< 2 Kuninkaiden 19 >

1 Kun kuningas Hiskia sen kuuli, repäisi hän vaatteensa, pukeutui säkkiin ja meni Herran temppeliin.
When King Hezekiah heard what they reported, he tore his clothes and put on clothes made of rough cloth [because he was very distressed]. Then he went to the temple [to ask God what to do].
2 Ja hän lähetti palatsin päällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä pappien vanhimmat, säkkeihin puettuina, profeetta Jesajan, Aamoksen pojan, tykö.
He summoned Eliakim and Shebna and the (older/most important) priests, who were also wearing clothes made of rough sackcloth, and told them to talk to me.
3 Ja he sanoivat hänelle: "Näin sanoo Hiskia: 'Hädän, kurituksen ja häväistyksen päivä on tämä päivä, sillä lapset ovat tulleet kohdun suulle saakka, mutta ei ole voimaa synnyttää.
He said to them, “Tell this to Isaiah: ‘King Hezekiah says that we are having great distress/trouble now. [Other nations are causing] us to be insulted and disgraced. We are like [MET] a woman who is about to give birth to a child, but she does not have the strength that she needs to do it.
4 Ehkä Herra, sinun Jumalasi, kuulee kaikki Rabsaken sanat, joilla hänen herransa, Assurin kuningas, on lähettänyt hänet herjaamaan elävää Jumalaa, ja rankaisee häntä näistä sanoista, jotka Herra, sinun Jumalasi, on kuullut. Niin kohota nyt rukous jäännöksen puolesta, joka vielä on olemassa.'"
Perhaps Yahweh your God has heard everything that the official from Assyria said. Perhaps he knows that his boss/master, the king of Assyria, sent him to insult the all-powerful God, and that Yahweh will rebuke/punish him for what he said.’ And he requests that you pray for the few of us who are still alive [here in Jerusalem].”
5 Kun kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan tykö,
When the messengers from Hezekiah came to Isaiah,
6 sanoi Jesaja heille: "Sanokaa näin herrallenne: 'Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut ja joilla Assurin kuninkaan poikaset ovat häväisseet minua.
Isaiah said to them, “[Go back to] your boss/master [and] tell him, ‘This is what Yahweh says: Those messengers from the king of Assyria have said evil things about me. But you should not be disturbed because of what they said.
7 Katso, minä annan häneen mennä sellaisen hengen, että hän kuultuaan sanoman palaa omaan maahansa. Ja minä annan hänen kaatua miekkaan omassa maassansa.'"
Listen to this: I will cause Sennacherib to hear a rumor that will worry him, [that a foreign army is about to attack his country]. So he will return to his own country, and there I will cause him to be assassinated by [men using] swords.’”
8 Ja Rabsake kääntyi takaisin ja tapasi Assurin kuninkaan sotimassa Libnaa vastaan; sillä hän oli kuullut, että tämä oli lähtenyt Laakiista pois.
The official from Assyria found out that the King of Assyria [and his army] had left Lachish [city], and that they were attacking Libnah, [which is a nearby city]. So the official went there [to report to him what had happened in Jerusalem].
9 Mutta kun Sanherib kuuli Tirhakasta, Etiopian kuninkaasta, sanottavan: "Katso, hän on lähtenyt liikkeelle sotiakseen sinua vastaan", lähetti hän taas sanansaattajat Hiskian tykö ja käski sanoa:
Soon after that, King Sennacherib received a report that King Tirhakah of Ethiopia was leading his army, and was coming to attack them. So before King Sennacherib left Libnah [to fight against the army from Ethiopia], he sent other messengers to King Hezekiah with a letter.
10 "Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: 'Älä anna Jumalasi, johon sinä luotat, pettää itseäsi äläkä ajattele: Jerusalem ei joudu Assurin kuninkaan käsiin.
[In the letter] he wrote this to Hezekiah: “Do not allow your god on whom you are relying to deceive you by promising that [the city of] Jerusalem will not be captured by my army [MTY].
11 Olethan kuullut, mitä Assurin kuninkaat ovat tehneet kaikille maille, kuinka he ovat vihkineet ne tuhon omiksi. Ja sinäkö pelastuisit!
You have certainly heard what the armies of the kings of Assyria have done to all the other countries. Our armies have completely destroyed them. So, (do you think that you will escape?/do not think that your god will save you!) [RHQ]
12 Ovatko kansain jumalat pelastaneet niitä, jotka minun isäni ovat tuhonneet: Goosania, Harrania, Resefiä ja Telassarin edeniläisiä?
