2 Samuelin 22
1 Ja Daavid puhui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin vallasta. Hän sanoi:
And David spake unto Jehovah the words of this song in the day that Jehovah delivered him out of the hand of all his enemies, and out of the hand of Saul:
2 "Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani!
and he said, Jehovah is my rock, and my fortress, and my deliverer, even mine;
3 Jumala, minun vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi, varustukseni ja pakopaikkani, sinä pelastajani, joka pelastat minut väkivallasta!
God, my rock, in him will I take refuge; My shield, and the horn of my salvation, my high tower, and my refuge; My saviour, thou savest me from violence.
4 'Ylistetty olkoon Herra' -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
I will call upon Jehovah, who is worthy to be praised: So shall I be saved from mine enemies.
5 Sillä kuoleman aallot piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
For the waves of death compassed me; The floods of ungodliness made me afraid:
The cords of Sheol were round about me; The snares of death came upon me. (Sheol h7585)
7 Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa, Jumalaani minä rukoilin; ja hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, minun huutoni kohosi hänen korviinsa.
In my distress I called upon Jehovah; Yea, I called unto my God: And he heard my voice out of his temple, And my cry [came] into his ears.
8 Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
Then the earth shook and trembled, The foundations of heaven quaked And were shaken, because he was wroth.
9 Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
There went up a smoke out of his nostrils, And fire out of his mouth devoured: Coals were kindled by it.
10 Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
He bowed the heavens also, and came down; And thick darkness was under his feet.
11 Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän näkyi tuulen siipien päältä.
And he rode upon a cherub, and did fly; Yea, he was seen upon the wings of the wind.
12 Ja hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, synkät vedet, paksut pilvet.
And he made darkness pavilions round about him, Gathering of waters, thick clouds of the skies.
13 Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, hehkuivat palavat hiilet.
At the brightness before him Coals of fire were kindled.
14 Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua.
Jehovah thundered from heaven, And the Most High uttered his voice.
15 Hän lennätti nuolia ja hajotti heidät, salamoita, ja kauhistutti heidät.
And he sent out arrows, and scattered them; Lightning, and discomfited them.
16 Silloin meren syvyydet tulivat näkyviin, maanpiirin perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen vihansa hengen puuskauksesta.
Then the channels of the sea appeared, The foundations of the world were laid bare, By the rebuke of Jehovah, At the blast of the breath of his nostrils.
17 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.
He sent from on high, he took me; He drew me out of many waters;
18 Hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
He delivered me from my strong enemy, From them that hated me; for they were too mighty for me.
19 He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
They came upon me in the day of my calamity; But Jehovah was my stay.
20 Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
He brought me forth also into a large place; He delivered me, because he delighted in me.
21 Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan; minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
Jehovah rewarded me according to my righteousness; According to the cleanness of my hands hath he recompensed me.
22 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
For I have kept the ways of Jehovah, And have not wickedly departed from my God.
23 Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä poikkea hänen käskyistänsä.
For all his ordinances were before me; And as for his statutes, I did not depart from them.
24 Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
I was also perfect toward him; And I kept myself from mine iniquity.
25 Sentähden Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.
Therefore hath Jehovah recompensed me according to my righteousness, According to my cleanness in his eyesight.
26 Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta sankaria kohtaan nuhteeton;
With the merciful thou wilt show thyself merciful; With the perfect man thou wilt show thyself perfect;
27 puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
With the pure thou wilt show thyself pure; And with the perverse thou wilt show thyself froward.
28 Ja sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.
And the afflicted people thou wilt save; But thine eyes are upon the haughty, that thou mayest bring them down.
29 Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni; Herra valaisee minun pimeyteni.
For thou art my lamp, O Jehovah; And Jehovah will lighten my darkness.
30 Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan, Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
For by thee I run upon a troop; By my God do I leap over a wall.
31 Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
As for God, his way is perfect: The word of Jehovah is tried; He is a shield unto all them that take refuge in him.
32 Sillä kuka muu on Jumala paitsi Herra, ja kuka muu on pelastuksen kallio paitsi meidän Jumalamme?
For who is God, save Jehovah? And who is a rock, save our God?
33 se Jumala, joka on minun vahva turvani ja johdattaa nuhteetonta hänen tiellänsä,
God is my strong fortress; And he guideth the perfect in his way.
34 tekee hänen jalkansa nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
He maketh his feet like hinds’ [feet], And setteth me upon my high places.
35 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään.
He teacheth my hands to war, So that mine arms do bend a bow of brass.
36 Sinä annat minulle pelastuksen kilven; ja kun sinä kuulet minun rukoukseni, teet sinä minut suureksi.
Thou hast also given me the shield of thy salvation; And thy gentleness hath made me great.
37 Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
Thou hast enlarged my steps under me; And my feet have not slipped.
38 Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun.
I have pursued mine enemies, and destroyed them; Neither did I turn again till they were consumed.
39 Minä lopetan heidät ja murskaan heidät, niin etteivät enää nouse; he sortuvat minun jalkojeni alle.
And I have consumed them, and smitten them through, so that they cannot arise: Yea, they are fallen under my feet.
40 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
For thou hast girded me with strength unto the battle; Thou hast subdued under me those that rose up against me.
41 Sinä ajat minun viholliseni pakoon, vihamieheni minä hukutan.
Thou hast also made mine enemies turn their backs unto me, That I might cut off them that hate me.
42 He katselevat, mutta pelastajaa ei ole, katsovat Herran puoleen, mutta hän ei heille vastaa.
They looked, but there was none to save; Even unto Jehovah, but he answered them not.
43 Minä survon heidät maan tomuksi, kadun loaksi minä heidät poljen ja tallaan.
Then did I beat them small as the dust of the earth, I did crush them as the mire of the streets, and did spread them abroad.
44 Sinä pelastat minut kansani riidoista, sinä varjelet minua, niin että tulen pakanain pääksi; kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.
Thou also hast delivered me from the strivings of my people; Thou hast kept me to be the head of the nations: A people whom I have not known shall serve me.
45 Muukalaiset minua mielistelevät; jo korvan kuulemalta he tottelevat minua.
The foreigners shall submit themselves unto me: As soon as they hear of me, they shall obey me.
46 Muukalaiset masentuvat; he tulevat vyöttäytyneinä varustuksistansa.
The foreigners shall fade away, And shall come trembling out of their close places.
47 Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty Jumala, minun pelastukseni kallio,
Jehovah liveth; And blessed be my rock; And exalted be God, the rock of my salvation,
48 Jumala, joka hankkii minulle koston ja laskee kansat minun valtani alle;
Even the God that executeth vengeance for me, And that bringeth down peoples under me,
49 sinä, joka vapahdat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
And that bringeth me forth from mine enemies: Yea, thou liftest me up above them that rise up against me; Thou deliverest me from the violent man.
50 Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta;
Therefore I will give thanks unto thee, O Jehovah, among the nations, And will sing praises unto thy name.
51 sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja osoitat armoa voidellullesi, Daavidille, ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti."
Great deliverance giveth he to his king, And showeth lovingkindness to his anointed, To David and to his seed, for evermore.
