Teot 10
1 Ja Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies niin kutsutussa italialaisessa sotaväenosastossa.
Oasr sie mwet muta in acn Caesarea, inel pa Cornelius, ac el sie mwet leum lun un solse lun acn Rome, su pangpang “Un Mwet Mweun lun Acn Italy.”
2 Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa.
El sie mwet akfulatye God, na el ac sou lal nufon alu nu sin God. Yohk pac kasru ma el oru nu sin mwet Jew ma sukasrup, ac el sikalani na in pre nu sin God.
3 Hän näki selvästi näyssä, noin yhdeksännellä hetkellä päivästä, Jumalan enkelin, joka tuli sisään hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Kornelius!"
Sahp ac ao tolu tafun len tok sie len ah, el liye sie aruruma na kalem, ac el liye sie lipufan lun God tuku nu yorol su fahk, “Cornelius!”
4 Tämä loi katseensa häneen ja sanoi peljästyneenä: "Mikä on, Herra?" Enkeli sanoi hänelle: "Sinun rukouksesi ja almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.
Ke el suiya lipufan sac el sangeng, ac el fahk, “Leum, mea se?” Ac lipufan sac fahk, “God El insewowo ke pre lom ac orekma kulang kom oru uh, ac El akola in topuk kom.
5 Niin lähetä nyt miehiä Joppeen noutamaan eräs Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan;
Inge, supwala kutu mwet an nu Joppa, nu yurin sie mwet su inel pa Simon Peter.
6 hän majailee nahkuri Simonin luona, jonka talo on meren rannalla."
El muta yurin sie mwet pangpang Simon, sie mwet orekma ke kulun kosro, ac lohm sel oan wekof uh.”
7 Ja kun enkeli, joka Korneliusta puhutteli, oli mennyt pois, kutsui tämä kaksi palvelijaansa ja hurskaan sotamiehen uskollisimpiensa joukosta
Tukun lipufan sac som, na Cornelius el pangonma luo mwet kulansap in lohm sel ah, oayapa sie mwet mweun su akfulatye God ac su el lulalfongi yohk.
8 ja kertoi heille kaikki ja lähetti heidät Joppeen.
El fahkang nu seltal ma sikyak uh, ac supwaltalla nu Joppa.
9 Ja seuraavana päivänä, kun he olivat matkalla ja lähestyivät kaupunkia, nousi Pietari noin kuudennen hetken vaiheilla katolle rukoilemaan.
In len tok ah ke elos som ac apkuran nu Joppa, Peter el fanyak nu ke mangon lohm sac ke akuran infulwen len elan tuh pre.
10 Ja hänen tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa. Mutta sitä valmistettaessa hän joutui hurmoksiin.
El masrinsralla ac ke nal kutu mongo. Ke srakna akoeyuk mongo uh, el liye sie aruruma.
11 Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian, ikäänkuin suuren liinavaatteen, joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan.
El liye kusrao ikakla, ac ma se koeyukla lucng me oana luman sie kaot na lulap, kukla ke sruwasrik akosr kac ah nu faclu.
12 Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja matelijoita ja taivaan lintuja.
Ma oan loac uh pa kain in kosro ac ma orakrak nukewa, oayapa won lemnak.
13 Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle: "Nouse, Pietari, teurasta ja syö".
Pusra se fahk nu sel, “Peter, tuyak! Uni ma inge ac kang.”
14 Mutta Pietari sanoi: "En suinkaan, Herra; sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista".
Ac Peter el fahk, “Leum, nga tia ku! Nga soenna kang kutena ma su tia nasnas ku oal nu sik uh.”
15 Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen: "Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi".
Na pusra sac sifilpa fahk nu sel, “Nimet kom nunku mu kutena ma ac sufal in mongo, God El fin fahk mu ku in mongo.”
16 Tämä tapahtui kolme kertaa; sitten astia otettiin kohta ylös taivaaseen.
Ouiya se inge sikyak pacl tolu, na kaot sac folokyak nu inkusrao.
