2 Samuelin 8
1 Sen jälkeen Daavid voitti filistealaiset ja nöyryytti heidät; ja Daavid otti vallan ohjat filistealaisten käsistä.
Pea hili eni naʻe hoko ʻo pehē, naʻe teʻia ʻe Tevita ʻae kakai Filisitia, ʻo ne ikuna ʻakinautolu: pea naʻe maʻu ʻe Tevita ʻa Metekiama mei he nima ʻoe kakai Filisitia.
2 Hän voitti myös mooabilaiset ja mittasi heitä nuoralla, pantuaan heidät makaamaan maahan: aina kaksi nuoranpituutta hän mittasi surmattavaksi ja yhden nuoranpituuden henkiin jätettäväksi. Niin tulivat mooabilaiset Daavidin veronalaisiksi palvelijoiksi.
Pea naʻa ne taaʻi ʻa Moape, mo ne fuofua kinautolu ʻaki ʻae afo, mo ne lī hifo kinautolu ki he kelekele; ʻio, ko e fuaʻanga ʻe ua ke fai ai ʻae tāmate, pea ko e fuaʻanga kātoa ʻe taha ke fakamoʻui. Pea naʻe hoko ʻae kakai Moape, ko e kau hopoate kia Tevita, mo e tukuhau.
3 Samoin Daavid voitti Hadadeserin, Rehobin pojan, Sooban kuninkaan, kun tämä oli menossa ulottamaan valtaansa Eufrat-virtaan.
Naʻe taaʻi foki ʻe Tevita ʻa Hetatesa ko e foha ʻo Lehopi, ko e tuʻi ʻo Sopa, ʻi heʻene ʻalu atu ke toe maʻu mai hono ngataʻanga [fonua ]ki he vaitafe ko ʻIufaletesi.
4 Ja Daavid otti häneltä vangiksi tuhat seitsemänsataa ratsumiestä ja kaksikymmentä tuhatta jalkamiestä ja katkoi kaikilta vaunuhevosilta vuohisjänteet; ainoastaan sata vaunuhevosta hän niistä säästi.
Pea naʻe maʻu meiate ia ʻe Tevita ʻa e [saliote ]ʻe taha afe, mo e kau heka hoosi ʻe toko fitungeau, mo e kakai hāʻele ʻe toko ua mano: pea naʻe tuʻusi ʻe Tevita ʻae uoua ʻoe vaʻe ʻoe [fanga hoosi ʻoe ]saliote kotoa pē, ka naʻe tuku ʻe ia ʻae hoosi ki he saliote ʻe teau.
5 Ja kun Damaskon aramilaiset tulivat auttamaan Hadadeseria, Sooban kuningasta, voitti Daavid kaksikymmentä kaksi tuhatta aramilaista.
Pea ʻi heʻene haʻu ʻae kakai Silia mei Tamasikusi ke tokoni kia Hetatesa ko e tuʻi ʻo Sopa, naʻe tāmateʻi ʻe Tevita ʻi he kakai Silia ʻae toko ua mano mo e toko ua afe.
6 Ja Daavid asetti maaherroja Damaskon Aramiin; ja aramilaiset tulivat Daavidin veronalaisiksi palvelijoiksi. Näin Herra antoi Daavidille voiton, mihin tahansa hän meni.
Pea naʻe toki tuku ʻe Tevita ʻae kautau ke leʻo ʻi Silia ʻo Tamasikusi: pea naʻe hoko ʻae kakai Silia ko e kau hopoate kia Tevita, pea [naʻa nau ]ʻomi ʻae ngaahi koloa [kiate ia]. Pea naʻe fakahaofi ʻa Tevita ʻe Sihova ʻi he potu kotoa pē naʻa ne ʻalu ki ai.
7 Ja Daavid otti ne kultavarustukset, jotka Hadadeserin palvelijoilla oli, ja vei ne Jerusalemiin.
Pea naʻe toʻo mai ʻe Tevita ʻae ngaahi pā fakakoula, ʻaia naʻe ʻai ʻe he kau tamaioʻeiki ʻa Hetatesa, ʻo ne ʻomi ia ki Selūsalema.
8 Mutta Hadadeserin kaupungeista, Betahista ja Beerotaista, kuningas Daavid otti sangen paljon vaskea.
Pea naʻe lahi ʻaupito ʻae palasa naʻe ʻomi ʻe Tevita ko e tuʻi mei Peta pea mei Petotai ko e ongo kolo ʻo Hetatesa.
