< 2 Kuninkaiden 2 >

1 Silloin, kun Herra oli vievä Elian tuulispäässä taivaaseen, kulkivat Elia ja Elisa Gilgalista.
A I ke kokoke e lawe aku o Iehova ia Elia i ka lani ma ka puahiohio, hele pu aku la o Elia me Elisai mai Gilegala aku.
2 Ja Elia sanoi Elisalle: "Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Beeteliin asti". Mutta Elisa vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää: minä en jätä sinua". Ja he menivät Beeteliin.
I aku la o Elia ia Elisai, Ke nonoi aku nei au ia oe, e noho oe ia nei; no ka mea, na hoouna o Iehova ia'u i Betela. I mai la o Elisai, Ma ke ola o Iehova, a ma ke ola o kou uhane, aole au e haalele ia oe. A hele pu laua i Betela.
3 Niin Beetelissä olevat profeetanoppilaat tulivat Elisan tykö ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että Herra tänä päivänä ottaa sinun herrasi pois sinun pääsi ylitse?" Hän vastasi: "Tiedän kyllä; olkaa vaiti".
A hele mai na haumana a ka poe kaula ma Betela io Elisai la, i mai la ia ia, Ua ike anei oe e lawe auanei o Iehova i keia la i kou haku mai kou poo aku? I mai la ia, Ae, ua ike au; e hamau oukou.
4 Ja Elia sanoi hänelle: "Elisa, jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jerikoon". Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää: minä en jätä sinua". Ja he tulivat Jerikoon.
I aku la o Elia ia ia, E Elisai e, ke nonoi aku nei au ia oe, e noho oe maanei; no ka mea, ua hoouna mai o Iehova ia'u i Ieriko. I mai la kela, Ma ke ola o Iehova a ma ke ola o kou uhane, aole au o haalele ia oe. A hele pu laua i Ieriko.
5 Niin Jerikossa olevat profeetanoppilaat astuivat Elisan tykö ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että Herra tänä päivänä ottaa herrasi pois sinun pääsi ylitse?" Hän vastasi: "Tiedän kyllä; olkaa vaiti".
A hele mai la na haumana a ka poe kaula ma Ieriko io Elisai la, i mai la ia ia, Ua ike anei oe, e lawe auanei o Iehova i keia la i kou haku mai kou poo aku? I aku la kela, Ae, na ike au; e hamau oukou.
6 Ja Elia sanoi hänelle: "Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jordanille". Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää: minä en jätä sinua". Niin he kulkivat molemmat yhdessä.
I aku la o Elia ia ia, ke nonoi aku nei au ia oe, e noho oe maanei; no ka mea, ua hoouna mai o Iehova ia'u i Ioredane. I mai la kela, Ma ke ola o Iehova a ma ke ola o kou uhane, aole au e haalele ia oe, A hele aku la laua a elua.
7 Mutta myös profeetanoppilaita lähti matkaan viisikymmentä miestä, ja he asettuivat syrjään jonkun matkan päähän näiden kahden pysähtyessä Jordanille.
A hele aku la na kanaka he kanalima no na haumana a ka poe kaula, a ku mai ma kahi loihi aku; a ku no laua a elua ma Ioredane.
8 Niin Elia otti vaippansa, kääri sen kokoon ja löi veteen; ja vesi jakaantui kummallekin puolelle, ja he kävivät molemmat virran yli kuivaa myöten.
A lawe aku la o Elia i kona aahu, a opiopi iho la, a hahau iho la i ka wai, a hookaawaleia'e la ia, ma o a ma o; a hele aku laua a elua i kela kapa ma ka aina maloo.
9 Kun he olivat tulleet yli, sanoi Elia Elisalle: "Pyydä minua tekemään hyväksesi jotakin, ennenkuin minut otetaan pois sinun tyköäsi". Elisa sanoi: "Tulkoon minuun sinun hengestäsi kaksinkertainen osa".
A hiki aku la laua ma kela aoao, i aku la o Elia ia Elisai, E nonoi mai oe i ka mea a'u e hana aku ai nou, mamua o kuu laweia'na mai ou aku la. I mai la o Elisai, Ke nonoi aku nei au ia oe, i papalua o kou uhane maluna o'u.
10 Hän vastasi: "Pyyntösi on vaikea täyttää. Mutta jos näet, kuinka minut otetaan pois sinun tyköäsi, niin se täytetään; jollet, niin se jää täyttämättä."
I aku la ia, He mea paakiki kau i noi mai nei; ina e ike oe ia'u i kuu laweia'na mai ou aku la, pela e hanaia mai ai nou, aka i ole, aole e hanaia mai.
11 Kun he niin kulkivat ja puhelivat, niin katso, äkkiä ilmestyivät tuliset vaunut ja tuliset hevoset, ja ne erottivat heidät toisistansa, ja Elia nousi tuulispäässä taivaaseen.
A i ko laua hele ana'ku, e kamailio pu ana, aia hoi, he halekaa ahi, a me na lio ahi, a hookaawaleia laua a elua, a pii ae la o Elia iloko o ka puahiohio i ka lani.
12 Kun Elisa sen näki, huusi hän: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!" Sitten hän ei enää nähnyt häntä. Ja hän tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne kahdeksi kappaleeksi.
Ike aku la o Elisai, auwe aku la, E kuu makua, e kuu makua, o ka halekaa o ka Iseraela, a me na hoohololio ona? Aole ia i ike hou aku ia ia, a lalau ikaika iho la i kona aahu, a nahae ia ia i na apana elua.