17 Ja kun Pietari oli epätietoinen siitä, mitä hänen näkemänsä näky mahtoi merkitä, niin katso, ne miehet, jotka Kornelius oli lähettänyt ja jotka kyselemällä olivat löytäneet Simonin talon, seisoivat portilla
Ke Peter el srakna suk lah mea kalmen aruruma se inge, na mwet ma Cornelius el tuh supu ah konauk lohm sel Simon, ac inge eltal tu ke mutunoa.
18 ja tiedustelivat kuuluvalla äänellä, majailiko siellä Simon, jota myös Pietariksi kutsuttiin.
Eltal pangyak ac siyuk, “Oasr mwet se pangpang Simon Peter lohm uh?”
19 Kun Pietari yhä mietti tuota näkyä, sanoi Henki hänelle: "Katso, kaksi miestä etsii sinua;
Peter el srakna suk lah mea kalmen aruruma sac, ke Ngun Mutal fahk nu sel, “Liye, mwet tolu pa suk kom inge.
20 niin nouse nyt, astu alas ja mene arvelematta heidän kanssaan, sillä minä olen heidät lähettänyt".
Ke ma inge, kom akola ac tufoki welultal som. Nimet fosrnga — nga pa supwaltalma uh.”
21 Niin Pietari meni alas miesten tykö ja sanoi: "Katso, minä olen se, jota te etsitte; mitä varten te olette tulleet?"
Ouinge Peter el tufoki nu ten ac fahk nu seltal, “Nga pa mwet se komtal suk an. Mea sripen tuku lowos an?”
22 He sanoivat: "Sadanpäämies Kornelius, hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies, josta koko Juudan kansa todistaa hyvää, on pyhältä enkeliltä ilmestyksessä saanut käskyn haettaa sinut kotiinsa ja kuulla, mitä sinulla on sanottavaa".
Na eltal fahk, “Captain Cornelius el supwekut. El mwet na wowo se, ac el alu nu sin God, ac mwet Jew nukewa arulana akfulatyal. Lipufan se lun God fahkang nu sel mu elan sapma suli kom nu in lohm sel ah, tuh el fah ku in lohng ma kom ac fahk uh.”
23 Niin hän kutsui heidät sisään ja piti heitä vierainansa. Seuraavana päivänä Pietari nousi ja lähti heidän kanssaan, ja muutamat veljet Joppesta seurasivat hänen mukanaan.
Peter el solauk mwet uh nu in lohm uh, ac eltal motulla we ke fong sac. Len tok ah, el akola ac welultal som; ac kutu sin mwet lulalfongi in acn Joppa wi pac som.
24 Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä.
Len se toko ah el sun acn Caesarea, yen Cornelius el muta soanel we, wi pac sou lal ac mwet kawuk ma el solama ah.
25 Ja kun Pietari oli astumassa sisään, meni Kornelius häntä vastaan, lankesi hänen jalkojensa juureen ja kumartui maahan.
Ke Peter el akola in utyak, Cornelius el osun nu sel, faksufi ac alu nu sel.
26 Mutta Pietari nosti hänet ylös sanoen: "Nouse; minäkin olen ihminen".
Tuh Peter el tulokunulak ac fahk nu sel, “Tuyak. Mwet se na pa nga.”
27 Ja puhellen hänen kanssaan hän meni sisään ja tapasi monta koolla.
Peter el kaskas na nu sel Cornelius ke eltal utyak nu in lohm uh, ac el konauk lah mwet puspis toeni we.
28 Ja hän sanoi heille: "Te tiedätte, että on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen tykönsä; mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi.
Peter el fahk nu selos, “Kowos arulana etu lah alu lun mwet Jew uh tia lela mwet lalos in aengani ku fahsr nu yurin mwet ke mutunfacl saya uh. Tusruktu God El akkalemye nu sik nga in tia pangon mu kutu mwet uh tia nasnas ku sufal nga in aengani yoro.
29 Sentähden minä vastaansanomatta tulinkin, kun minua noudettiin. Ja nyt minä kysyn: mitä varten te olette minut noutaneet?"
Pwanang ke kowos sapma nu sik uh, nga tia alolo in tuku. Tuh nga ke siyuk suwos lah efu kowos ku suliyu?”