9 Kun Tooi, Hamatin kuningas, kuuli, että Daavid oli voittanut Hadadeserin koko sotajoukon,
Pea ʻi heʻene fanongo ʻe Toi ko e tuʻi ʻo Hemati ki he teʻia ʻe Tevita ʻae kautau kotoa pē ʻo Hetatesa,
10 lähetti Tooi poikansa Jooramin kuningas Daavidin luo tervehtimään häntä ja onnittelemaan häntä siitä, että hän oli taistellut Hadadeserin kanssa ja voittanut hänet; sillä Hadadeser oli ollut Tooin vastustaja. Ja hänellä oli mukanaan hopea-, kulta-ja vaskikaluja.
Naʻe toki ʻave ai ʻe Toi ʻa Solami ko hono foha kia Tevita ko e tuʻi, ke feʻiloaki mo ia, pea ke fakamālō kiate ia, koeʻuhi ko ʻene tauʻi ʻa Hetatesa, mo ne teʻia ia: he naʻe faʻa tau ʻa Hetatesa mo Toi. Pea naʻe ʻave mo [Solami ]ʻae ngaahi ipu siliva, mo e ngaahi ipu koula, mo e ngaahi ipu palasa:
11 Nekin kuningas Daavid pyhitti Herralle, samoin kuin oli pyhittänyt sen hopean ja kullan, minkä oli ottanut kaikilta kukistamiltaan kansoilta:
ʻaia foki naʻe fakatapui ʻe Tevita kia Sihova, fakataha mo e siliva mo e koula ʻaia naʻa ne fakatapui mei he ngaahi puleʻanga kotoa pē naʻa ne ikuna;
12 Aramilta, Mooabilta, ammonilaisilta, filistealaisilta ja Amalekilta, sekä sen saaliin, minkä hän oli ottanut Hadadeserilta, Rehobin pojalta, Sooban kuninkaalta.
Mei Silia, pea mei Moape, pea mo e fānau ʻa ʻAmoni, pea mo e kakai Filisitia, pea mo ʻAmaleki, pea mei he koloa ʻa Hetatesa, ko e foha ʻo Lehopi, ko e tuʻi ʻo Sapa.
13 Ja Daavid teki nimensä kuuluisaksi, kun hän palasi takaisin, voitettuaan Suolalaaksossa edomilaiset, kahdeksantoista tuhatta miestä.
Pea naʻe ongoongoa ʻae hingoa ʻo Tevita ʻi heʻene liliu mai mei heʻene taaʻi ʻae kakai Silia ʻi he teleʻa ʻoe māsima, ko e tokotaha mano mo e toko valu afe.
14 Sen jälkeen hän asetti maaherroja Edomiin, koko Edomiin hän asetti maaherrat, ja kaikki edomilaiset tulivat Daavidin palvelijoiksi. Näin Herra antoi Daavidille voiton, mihin tahansa tämä meni.
Pea naʻa ne tuku ʻae kautau ke leʻo ki ʻItomi; ʻi he potu kotoa pē ʻo ʻItomi naʻa ne tuku ʻae kautau ke leʻohi pea naʻe toka mai ʻae kakai kotoa pē ʻo ʻItomi kia Tevita. Pea naʻe fakahaofi ʻa Tevita ʻe Sihova ʻi he potu kotoa pē naʻa ne ʻalu ki ai.
15 Ja Daavid hallitsi koko Israelia, ja Daavid teki kaikelle kansallensa sitä, mikä oikeus ja vanhurskaus on.
Pea naʻe pule ʻa Tevita ki ʻIsileli kotoa; pea naʻe fai ʻe Tevita ʻae fakamaau mo fai totonu ki heʻene kakai kotoa pē.
16 Jooab, Serujan poika, oli sotajoukon ylipäällikkönä, ja Joosafat, Ahiludin poika, oli kanslerina.
Pea naʻe pule ʻae kautau ʻa Soape ko e tama ʻo Seluia; pea ko e tangata naʻe tohi ʻae meʻa fakapuleʻanga. Ko Sihosafate ko e foha ʻo ʻAhilute;
17 Saadok, Ahitubin poika, ja Ahimelek, Ebjatarin poika, olivat pappeina, ja Seraja oli kirjurina.
Pea naʻe taulaʻeiki ʻa Satoki ko e foha ʻo ʻAhitupe, pea mo ʻAhimeleki ko e foha ʻo ʻApiata; pea ko e tangata tohi ʻa Selaia;
18 Benaja, Joojadan poika, oli kreettien ja pleettien päällikkönä; Daavidin pojat olivat myös pappeina.
Pea naʻe pule ʻa Penaia ko e foha ʻo Sehoiata ki he kakai Keliti pea mo e kakai Peleti fakatouʻosi; pea naʻe tuʻukimuʻa ʻi he pule ʻae ngaahi foha ʻo Tevita.