Did the gods of the nations that were about to be destroyed by the armies of the previous kings of Assyria rescue them? Did those gods rescue the people in the Gozan region and in Haran and Rezeph [cities in northern Syria] and the people of Eden who had been (deported/forced to go) to Tel-Assar [city]? None of the gods of those cities were able to rescue them.
13 Missä on Hamatin kuningas ja Arpadin kuningas, Sefarvaimin kaupungin, Heenan ja Ivvan kuningas?'"
What happened to the kings of Hamath and Arpad and Sepharvaim and Ivvah [cities] [RHQ]? [Most of them are dead, and the other people were deported]!”
14 Kun Hiskia oli ottanut kirjeen sanansaattajilta ja lukenut sen, meni hän Herran temppeliin; ja Hiskia levitti sen Herran eteen.
Hezekiah took the letter that the messengers gave him, and he read it. Then he went up to the temple and spread out the letter in front of Yahweh.
15 Ja Hiskia rukoili Herran edessä ja sanoi: "Herra, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.
Then Hezekiah prayed, “Yahweh, the God whom to whom we Israelis belong, you are seated on your throne above the [statues of] creatures with wings, [above the Sacred Chest]. Only you are truly God. You rule all the kingdoms on this earth. You are the one who created [everything on] the earth and [in] the sky.
16 Herra, kallista korvasi ja kuule; Herra, avaa silmäsi ja katso. Kuule Sanheribin sanat, kuinka hän lähetti tuon miehen herjaamaan elävää Jumalaa.
So, Yahweh, please listen to what I am saying, and look [at what is happening]. And listen to what King Sennacherib has said to insult you, the all-powerful God.
17 Se on totta, Herra, että Assurin kuninkaat ovat hävittäneet kansat ja heidän maansa.
“Yahweh, it is true that [the armies of] the kings of Assyria have completely destroyed many nations, and ruined their land.
18 Ja he ovat heittäneet heidän jumalansa tuleen; sillä ne eivät olleet jumalia, vaan ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, ja sentähden he voivat hävittää ne.
And they have thrown the idols of those nations into fires and burned them. But [that was not difficult to do, because] they were not gods. They were only statues made of wood and stone, idols that were shaped by humans, [and that is why they were destroyed easily].
19 Mutta pelasta nyt meidät, Herra, meidän Jumalamme, hänen käsistänsä, että kaikki maan valtakunnat tulisivat tietämään, että sinä, Herra, yksin olet Jumala."
So now, Yahweh our God, please rescue us from the power [MTY] [of the king of Assyria], in order that the people in all the kingdoms of the world will know that you, Yahweh, are the only one who is truly God.”
20 Niin Jesaja, Aamoksen poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Mitä sinä olet minulta Sanheribin, Assurin kuninkaan, tähden rukoillut, sen minä olen kuullut.
Then Isaiah sent this message to Hezekiah: “This is what Yahweh, the God to whom we Israelis belong, says: 'I have heard what you prayed to me about Sennacherib, the king of Assyria.
21 Ja tämä on sana, jonka Herra on puhunut hänestä: Neitsyt, tytär Siion, halveksii ja pilkkaa sinua; tytär Jerusalem nyökyttää ilkkuen päätänsä sinun jälkeesi.
This is what I say to him: “The people of Jerusalem [MTY] despise you and make fun of you. They wag/shake their heads to mock you while you flee from here.
22 Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi? Korkealle olet kohottanut silmäsi Israelin Pyhää vastaan.
Who do you think that you are despising and ridiculing? Who do you think you were shouting at? Who do you think you were looking at very proudly/arrogantly? It was I, the holy God whom the Israelis worship.
23 Sanansaattajaisi kautta sinä herjasit Herraa ja sanoit: 'Monilla vaunuillani minä nousin vuorten harjalle, Libanonin ääriin saakka; minä hakkasin maahan sen korkeat setrit, sen parhaat kypressit, ja tunkeuduin sen etäisimpään yöpaikkaan, sen rehevimpään metsään;
The messengers that you sent made fun of me. You said, 'With my many chariots I have gone to the highest mountains, even to the highest mountains in Lebanon. We have cut down its tallest cedar trees and its nicest pine/cyprus trees. We have been to the most distant/remote peaks and to its dense forests.
24 minä kaivoin kaivoja ja join kuiviin muukalaisten vedet, ja jalkapohjallani minä kuivasin kaikki Egyptin virrat'.
We have dug wells in other countries and drank water from them. And by marching through [MTY] the streams of Egypt, we dried them all up [HYP]!”’
