2 Kuninkaiden 8
1 Ja Elisa puhui vaimolle, jonka pojan hän oli palauttanut henkiin, ja sanoi: "Nouse ja lähde, sinä ja sinun perheesi, asumaan muukalaisena, missä vain voit asua, sillä Herra on käskenyt nälänhädän tulla, ja se myös tulee maahan seitsemäksi vuodeksi".
Elisha’n achapa thisa ahindohsa peh numeinu kom’ah chun hitin anaseijin ahi, “Na insungmite kipuijin lang munchom dang khatna chetan ajeh chu Pakaiyin Israel chunga kum sagi kel alhah sahding ahi,” ati.
2 Niin vaimo nousi ja teki Jumalan miehen sanan mukaan: hän lähti ja asui perheinensä muukalaisena filistealaisten maassa seitsemän vuotta.
Hijeh chun Pathen mipan aseibang bangin numeinu chun aboltan ahi. Amanun ainsung mite apuidohin Philistine gam’ah kum sagi aga cheng tan ahi.
3 Mutta niiden seitsemän vuoden kuluttua vaimo palasi filistealaisten maasta; ja hän tuli anomaan kuninkaalta taloansa ja peltoansa.
Kellhah akichai jouvin Philistine gam’ah konin ainlam ah ahung kile kit tan ahi. Ain leh agam nungmu kitna dingin lengpa kom’ah achen ahi.
4 Ja kuningas puhutteli juuri Geehasia, Jumalan miehen palvelijaa, ja sanoi: "Kerro minulle kaikki ne suuret teot, jotka Elisa on tehnyt".
Hitia chu amanu lengpa kom’a agalut chun, lengpa chu Pathen mipa sohpa Gehazi chutoh ana kihoulim pet ahin, lengpa chun Gehazi kom’ah chun, “Elisha thilbol kidangho phabep neiseipeh in,” anatin ahi.
5 Juuri kun hän kertoi kuninkaalle, kuinka Elisa oli palauttanut kuolleen henkiin, tuli vaimo, jonka pojan hän oli palauttanut henkiin, anomaan kuninkaalta taloansa ja peltoansa. Silloin Geehasi sanoi: "Herrani, kuningas, tämä on se vaimo; ja tämä on se poika, jonka Elisa palautti henkiin".
Chule Gehazi chun, Elisha in chapang thisa khat ahindoh sah kit thu chu ana seipeh in ahi. Hichepet tah chun hiche chapangpa nuchu lengpa kom’ah tao dingin ahunglut in ahi.
6 Ja kuningas kyseli vaimolta, ja tämä kertoi sen hänelle. Niin kuningas antoi hänen mukaansa hoviherran ja sanoi: "Toimita tälle takaisin kaikki, mikä on hänen omaansa, ja lisäksi kaikki pellon sadot siitä päivästä alkaen, jona hän jätti maan, aina tähän asti".
Lengpan numeinu chu adongin, “Hichu dih hinam?” ati. Hichun amanun athusim chu aseipeh tai. Chuin lengpa anoija natong pipui ho khat chu akouvin numeinu thil le lo hochu ale chan kitna dinga agontoh peh dingin anganse tan ahi.
7 Ja Elisa tuli Damaskoon. Ja Aramin kuningas Benhadad oli sairaana. Kun hänelle ilmoitettiin: "Jumalan mies on tullut tänne",
Elisha chu Ben-hadad damlouva alupna Syria khopi Damascus a chun achen ahi. Mikhat in lengpa kom’ah chun Pathen mipa ahunge tia aseipeh phat chun,
8 sanoi kuningas Hasaelille: "Ota mukaasi lahja ja mene Jumalan miestä vastaan ja kysy hänen kauttansa Herralta: 'Toivunko minä tästä taudista?'"
Lengpan Hazael kom’ah chun, “Kipa thilpeh khat chu choijinlang Pathen mipa chu gapenlang, chule hiche kanat na akona hi kadamdoh ding hinam? Pakai chu eidoh pehtan,” tin asollin ahi.
9 Ja Hasael meni häntä vastaan ja otti mukaansa lahjaksi kaikkea, mitä Damaskossa oli parasta, neljäkymmentä kamelinkuormaa. Ja hän tuli ja astui hänen eteensä ja sanoi: "Poikasi Benhadad, Aramin kuningas, lähetti minut sinun luoksesi ja käski kysyä: 'Toivunko minä tästä taudista?'"
