, ri Ajawxel xujaq ri ranimaꞌ rech xukꞌamawaꞌj ri tajin kubꞌij ri Pablo.
15 Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä". Ja hän vaati meitä.
Xbꞌan kꞌu uqasanaꞌ xuqujeꞌ xbꞌan kiqasanaꞌ ri e kꞌo rukꞌ pa ri rachoch. Kꞌa te kꞌu riꞌ xubꞌij chaqe: We kikojo chi qas in kojonel chik che ri Ajawxel, chixanloq wukꞌ pa ri wachoch, xujubꞌochiꞌj rech xujkanaj kan rukꞌ.
16 Ja tapahtui meidän mennessämme rukouspaikkaan, että meitä vastaan tuli eräs palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka tuotti paljon tuloja isännilleen ennustamisellaan.
Jun qꞌijal kꞌut uj bꞌenaq chubꞌanik chꞌawem, xqarik jun ali aj ikꞌ kꞌo jun itzel uxlabꞌal che. Kubꞌij jas keriqitaj ri winaq, kuchꞌek nimalaj pwaq rukꞌ ri kubꞌano kꞌa te riꞌ kuya chike ri rajaw.
17 Hän seurasi Paavalia ja meitä ja huusi sanoen: "Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien".
We ali riꞌ xutereneꞌj bꞌik ri Pablo xuqujeꞌ uj, xuraq uchiꞌ xubꞌij: We achyabꞌ ri e patanil taq rech ri nimalaj Dios e petinaq waral chutzijoxik chiꞌwe jas rajawaxik kibꞌano rech kixkolotajik.
18 Ja tätä hän teki monta päivää. Mutta se vaivasi Paavalia, ja hän kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun lähteä hänestä". Ja se lähti sillä hetkellä.
Kꞌi qꞌij jewaꞌ xubꞌan ri ali, xkꞌistaj kꞌu ukꞌuꞌx ri Pablo xubꞌij che ri itzel uxlabꞌal ri kꞌo che ri ali: Pa ri ubꞌiꞌ ri Jesucristo, chatel bꞌik che we ali riꞌ. Aninaqil xel bꞌik ri itzel uxlabꞌal ri kꞌo che ri ali.
19 Mutta kun hänen isäntänsä näkivät, että tulojen toivo oli heiltä kadonnut, ottivat he Paavalin ja Silaan kiinni ja vetivät heidät torille hallitusmiesten eteen.
Ri e rajaw ri ali are xkilo chi ri ali makuchꞌek ta chi pwaq, xeꞌkichap ri Pablo rachiꞌl ri Silas, xeꞌkijururej, xeꞌkikꞌam bꞌik chikiwach ri e qꞌatal taq tzij ri e kꞌo pa ri kꞌayibꞌal.
20 Ja vietyänsä heidät päällikköjen eteen he sanoivat: "Nämä miehet häiritsevät meidän kaupunkimme rauhaa; he ovat juutalaisia
Xubꞌe kitzujuj, jewaꞌ xkibꞌij: Konojel ri winaq ri e kꞌo pa ri tinimit yakatajinaq koyawal kumal ke we achyabꞌ aꞌj Israel.
21 ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska me olemme roomalaisia".
Kakikꞌut naqꞌatajibꞌal ri man kuya taj kaqabꞌan uj ri uj romanos, man tzij taj ri kakibꞌij.
22 Ja kansakin nousi heitä vastaan, ja päälliköt revittivät heiltä vaatteet ja käskivät lyödä heitä raipoilla.
Xkimulij kꞌu kibꞌ ri winaq chikij ri Pablo rachiꞌl ri Silas, ri e qꞌatal tzij xetaqan chi resaxik ri katzꞌyaq rech kechꞌayik.
23 Ja kun olivat heitä paljon pieksättäneet, heittivät he heidät vankeuteen ja käskivät vanginvartijan tarkasti vartioida heitä.
Sibꞌalaj kꞌi mul xechꞌayik, kꞌa te riꞌ xeꞌkikoj pa cheꞌ. Xkibꞌij che ri chajinel chi utz kubꞌan chikichajixik rech man kaꞌnimaj ta bꞌik.
24 Sellaisen käskyn saatuaan tämä heitti heidät sisimpään vankihuoneeseen ja pani heidät jalkapuuhun.
Ri chajinel, xuꞌkoj bꞌik pa ri kꞌolibꞌal jawjeꞌ qas kakiriq wi kꞌax xujatꞌij kan ri kaqan rech man kekwin taj kesalabꞌik.
25 Mutta keskiyön aikaan Paavali ja Silas olivat rukouksissa ja veisasivat ylistystä Jumalalle; ja vangit kuuntelivat heitä.
Pa ri nikꞌaj aqꞌabꞌ ri Pablo, rachiꞌl ri Silas tajin kakibꞌan chꞌawem xuqujeꞌ kebꞌixon che ri Dios, ri winaq ri e kachiꞌl e kꞌo pa che tajin keꞌkitatabꞌej apanoq.
26 Silloin tapahtui yhtäkkiä suuri maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät, ja samassa kaikki ovet aukenivat, ja kaikkien kahleet irtautuivat.