30 Ja Kornelius sanoi: "Neljä päivää sitten, juuri tähän aikaan päivästä, minä kotonani rukoilin tällä yhdeksännellä hetkellä, ja katso, edessäni seisoi mies loistavissa vaatteissa
Cornelius el fahk, “Sahp ac pacl se pacna inge ke len tolu somla, pa nga tuh pre in lohm sik ah ke ao tolu tafun len tok. Na in kitin pacl ah na mwet se sikme nu sik. El nukum nuknuk na saromrom ac tu ye mutuk
31 ja sanoi: 'Kornelius, sinun rukouksesi on kuultu, ja sinun almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.
ac fahk, ‘Cornelius! God El lohng tari pre lom, ac El liye orekma in pakoten lom.
32 Niin lähetä nyt Joppeen ja kutsu tykösi Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; hän majailee nahkuri Simonin talossa meren rannalla.'
Supwala sie mwet ah nu Joppa nu sin mwet se su inel pa Simon Peter. El muta in lohm sin sie mwet orekma ke kulun kosro, su pangpang Simon, su lohm sel oan wekof uh.’
33 Sentähden minä lähetin heti sinulle sanan, ja sinä teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt sinun puhua."
Na pa nga tuh sapot suli kom in pacl sacna, ac kom arulana kulang lah kom tuku. Inge kut nukewa tukeni inse inge ye mutun God, ac akola in lohng ma nukewa ma God El ac sap kom in fahk nu sesr uh.”
34 Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön,
Peter el mutawauk in sramsram ac fahk, “Inge nga akilen lah pwayena God El oru mwet nukewa oana sie.
35 vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.
Kutena mwet su sangeng sel ac oru ma suwohs, God El insewowo sel, el finne tuhn fuka ku mwet oya.
36 Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra,
God El supwama kas lal nu sin mwet Israel, in fahkak Pweng Wo ke misla ma tuku ke Jesus Christ, su Leum fin mwet nukewa.
37 sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte;
Kowos etu ke ouiya pwengpeng se ma sikyak in acn Judea nufon, mutawauk in acn Galilee tukun John el fahkak mwe luti lal ke baptais ah.
38 te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.
Kowos etu pac kacl Jesus lun Nazareth, ac ke God El sang Ngun Mutal ac ku lulap nu sel. El tuh forfor in acn nukewa ac oru ma wo, ac akkeyalos nukewa su oan ye ku lun Devil, mweyen God El welul.
39 Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.
Kut mwet loh ke ma nukewa ma el tuh oru in Jerusalem ac in facl lun mwet Jew. Na elos unilya ke elos srupsrulak fin sakseng soko.
40 Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä,
Tuh God El akmoulyalak liki misa tukun len se aktolu, ac oru tuh elan sifilpa sikyak nu sin mwet uh —
41 ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut.
tia nu sin mwet nukewa, a nu sesr mukena, su God El nuna sulela tuh kut in orek loh kac. Aok, kut tuh welul mongo ac nim tukun el moulyak ah.
42 Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.
Ac el sapkin nu sesr in luti ke Wosasu nu sin mwet uh, ac in fahkak lah el pa God El srisrngiya in tuh nununku mwet moul ac mwet misa.
43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
Mwet palu nukewa tuh fahkak kacl. Elos fahk lah mwet nukewa su lulalfongi kacl ac fah eis nunak munas ke ma koluk lalos ke ku lun inel.”
44 Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
Ke Peter el srakna sramsram, na Ngun Mutal putati nu fin mwet nukewa ma lohng luti lal ah.
45 Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
Mwet lulalfongi sin mwet Jew su welul Peter tuku Joppa me elos arulana lut lah God El sang mwe kite lal ke Ngun Mutal nu sin mwet pegan pac.
46 sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
Mweyen elos lohng ke mwet inge sramsram ke pusra ma siena liki kas lalos, ac kaksakin fulatlana lun God. Na Peter el kasak ac fahk,
47 "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
“Mwet inge elos eis Ngun Mutal oana ke kut tuh eis ah. Ke ouinge uh, ya oasr mwet ac ku in ikolya elos in tia baptaisla ke kof?”
48 Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.
Na el sap in baptaisiyukla elos inen Jesus Christ. Tukun ma inge, elos siyuk sel elan mutawin yorolos ke kutu len.
