< 2 Samuelin 22 >

1 Ja Daavid puhui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin vallasta. Hän sanoi:
Or, David dit au Seigneur les paroles de ce cantique, au jour où le Seigneur le délivra de la main de tous ses ennemis et de la main de Saül.
2 "Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani!
Et il dit: Le Seigneur est mon rocher, et ma force, et mon sauveur.
3 Jumala, minun vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi, varustukseni ja pakopaikkani, sinä pelastajani, joka pelastat minut väkivallasta!
Dieu est mon fort, j’espérerai en lui; il est mon bouclier, l’appui de mon salut; c’est lui qui m’élève, et qui est mon refuge; mon Sauveur, vous me délivrerez de l’iniquité.
4 'Ylistetty olkoon Herra' -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
J’invoquerai le Seigneur, digne de louanges, et je serai délivré de mes ennemis.
5 Sillä kuoleman aallot piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
Parce que les brisements de la mort m’ont environné, les torrents de Bélial m’ont épouvanté.
6 Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut. (Sheol h7585)
Les liens de l’enfer m’ont environné, les lacs de la mort m’ont enveloppé. (Sheol h7585)
7 Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa, Jumalaani minä rukoilin; ja hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, minun huutoni kohosi hänen korviinsa.
Dans ma tribulation, j’invoquerai le Seigneur, et c’est vers mon Dieu que je crierai, et il exaucera ma voix de son temple, et mon cri viendra jusqu’à ses oreilles.
8 Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
La terre s’est émue et a tremblé; les fondements des montagnes ont été agités et ébranlés, parce que le Seigneur s’est irrité contre elles.
9 Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
Une fumée est montée de ses narines, et un feu sorti de sa bouche dévorera; des charbons en ont été allumés.
10 Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
Il a incliné les cieux, et il est descendu, et un nuage obscur était sous ses pieds.
11 Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän näkyi tuulen siipien päältä.
Il a monté sur des chérubins, et il a pris son vol, et il s’est élancé sur des ailes de vent.
12 Ja hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, synkät vedet, paksut pilvet.
Il a mis des ténèbres autour de lui pour se cacher; il a fait distiller des eaux des nuées des cieux.
13 Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, hehkuivat palavat hiilet.
À la lumière qui éclate en sa présence, des charbons de feu se sont allumés.
14 Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua.
Le Seigneur tonnera du ciel, et le Très-Haut élèvera sa voix.
15 Hän lennätti nuolia ja hajotti heidät, salamoita, ja kauhistutti heidät.
Il a lancé des flèches, et il les a dissipés; la foudre, et il les a consumés.
16 Silloin meren syvyydet tulivat näkyviin, maanpiirin perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen vihansa hengen puuskauksesta.
Alors ont paru les abîmes de la mer, les fondements du monde ont été mis à nu, à la menace du Seigneur, au souffle du vent de sa colère.
17 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.
Il a envoyé d’en haut, et il m’a pris, et il m’a retiré d’un gouffre d’eaux.
18 Hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
Il m’a délivré de mon ennemi très puissant, et de ceux qui me haïssaient, parce qu’ils étaient plus forts que moi.
19 He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
Il m’a prévenu au jour de mon affliction, et le Seigneur s’est fait mon appui.
20 Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
Et il m’a mis au large; il m’a délivré, parce que je lui ai plu.
21 Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan; minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
Le Seigneur me rétribuera selon ma justice, et il me rendra selon la pureté de mes mains,
22 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
Parce que j’ai gardé les voies du Seigneur, et que je n’ai pas agi avec impiété en m’éloignant de mon Dieu.
23 Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä poikkea hänen käskyistänsä.
Tous ses jugements sont devant mes yeux, et je n’ai point éloigné ses préceptes de moi.
24 Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
Et je serai parfait avec lui, et je me garderai de mon iniquité.
25 Sentähden Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.
Et le Seigneur me rendra selon ma justice, et selon la pureté de mes mains devant ses yeux.
26 Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta sankaria kohtaan nuhteeton;
Avec un saint vous serez saint, et avec un fort, parfait.
27 puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
Avec un homme excellent, vous serez excellent, et avec un pervers, vous agirez selon sa perversité.
