2 Kuninkaiden 18
1 Israelin kuninkaan Hoosean, Eelan pojan, kolmantena hallitusvuotena tuli Hiskia, Juudan kuninkaan Aahaan poika, kuninkaaksi.
Israel siangpahrang Elah capa Hoshea saning thumto haih naah, Judah siangpahrang Ahaz capa Hezekiah to siangpahrang ah oh amtong.
2 Hän oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Abi, Sakarjan tytär.
Siangpahrang ah oh naah anih loe saning pumphae pangato oh boeh; Jerusalem ah saning pumphae takawtto thung siangpahrang ah oh. Amno ih ahmin loe Zekariah canu Abi.
3 Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.
Ampa David mah sak ih hmuen baktih toengah, anih loe Angraeng mikhnukah hmuen kahoih to sak.
4 Hän poisti uhrikukkulat, murskasi patsaat, hakkasi maahan asera-karsikon ja löi palasiksi vaskikäärmeen, jonka Mooses oli tehnyt; sillä niihin aikoihin asti israelilaiset olivat polttaneet uhreja sille; sitä kutsuttiin nimellä Nehustan.
Anih loe hmuensangnawk, krangnawk to vah boih moe, Asherah thingnawk to pakhruk; canghniah Israel kaminawk mah hmuihoih thlaek haih, Mosi mah sum kamling hoiah sak ih, Nehushtan, tiah ahmin kaom pahui krang to boh phaeng.
5 Hän turvasi Herraan, Israelin Jumalaan, niin ettei kukaan ollut hänen kaltaisensa kaikista hänen jälkeläisistään Juudan kuninkaista eikä niistä, jotka olivat olleet ennen häntä.
Hezekiah loe Israel Angraeng Sithaw to oep baktih toengah, anih pacoengah, anih hmaa ah, anih baktih kaom Judah siangpahrang mi doeh om ai.
6 Hän riippui Herrassa kiinni eikä luopunut hänestä, vaan noudatti hänen käskyjänsä, jotka Herra oli antanut Moosekselle.
Anih loe Angraeng to kacakah patawnh, caehtaak ai, anih hnukah bang poe; Angraeng mah Mosi khaeah paek ih lokpaekhaih to pazui.
7 Niin Herra oli hänen kanssansa; hän menestyi kaikessa, mihin ryhtyi. Hän kapinoi Assurin kuningasta vastaan eikä enää palvellut häntä.
Angraeng mah anih to oh thuih moe, a sak ih hmuennawk boih ah athaih taaksak; Assyria siangpahrang to misa ah a suek, anih ih toksak hanah angmak pae.
8 Hän voitti filistealaiset ja valtasi heidän alueensa aina Gassaan asti, sekä vartiotornit että varustetut kaupungit.
Philistinnawk to misa a tuk, Gaza vangpui ramri, misatoephaih imsang hoi sipae thungh ih vangpui khoek to praenawk to a lak.
9 Mutta kuningas Hiskian neljäntenä hallitusvuotena, joka oli Israelin kuninkaan Hoosean, Eelan pojan, seitsemäs hallitusvuosi, hyökkäsi Salmaneser, Assurin kuningas, Samarian kimppuun ja piiritti sitä.
Hezekiah siangpahrang ah ohhaih saning palito, Israel siangpahrang Elah capa Hoshea siangpahrang ah ohhaih saning sarihto haih naah, Assyria siangpahrang Shalmaneser loe Samaria vangpui ah caeh moe, takui khoep.
10 Ja hän valloitti sen kolmen vuoden kuluttua. Hiskian kuudentena hallitusvuotena, joka oli Israelin kuninkaan Hoosean yhdeksäs hallitusvuosi, valloitettiin Samaria.
Saning thumto boenghaih saning, Hezekiah siangpahrang ah ohhaih saning tarukto haih, Israel siangpahrang saning takawtto haih naah, Assyria kaminawk mah Samaria vangpui to lak o.
11 Ja Assurin kuningas vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assuriin ja sijoitti heidät Halahiin ja Haaborin, Goosanin joen, rannoille ja Meedian kaupunkeihin,
Assyria siangpahrang mah Israel kaminawk to, Assyria prae thungah misong ah hoih moe, Gozan vapui taeng, Medes prae ih Halah hoi Habor vangpui ah ohsak.
12 sentähden että he eivät olleet kuulleet Herran, Jumalansa, ääntä, vaan olivat rikkoneet hänen liittonsa, kaiken, mitä Mooses, Herran palvelija, oli käskenyt; he eivät olleet kuulleet sitä eivätkä tehneet sen mukaan.
Nihcae loe angmacae Angraeng Sithaw ih lok to tahngai o ai; a lokmaihaihnawk hoi Angraeng ih tamna Mosi mah paek ih loknawk boih to tahngai o ai moe, sah doeh sah o ai.
13 Kuningas Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena hyökkäsi Sanherib, Assurin kuningas, kaikkien Juudan varustettujen kaupunkien kimppuun ja valloitti ne.
Hezekiah siangpahrang ah ohhaih saning hatlaipalito naah, Assyria siangpahrang Sennakerib mah sipae thungh ih Judah vangpuinawk boih to tuk moe, lak.
14 Niin Hiskia, Juudan kuningas, lähetti Assurin kuninkaalle Laakiiseen sanan: "Minä olen rikkonut, käänny pois minun kimpustani. Minä kannan, mitä panet kannettavakseni." Niin Assurin kuningas määräsi Hiskian, Juudan kuninkaan, maksettavaksi kolmesataa talenttia hopeata ja kolmekymmentä talenttia kultaa.