13 Sitten hän otti maasta Elian vaipan, joka oli pudonnut hänen päältään, palasi takaisin ja pysähtyi Jordanin rannalle.
A lawe aku la ia i ka aahu o Elia, ka mea i haule iho mai ona iho la, a hoi aku la, a ku ma kapa o Ioredane.
14 Ja hän otti Elian vaipan, joka oli pudonnut tämän päältä, löi veteen ja sanoi: "Missä on Herra, Elian Jumala?" Kun hän siis löi veteen, jakaantui se kummallekin puolelle, ja Elisa kävi virran yli.
Lawe aku la ia i ka aahu o Elia, ka mea i haule mai ona mai la, a hahau iho la i ka wai, i aku la, Auhea la o Iehova ke Akua o Elia? A i kona hahau ana i ka wai, hookaawaleia'e la ia ma o a ma o; a hele mai o Elisai ma keia aoao.
15 Kun Jerikosta tulleet profeetanoppilaat syrjästä näkivät sen, sanoivat he: "Elian henki on laskeutunut Elisaan". Niin he tulivat häntä vastaan ja kumartuivat hänen edessään maahan.
A o na haumana a ka poe kaula ma Ieriko, i ku mai la, ike aku la lakou ia ia, i ae la, Ua kau mai ka uhane o Elia maluna o Elisai. A hele aku la lakou e halawai me ia, a kulou iho la lakou ma ka honua imua ona.
16 Ja he sanoivat hänelle: "Katso, palvelijaisi joukossa on viisikymmentä urhoollista miestä; menkööt he etsimään sinun isäntääsi. Ehkä Herran Henki on vienyt hänet ja heittänyt jollekin vuorelle tai johonkin laaksoon." Hän vastasi: "Älkää lähettäkö".
A i aku la lakou ia ia, Aia hoi, eia no me kau poe kauwa he kanalima na kanaka ikaika; ke nonoi aku nei makou ia oe, e hele lakou e imi i kou haku; malia paha ua lawe aku ka makani o Iehova ia ia, a ua hoolei ia ia ma kekahi mauna, a ma kekahi awawa paha. I mai la ia, Mai hoouna aku oukou.
17 Mutta he pyysivät häntä pyytämällä, kyllästyksiin asti, kunnes hän sanoi: "Lähettäkää sitten". Niin he lähettivät viisikymmentä miestä; ja nämä etsivät kolme päivää, mutta eivät löytäneet häntä.
A koi aku la lakou ia ia a hilahila oia, i mai la ia, E hoouna aku oukou. A hoouna aku la lakou i kanalima kanaka; a imi lakou ia ia i na la ekolu, aole i loaa.
18 Kun he tulivat takaisin hänen luoksensa, hänen ollessaan Jerikossa, sanoi hän heille: "Enkö minä kieltänyt teitä menemästä?"
A hoi hou mai la lakou ia ia, (no ka mea, e noho ana no ia ma Ieriko, ) i aku la ia ia lakou, Aole anei au i olelo aku ia oukou, Mai hele oukou?
19 Ja kaupungin miehet sanoivat Elisalle: "Katso, kaupungin asema on hyvä, niinkuin herrani näkee, mutta vesi on huonoa, ja maassa syntyy keskoisia".
I aku la na kanaka o ke kulanakauhale ia Elisai, Aia hoi, ua maikai ke kahua o ke kulanakauhale, e like me kuu haku e ike nei; aka, ua ino ka wai, a he aina hoohanau hapa.
20 Hän sanoi: "Tuokaa minulle uusi malja ja pankaa siihen suoloja". Ja he toivat sen hänelle.
I aku la ia, E lawe mai ia'u i kiaha hou, a hahao i paakai maloko: a lawe mai lakou io na la.
21 Niin hän meni vesien lähteelle ja heitti siihen suolat, sanoen: "Näin sanoo Herra: Minä olen parantanut tämän veden; siitä ei enää tule kuolemaa eikä keskenmenoa".
A hele aku ia i ke kumu o na wai, a hoolei iho la i ka paakai maloko, i aku la, Ke olelo mai nei o Iehova peneia, Ua hoomaikai au i keia wai: aole he make hou mailaila mai, aole hoi he hoohanau hapa.
22 Niin vesi tuli terveelliseksi, aina tähän päivään asti, Elisan sanan mukaan, jonka hän puhui.
Pela i hoomaikaiia'e ka wai a hiki i keia la, e like me ka olelo a Elisai ana i olelo ai.
23 Sieltä hän meni Beeteliin, ja hänen käydessään tietä tuli pieniä poikasia kaupungista, ja ne pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: "Tule ylös, kaljupää, tule ylös, kaljupää!"
Pii ae la ia mailaila aku i Betela; a i kona hele ana ma ke ala, hele na kamalii mailoko ae o ke kulanakauhale, a hoomaewaewa aku la ia ia, i aku la ia ia, E pii oe iluna, e ka ohulo; e pii oe iluna, e ka ohule.
24 Ja kun hän kääntyi ja näki heidät, kirosi hän heidät Herran nimeen. Silloin tuli metsästä kaksi karhua ja raateli neljäkymmentä kaksi poikaa kuoliaaksi.
Haliu ae la ia, a nana mai la ia lakou, a hoino mai la ia lakou ma ka inoa o Iehova: a hele mai na bea wahine elua, mai ka ululaau mai, a haehae i na kamalii, he kanaha kumamalua o lakou.
25 Sieltä hän meni Karmel-vuorelle ja palasi sieltä Samariaan.
Hele aku la ia mailaila aku i ka mauna o Karemela: a mailaila aku, hoi aku la ia i Samaria.

< 2 Kuninkaiden 2 >