28 Ja sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.
Vous sauverez un peuple pauvre, et par vos yeux vous humilierez les superbes.
29 Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni; Herra valaisee minun pimeyteni.
Parce que c’est vous, Seigneur, qui êtes ma lampe; vous, qui illuminez mes ténèbres.
30 Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan, Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
Car avec vous je courrai tout prêt au combat; avec mon Dieu, je franchirai un mur.
31 Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
Dieu, sa voie est sans tache, la parole du Seigneur est éprouvée par le feu; il est le bouclier de tous ceux qui espèrent en lui.
32 Sillä kuka muu on Jumala paitsi Herra, ja kuka muu on pelastuksen kallio paitsi meidän Jumalamme?
Qui est Dieu, excepté le Seigneur? et qui est le fort, excepté notre Dieu?
33 se Jumala, joka on minun vahva turvani ja johdattaa nuhteetonta hänen tiellänsä,
Le Dieu qui m’a revêtu de force, et qui m’a aplani ma voie parfaite;
34 tekee hänen jalkansa nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
Egalant mes pieds aux cerfs, et m’établissant sur mes lieux élevés;
35 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään.
Instruisant mes mains au combat, et rendant mes bras comme un arc d’airain.
36 Sinä annat minulle pelastuksen kilven; ja kun sinä kuulet minun rukoukseni, teet sinä minut suureksi.
Vous m avez donné le bouclier de votre salut, et votre bonté ma multiplié.
37 Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
Vous agrandirez mes pas sous moi, et mes talons ne chancelleront point.
38 Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun.
Je poursuivrai mes ennemis, et je les briserai; et je ne reviendrai point jusqu’à ce que je les détruise.
39 Minä lopetan heidät ja murskaan heidät, niin etteivät enää nouse; he sortuvat minun jalkojeni alle.
Je les détruirai et les briserai, de manière qu’ils ne se relèvent point; ils tomberont sous mes pieds.
40 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
Vous m’avez revêtu de force pour le combat, vous avez fait plier sous moi ceux qui me résistaient.
41 Sinä ajat minun viholliseni pakoon, vihamieheni minä hukutan.
Vous m’avez livré mes ennemis par derrière; ceux qui me haïssaient, et je les exterminerai.
42 He katselevat, mutta pelastajaa ei ole, katsovat Herran puoleen, mutta hän ei heille vastaa.
Ils crieront, et il n’y aura personne qui les sauve; ils crieront vers le Seigneur, et il ne les exaucera pas.
43 Minä survon heidät maan tomuksi, kadun loaksi minä heidät poljen ja tallaan.
Je les dissiperai comme de la poussière de la terre, et je les broierai comme de la boue de rues et les briserai.
44 Sinä pelastat minut kansani riidoista, sinä varjelet minua, niin että tulen pakanain pääksi; kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.
Vous me sauverez des contradictions de mon peuple; vous me garderez pour chef de nations; un peuple que j’ignore me servira.
45 Muukalaiset minua mielistelevät; jo korvan kuulemalta he tottelevat minua.
Des fils d’étranger me résisteront; en écoutant de leurs oreilles, ils m’obéiront.
46 Muukalaiset masentuvat; he tulevat vyöttäytyneinä varustuksistansa.
Des fils d’étranger se sont dispersés, et ils seront resserrés dans leurs défilés.
47 Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty Jumala, minun pelastukseni kallio,
Le Seigneur vit, et béni mon Dieu! et le Dieu fort de mon salut sera exalté;
48 Jumala, joka hankkii minulle koston ja laskee kansat minun valtani alle;
Vous, le Dieu qui me donnez des vengeances, et qui abattez des peuples sous moi;
49 sinä, joka vapahdat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
Qui m’arrachez à mes ennemis et qui m’élevez au-dessus de ceux qui me résistent: vous me délivrerez de l’homme inique.
50 Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta;
À cause de cela, je vous confesserai. Seigneur, parmi les nations, et je chanterai votre nom,
51 sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja osoitat armoa voidellullesi, Daavidille, ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti."
Qui exalte les victoires de son roi, et qui fait miséricorde à son christ, David, et à sa postérité pour toujours.

< 2 Samuelin 22 >