25 Etkö ole kuullut: kauan sitten minä olen tätä valmistanut, muinaisuudesta saakka tätä aivoitellut! Nyt minä olen sen toteuttanut, ja niin sinä sait hävittää varustetut kaupungit autioiksi kiviroukkioiksi,
[‘But I reply], “Have you never heard that long ago I determined [that those things would happen]? I planned it long ago, and now I have been causing it to happen. I planned that your army would have [the power to] capture many cities that were surrounded by high walls, and cause them to become piles of rubble.
26 ja niiden asukkaat olivat voimattomat, he kauhistuivat ja joutuivat häpeään; heidän kävi niinkuin kedon ruohon ja niinkuin vihannan heinän, niinkuin katolla kasvavain kortten ja niinkuin laihon, joka kuivettuu ennen oljelle tulemistaan.
The people who lived in those cities have no power, and as a result they became dismayed and discouraged. They are as frail as plants and grass in the fields, as frail as grass that grows on the roofs of houses and is scorched by the hot east wind.
27 Istuitpa sinä tai lähdit tai tulit, minä sen tiedän, niinkuin senkin, että sinä raivoat minua vastaan.
“But I know [everything about you]. I know when you are in your house and when you go outside; I also know that you are (raging/speaking very angrily) against me.
28 Koska sinä minua vastaan raivoat ja koska sinun ylpeytesi on tullut minun korviini, niin minä panen koukkuni sinun nenääsi ja suitseni sinun suuhusi ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin.
So, because you have raged against me, and because I have heard [MTY] you speak very proudly/arrogantly, [it will be as though] I will put a hook in your nose and an iron (bit/piece of metal) in your mouth [in order that I can lead you where I want you to go], and I will force you to return [to your own country] on the same road on which you came here, [without conquering Jerusalem].” '
29 Ja tämä on oleva sinulle merkkinä: tänä vuonna syödään jälkikasvua ja toisena vuonna kesanto-aaluvaa, mutta kolmantena vuonna te kylväkää ja leikatkaa, istuttakaa viinitarhoja ja syökää niiden hedelmää.
Then Isaiah said to Hezekiah, “This is what will happen to prove [that I am telling the truth]: This year and next year you [and your people] will be able to harvest only (wild grain/grain that grows without having been planted). But the following year, you [Israelis] will be able to plant grain and harvest it, and to plant vineyards and eat the grapes that you harvest.
30 Ja Juudan heimon pelastuneet, jotka ovat jäljelle jääneet, tekevät taas juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin.
The people [MTY] in Judah who remain alive will prosper and have many children; they will be like plants whose roots go deep down into the ground and which produce much [MET].
31 Sillä Jerusalemista lähtee kasvamaan jäännös, pelastunut joukko Siionin vuorelta. Herran kiivaus on sen tekevä.
There will be many people in Jerusalem [DOU] who will survive, because Yahweh, the commander of the armies of angels in heaven, wants [PRS] it to happen.
32 Sentähden, näin sanoo Herra Assurin kuninkaasta: Hän ei tule tähän kaupunkiin eikä siihen nuolta ammu, ei tuo sitä vastaan kilpeä eikä luo sitä vastaan vallia.
So this is what Yahweh, says about the king of Assyria: ‘His armies will not enter this city; they will not even shoot any arrows into it! His soldiers will not march outside the city gates carrying shields, and they will not even build high mounds of dirt against [the city walls] [to enable them to attack the city].
33 Samaa tietä, jota hän tuli, hän palajaa, ja tähän kaupunkiin hän ei tule, sanoo Herra.
Their king will return to his own country on the same road on which he came here. He will not enter this city! [That will happen because] I, Yahweh have said it!
34 Sillä minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden."
I will defend this city and prevent it from being destroyed. I will do this for the sake of my own reputation and because of what I promised to King David, who served me well.'”
35 Ja sinä yönä Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, ne olivat kaikki kuolleina ruumiina.
That night, an angel from Yahweh went out to where the army of Assyria had put up their tents, and killed 185,000 of their soldiers! When the rest of their soldiers woke up the next morning, they saw that there were corpses everywhere!
36 Silloin Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja meni pois; hän palasi takaisin ja jäi Niiniveen.
Then King Sennacherib left and went home to Nineveh, [the capital of Assyria].
37 Mutta kun hän oli kerran rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat Adrammelek ja Sareser hänet miekalla; sitten he pakenivat Araratin maahan. Ja hänen poikansa Eesarhaddon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
One day, when he was worshiping in the temple of his god Nisroch, two of his sons, Adrammelech and Sharezer, killed him with their swords. Then they escaped and went to [the] Ararat [region, northwest of Nineveh]. And another of Sennacherib's sons, Esarhaddon, became the king of Assyria.

< 2 Kuninkaiden 19 >