Hiti chun Hazael chun sangonsang somli chu Damascus a thilsoh phapen ho chutoh, Elisha kom’a achen, hitin aseitan ahi, “Nasohpa Benhadad Syria lengpan nangkom’a eihinsol ahi chule hiche kanat na akona hi kadamdoh ding hi nam? tin eiga dohpeh in atia eihinsol ahi,” atin ahileh,
10 Elisa sanoi: "Mene ja sano hänelle: 'Toivut'. Mutta Herra on ilmoittanut minulle, että hänen on kuoltava."
Elishan adonbut in, “Chenlang hiti hin gasei peh tan, nangma nadamdoh teiding ahi, tihi Pakaiyin atahbeh in eimusah in ahi, ahinla amavang thitei ding ahi!” ati.
11 Ja hän tuijotti eteensä kauan ja liikahtamatta; sitten Jumalan mies alkoi itkeä.
Hichun Elisha’n Hazael chun nommo asah tokah sen mitlha louhellin avechang mellin, chujouvin Pathen mipa chu ahung kaplha jengtan ahi.
12 Niin Hasael sanoi: "Minkätähden herrani itkee?" Hän vastasi: "Sentähden, että minä tiedän, kuinka paljon pahaa sinä olet tekevä israelilaisille: sinä pistät heidän varustetut kaupunkinsa tuleen, sinä surmaat miekalla heidän valiomiehensä, sinä murskaat heidän pienet lapsensa ja halkaiset heidän raskaat vaimonsa".
“Ipithu hitam kapu!” tin, Hazael’in adongin ahile, Elisha in adonbut in, “Nangman Israelte chunga thil tijat um tahtah hohi nahin tohding kahen ahi. Nangin kul kiget khum akhopi hou nahin hal lhahding, agollhanghou chemjamma nahin ban satlih gamding, achapang teu toltoh nahin chotnat ding, anumei hou agailai nahin khojalding hi kahe in ahi,” ati.
13 Hasael sanoi: "Mikä on palvelijasi, tällainen koira, tekemään näitä suuria asioita?" Elisa vastasi: "Herra on ilmoittanut minulle, että sinusta on tuleva Aramin kuningas".
Hazael lin adonbut in, “Keitobang imacha hilou khat mai maijin chutobang thil nasa chu katoh thei ding ham?” ati. Ahin Elisha’n adonbut in, “Nangma Syria leng nahung hiding ahite Pakaiyin eimusah in ahi,” ati.
14 Niin hän meni Elisan tyköä, ja kun hän tuli herransa tykö, kysyi tämä häneltä: "Mitä Elisa sanoi sinulle?" Hän vastasi: "Hän sanoi minulle, että sinä toivut".
Hazael in Elisha adalhan lengpa kom ah akile kittan ahi, hicun lengpa jong ama kom ah chun, “Elisha ipi nahin seipeh em?” tin anadongin ahi. Hazael in adonbut in, “Nangma hi nadamdoh tei ding ahi tin aman eiseipeh e.” ati.
15 Mutta seuraavana päivänä hän otti peitteen ja kastoi sen veteen ja levitti sen hänen kasvoillensa; niin hän kuoli. Ja Hasael tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
Ahinlah ajing nikhon Hazael in ponlum twiya asu-kotin amai akhun athi tokah in amai ah akhuden pehtan ahi. Hijouchun Hazael chun Syria te leng achangin Benhadad akheltan ahi.
16 Israelin kuninkaan Jooramin, Ahabin pojan, viidentenä hallitusvuotena tuli Jooram, Juudan kuninkaan Joosafatin poika, kuninkaaksi.
Israel lengpa Ahab chapa Joram vaihom kum nga channa in Judah te leng Jehoshaphat chapa Jehoram min Judahte chunga vai ana homin ahi.
17 Hän oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta.
Jehoram hi leng ahung hichun ama kum somthum le ni ana lhingtan amahin Jerusalem mah kum get lengvai anapon ahi.
18 Mutta hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, niinkuin Ahabin suku oli tehnyt, sillä hänellä oli puolisona Ahabin tytär. Ja niin hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.
