2 Samuelin 22
1 Ja Daavid puhui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin vallasta. Hän sanoi:
Daudi nĩainĩire Jehova na ciugo cia rwĩmbo rũrũ rĩrĩa Jehova aamũhonokirie kuuma guoko-inĩ gwa thũ ciake ciothe na kuuma guoko-inĩ gwa Saũlũ.
2 "Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani!
Akiuga atĩrĩ:
3 Jumala, minun vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi, varustukseni ja pakopaikkani, sinä pelastajani, joka pelastat minut väkivallasta!
Ngai wakwa nĩwe rwaro rwakwa rwa ihiga, na nĩwe rĩũrĩro rĩakwa,
4 'Ylistetty olkoon Herra' -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
Ngayagĩra Jehova, ũrĩa wagĩrĩire kũgoocagwo,
5 Sillä kuoleman aallot piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
“Ndiihũ cia gĩkuũ nĩciathiũrũrũkĩirie;
Mĩhĩndo ya mbĩrĩra ĩgĩĩthiororokeria; (Sheol h7585)
7 Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa, Jumalaani minä rukoilin; ja hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, minun huutoni kohosi hänen korviinsa.
Mĩnyamaro-inĩ yakwa ndakaĩire Jehova;
8 Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
“Thĩ ĩkĩinaina na ĩgĩthingitha;
9 Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
Ndogo ĩkiuma maniũrũ-inĩ make ĩkĩambata na igũrũ;
10 Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
Aahingũrire igũrũ agĩikũrũka thĩ;
11 Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän näkyi tuulen siipien päältä.
Ombũkire akuuĩtwo nĩ ikerubi;
12 Ja hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, synkät vedet, paksut pilvet.
Ehumbĩrire na nduma,
13 Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, hehkuivat palavat hiilet.
Kuuma ũkengi ũrĩa warĩ harĩ we,
14 Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua.
Jehova akĩruruma arĩ kũu igũrũ;
15 Hän lennätti nuolia ja hajotti heidät, salamoita, ja kauhistutti heidät.
Aikirie mĩguĩ, akĩharagania thũ,
16 Silloin meren syvyydet tulivat näkyviin, maanpiirin perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen vihansa hengen puuskauksesta.
Hĩndĩ ĩyo mĩkuru ya iria ĩkĩonekana,
17 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.
“Agĩtambũrũkia guoko gwake kuuma o kũu igũrũ akĩnyiita;
18 Hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
Andeithũrire thũ yakwa ĩrĩ hinya,
19 He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
Maanjĩhotoreire mũthenya ũrĩa ndaarĩ na mũtino,
20 Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
Andutire na nja akĩndwara handũ haariĩ,
21 Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan; minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
“Jehova anjĩkĩire maũndũ kũringana na ũthingu wakwa,
22 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
Nĩgũkorwo nĩnũmĩtie njĩra cia Jehova;
23 Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä poikkea hänen käskyistänsä.
Mawatho make mothe marĩ mbere yakwa;
24 Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
Ngoretwo itarĩ na ũcuuke ndĩ mbere yake,
25 Sentähden Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.
Jehova andĩhĩte kũringana na ũthingu wakwa,
26 Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta sankaria kohtaan nuhteeton;
“Ũrĩ mwĩhokeku harĩ arĩa makwĩhokete,
27 puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
kũrĩ ũrĩa wĩtheragia wĩonanagia ũrĩ mũtheru,
28 Ja sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.
Wee ũhonokagia andũ arĩa enyiihia,
29 Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni; Herra valaisee minun pimeyteni.
Wee Jehova, nĩwe tawa wakwa,
30 Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan, Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
Ndĩ na ũteithio waku no hote gũtharĩkĩra mbũtũ ya ita;
31 Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
“Mũrungu-rĩ, njĩra ciake nĩnginyanĩru;
32 Sillä kuka muu on Jumala paitsi Herra, ja kuka muu on pelastuksen kallio paitsi meidän Jumalamme?
Nĩ ũndũ-rĩ, nũũ Mũrungu tiga Jehova?
33 se Jumala, joka on minun vahva turvani ja johdattaa nuhteetonta hänen tiellänsä,
Nĩ Mũrungu ũũhotoraga hinya na ũhoti,
34 tekee hänen jalkansa nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
Atũmaga magũrũ makwa matengʼere o ta ma thwariga;
35 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään.
We nĩwe wonagia moko makwa mũrũĩre wa mbaara;
36 Sinä annat minulle pelastuksen kilven; ja kun sinä kuulet minun rukoukseni, teet sinä minut suureksi.
Ũũheaga ngo yaku ya ũhootani;
37 Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
Ũnjaramagĩria njĩra ya kũrĩa thiiagĩra,
38 Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun.
“Ndaingatithirie thũ ciakwa na ngĩcihehenja;
39 Minä lopetan heidät ja murskaan heidät, niin etteivät enää nouse; he sortuvat minun jalkojeni alle.
Ndacihehenjire biũ, ikĩremwo nĩ gũũkĩra,
40 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
Wee ũũheaga hinya wa kũrũa mbaara,
41 Sinä ajat minun viholliseni pakoon, vihamieheni minä hukutan.
Watũmire thũ ciakwa ihũndũke ciũre,
42 He katselevat, mutta pelastajaa ei ole, katsovat Herran puoleen, mutta hän ei heille vastaa.
Maakaire mateithio, no hatiarĩ na wa kũmahonokia,
43 Minä survon heidät maan tomuksi, kadun loaksi minä heidät poljen ja tallaan.
Ndaamahũũrire makĩhaana ta rũkũngũ rũhinyu rwa thĩ;
44 Sinä pelastat minut kansani riidoista, sinä varjelet minua, niin että tulen pakanain pääksi; kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.
“Nĩũũhonoketie ngaaga gũtharĩkĩrwo nĩ andũ akwa;
45 Muukalaiset minua mielistelevät; jo korvan kuulemalta he tottelevat minua.
andũ a kũngĩ mokaga kũrĩ niĩ menyiihĩtie;
46 Muukalaiset masentuvat; he tulevat vyöttäytyneinä varustuksistansa.
Othe makuuaga ngoro;
47 Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty Jumala, minun pelastukseni kallio,
“Jehova atũũraga muoyo! O we Rwaro rwakwa rwa Ihiga arogoocwo!
48 Jumala, joka hankkii minulle koston ja laskee kansat minun valtani alle;
We nĩwe Mũrungu ũrĩa ũndĩhagĩria,
49 sinä, joka vapahdat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
nĩwe ũũhonokagia kuuma kũrĩ thũ ciakwa.
50 Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta;
Nĩ ũndũ ũcio, Wee Jehova, nĩndĩkũgoocaga ndĩ gatagatĩ ka ndũrĩrĩ,
51 sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja osoitat armoa voidellullesi, Daavidille, ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti."
Aheaga mũthamaki wake ũhootani mũnene;