Xaq kꞌa teꞌ xubꞌan jun nimalaj kabꞌraqan ri xusalabꞌaj ri raqan ja rech ri cheꞌ, aninaq xejaqataj ri uchiꞌ. Xtꞌoqopin xuqujeꞌ ri chꞌichꞌ jatꞌibꞌal ke konojel ri winaq ri e kꞌo pa ri cheꞌ.
27 Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovien olevan auki, veti hän miekkansa ja aikoi surmata itsensä, luullen vankien karanneen.
Are xkꞌastaj ri chajinel rech ri cheꞌ e jaqajoj ronojel ri uchiꞌ ja, xresaj kꞌu ri usakꞌibꞌal are xraj xukamisaj ribꞌ, puꞌkꞌuꞌx chi xaꞌnimaj bꞌik konojel ri e kꞌo pa ri cheꞌ.
28 Mutta Paavali huusi suurella äänellä sanoen: "Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä me kaikki olemme täällä".
Ri Pablo kꞌut ko xuraq uchiꞌ, xubꞌij che: Man kakamisaj ta awibꞌ, qonojel uj uj kꞌo waral.
29 Niin hän pyysi valoa, juoksi sisälle ja lankesi vavisten Paavalin ja Silaan eteen.
Ri chajinel rech ri cheꞌ xtaqan chutzijik ri qꞌaqꞌ, aninaq xok bꞌik pa ri cheꞌ kabꞌiribꞌatik xukiꞌ chikiwach ri Pablo rachiꞌl ri Silas.
30 Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?"
Kꞌa te riꞌ xeꞌresaj loq pa ri cheꞌ xuta chike: Achyabꞌ, ¿jas rajawaxik kinbꞌano rech kinkolotajik?
31 Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".
Ri Pablo rachiꞌl ri Silas xkibꞌij che: Chatkojon che ri Ajawxel Jesucristo, rech katkolotajik xuqujeꞌ kekolotaj ri e kꞌo awukꞌ pa ri awachoch.
32 Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat.
Ri Pablo rachiꞌl ri Silas xkitzijoj ri utzij ri Dios che ri achi, xuqujeꞌ chike konojel ri e kꞌo pa rachoch.
33 Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.
Che ri aqꞌabꞌ riꞌ ri chajinel rech ri cheꞌ xuchꞌaj ri sokotajik chike ri Pablo rachiꞌl ri Silas. Xbꞌan kꞌu uqasanaꞌ ri achi xuqujeꞌ konojel ri e kꞌo pa rachoch.
34 Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.
Te kꞌu riꞌ xuꞌkꞌam bꞌik ri Pablo rachiꞌl ri Silas cho rachoch, xuꞌtzuqu. Konojel kꞌut xekiꞌkotik rumal xekojon che ri Dios.
35 Päivän tultua päälliköt lähettivät oikeudenpalvelijat sanomaan: "Päästä irti ne miehet".
Are xsaqirik, ri e qꞌatal tzij xeꞌkitaq bꞌik jujun e taqoꞌn chubꞌixik che ri chajinel rech ri cheꞌ chi kutzoqopij bꞌik ri Pablo rachiꞌl ri Silas.
36 Niin vanginvartija ilmoitti tämän Paavalille sanoen: "Päälliköt ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä irti; lähtekää siis nyt ulos ja menkää rauhassa".
Ri chajinel rech ri cheꞌ xubꞌij che ri Pablo: Ri qꞌatal taq tzij xkitaq loq ubꞌixik chwe chi kixintzoqopij bꞌik. Jix pa jaꞌmaril.
37 Mutta Paavali sanoi heille: "He ovat julkisesti, vieläpä ilman tuomiota, ruoskineet meitä, jotka olemme Rooman kansalaisia, ja ovat heittäneet meidät vankeuteen; ja nytkö he salaa ajaisivat meidät tiehemme! Ei niin, vaan tulkoot itse ja viekööt meidät ulos."
Ri Pablo xubꞌij: Uj uj aj Roma, xujkirapuj chikiwach konojel ri winaq, man nabꞌe ta na xkiqꞌat tzij pa qawiꞌ. Chanim kꞌut are kakaj kujel bꞌik chaꞌwal, man kuya ta ri. Chepet na aꞌreꞌ, jujul kitzoqopij kan rukꞌ kiqꞌabꞌ.
38 Ja oikeudenpalvelijat kertoivat ne sanat päälliköille; niin nämä peljästyivät kuullessaan heidän olevan roomalaisia,
Are xkita ri e qꞌatal tzij ri xbꞌix chike kumal ri e taqoꞌn, xkixiꞌj kibꞌ rumal cher xkito chi ri Pablo rachiꞌl ri Silas aꞌj Roma.
39 ja he tulivat ja suostuttelivat heitä ja veivät heidät ulos ja pyysivät heitä lähtemään pois kaupungista.
Xepe kꞌu ri qꞌatal taq tzij, xeꞌkita toqꞌobꞌ chike, kꞌa te riꞌ xeꞌkibꞌochiꞌj rech keꞌl bꞌik pa ri tinimit.
40 Niin he lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he lähtivät pois.
Xel kꞌu bꞌik pa ri cheꞌ, xetzalij cho rachoch ri Lidia. Xeꞌkitaqchiꞌj ri kojonelabꞌ, kejeqiꞌk pa ri kikojobꞌal, kꞌa te riꞌ xeꞌl bꞌik pa ri tinimit.