Jehoram hin Israel lengte chonchan ajuijin Ahab lengpa phatmo tobang'in aphamon ahi. Ajeh chu aman Ahab chanu ho lah’a khat ana kichenpin ahi. Hiti chun Jehoram hin Pakai mitmu’n thilsejing ana bollin ahi.
19 Mutta palvelijansa Daavidin tähden Herra ei tahtonut tuhota Juudaa, koska hän oli luvannut antaa hänelle ja hänen pojilleen lampun ainiaaksi.
Ahinlah Pakaiyin Judah mite ana sumang nompon ahi, ajeh chu aman David toh kitepna ana neijin achilhah ten vai ahopjom ding chule aitih a thaomei banga vahjing dinga anatep peh ahi.
20 Hänen aikanaan edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta ja asettivat itsellensä kuninkaan.
Jehoram vaihom sungin, Edomten Judah dounan gal ahin bollun, leng atum’in ahin kitundoh tauvin ahi.
21 Ja Jooram lähti Saairiin kaikkine sotavaunuinensa. Ja hän nousi yöllä ja voitti edomilaiset, jotka olivat saartaneet hänet, sekä sotavaunujen päälliköt. Mutta väki pakeni majoillensa;
Hichun Jehoram in asakol kangtalai chengse chutoh akon un Zair khopi aga nokhum tauvin ahi. Ahin Edom miten asakol kangtalai chule gal lamkaiho chu ahin umkhum tauvin ahileh ama jong jan noiya chun apotdohin amaho chu jan muthim noija chun adelkhum min ahi. Ahinlah Jehoram chu asepaiten ajam sannun ainlam uvah ana jam san tauvin ahi.
22 ja edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta; niin aina tähän päivään asti. Siihen aikaan luopui myös Libna.
Hitihin Edom miten tuni changeiyin Judah a konin chamlhatna ana mutauvin ahi. Libnah khopi injong hichephat sunga chun kiphinna ahin neijun ahi.
23 Mitä muuta on kerrottavaa Jooramista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
Jehoram vaihom sunga thilsoh holeh natoh dohho jouse Judah lengte thusim bua akijihlut soh keijin ahi.
24 Sitten Jooram meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Ahasja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
Jehoram athi phat chun, David khopia apu apate toh akivui khom’in ahi.
25 Israelin kuninkaan Jooramin, Ahabin pojan, kahdentenatoista hallitusvuotena tuli Ahasja, Juudan kuninkaan Jooramin poika, kuninkaaksi.
Ahab chapa Joram lengvai poh kum somle ni channa a hin, Jehoram chapa Ahaziah hin Judah chungah lengvai ana po in ahi.
26 Ja Ahasja oli kahdenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa vuoden. Hänen äitinsä oli nimeltään Atalja, Israelin kuninkaan Omrin tytär.
Ahaziah hi leng ahung chan chun ama kum somni le ni alhingin chuleh amahin, Jerusalem ah kum khat vai ana hom’in ahi. Anuchu Israel leng Omri tunu Athaliah ahi.
27 Ahasja vaelsi Ahabin suvun tietä ja teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, samoin kuin Ahabin suku; sillä hän oli lankoutunut Ahabin suvun kanssa.
Ahaziah chun Ahab lengpa insung mite chondan dihlou chu ana juiyin ahi. Aman Pakai mitmu’n thiphalou ngen ana bollin ahi. Ajeh chu aman Ahab insung ana kichenpi in ahi.
28 Ja hän lähti Jooramin, Ahabin pojan, kanssa sotimaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan Gileadin Raamotiin; mutta aramilaiset haavoittivat Jooramin.
Ahaziah hin Israel lengpa Ahab chapa Joram chu Ramoth-gilead munnah Syria lengpa Hazael te kisat dingin ana pan khompi in ahi. Syriaten Joram lengpa chu gal kisatna munnah ana kisuhkhah jeh chun,
29 Niin kuningas Jooram tuli takaisin parantuakseen Jisreelissä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen Raamassa hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Ja Ahasja, Jooramin poika, Juudan kuningas, tuli Jisreeliin katsomaan Jooramia, Ahabin poikaa, koska tämä oli sairas.
Jezreel langah akisuh khahna a adamna dingin ana kinunglen, Ramoth kho ah ana lamto un ahi. Hitia chu Joram ana kisuhkhah jeh'in, Judah lengpa Ahaziah chu ama veding in Jezreel langa anachen ahi.