Judah siangpahrang Hezekiah mah, Lakish ah Assyria siangpahrang khaeah, Hmuen ka sakpazae moeng boeh; kai hae na caehtaak halat ah; nang hnik sarui kang paek han hmang, tiah a naa. Assyria siangpahrang mah Judah siangpahrang khaeah, phoisa talent cumvai thumto hoi sui talent quithumto hnik.
15 Ja Hiskia antoi kaikki rahat, mitä Herran temppelissä ja kuninkaan linnan aarrekammioissa oli.
To pongah Hezekiah mah Angraeng ih im hoi siangpahrang im ah suek ih phoisa to paek boih.
16 Siihen aikaan Hiskia leikkautti irti Herran temppelin ovista ja pihtipielistä sen päällystyksen, jolla Hiskia, Juudan kuningas, oli päällystänyt ne, ja antoi sen Assurin kuninkaalle.
Judah siangpahrang Hezekiah mah Angraeng tempul ih sui hoi pazut ih thok hoi thok tungnawk pong ih sui to khok moe, Assyria siangpahrang hanah paek.
17 Mutta Assurin kuningas lähetti Laakiista Tartanin ja ylimmäisen hoviherran ja Rabsaken suuren sotajoukon kanssa kuningas Hiskiaa vastaan Jerusalemiin. Ja nämä lähtivät liikkeelle ja tulivat Jerusalemiin; ja lähdettyänsä liikkeelle ja tultuansa he pysähtyivät Ylälammikon vesijohdolle, joka on Vanuttajankedon tien varrella.
Assyria siangpahrang mah Tartan, Rabsaris hoi Rabshakeh cae to angmah ih kalen koek misatuh angraeng hoi nawnto Lakish vangpui hoiah Hezekiah siangpahrang khaeah Jerusalem ah patoeh. Nihcae loe Jerusalem ah angzoh o tahang moe, kahni pasuk kami ih lawk bang caehhaih loklam ranui ih kangbuem tuili taengah anghak o.
18 Kun he sitten kutsuivat kuningasta, menivät Eljakim, Hilkian poika, joka oli linnan päällikkönä, ja kirjuri Sebna ja kansleri Jooah, Aasafin poika, heidän luoksensa.
Nihcae mah siangpahrang to kawk o naah, siangpahrang im ukkung Hilkiah capa Eliakim, ca tarikkung Shebna, hmuenmae pakuemkung Asaph capa Joah cae loe nihcae khaeah caeh o.
19 Ja Rabsake sanoi heille: "Sanokaa Hiskialle: Näin sanoo suurkuningas, Assurin kuningas: 'Mitä on tuo luottamus, mikä sinulla on?
RabShakeh mah nihcae khaeah, Hezekiah khaeah hae tiah thui pae oh; Lensawk, Assyria siangpahrang mah, Tih hmuen maw nang oep o haih?
20 Arvelet kai, että pelkästä huulten puheesta tulee neuvo ja voima sodankäyntiin. Keneen sinä oikein luotat, kun kapinoit minua vastaan?
Misatuk kophaih hoi thacakhaih ka tawnh, tiah amsawnlok na thuih o; kai tuk hanah mi maw nang oep o haih?
21 Katso, sinä luotat nyt Egyptiin, tuohon särkyneeseen ruokosauvaan, joka tunkeutuu sen käteen, joka siihen nojaa, ja lävistää sen. Sellainen on farao, Egyptin kuningas, kaikille, jotka häneen luottavat.
Vaihiah khenah, nangcae loe angkhaek thaih sakrungkung, tiah thuih ih, Izip kaminawk nuiah ni nam ha o; to sakrungkung nuiah amha kami loe, sakrungkung mah ban quk puet moe, ahmaa caaksak baktiah ni na om o tih; Izip siangpahrang Faro mah, anih nuiah amha kaminawk boih loe to tiah sah tih.
22 Vai sanotteko te ehkä minulle: Me luotamme Herraan, meidän Jumalaamme? Mutta eikö hän ole se, jonka uhrikukkulat ja alttarit Hiskia poisti, kun hän sanoi Juudalle ja Jerusalemille: Tämän alttarin edessä on teidän kumartaen rukoiltava, täällä Jerusalemissa?'
Toe nangcae mah kai khaeah, Kaicae loe kaimacae ih Angraeng Sithaw khaeah ni kam ha o, tiah na thuih o nahaeloe, anih ih hmuensangnawk hoi hmaicamnawk loe, Hezekiah mah phraek boih boeh; Judah hoi Jerusalem kaminawk khaeah, Nangcae loe Jerusalem vangpui ah hae ih hmaicam hmaa ah sithaw to bok oh, tiah ang thuih o na ai maw?
23 Mutta lyö nyt vetoa minun herrani, Assurin kuninkaan, kanssa: minä annan sinulle kaksi tuhatta hevosta, jos sinä voit hankkia niille ratsastajat.
To pongah vaihi angzo oh loe, kai ih angraeng Assyria siangpahrang khaeah hmuenmae to ap oh; hrang angthueng kami na tawnh o nahaeloe, hrang sang hnetto kang paek han.
24 Kuinka sinä sitten voisit torjua ainoankaan käskynhaltijan, ainoankaan minun herrani vähimmän palvelijan, hyökkäyksen? Ja sinä vain luotat Egyptiin, sen vaunuihin ja ratsumiehiin.
Ka angraeng ih tamnanawk thung ih kathoeng koek misatuh angraeng mataeng doeh kawbangmaw na pazawk o thai tih? Izip prae hoiah hrang lakok hoi hrang angthueng kaminawk abomhaih ka hnu tih, tiah oephaih na tawnh o maw?
25 Olenko minä siis Herran sallimatta hyökännyt tämän paikan kimppuun hävittämään sitä? Herra itse on sanonut minulle: 'Hyökkää tähän maahan ja hävitä se'."
Angraeng ih lok om ai ah, hae prae paro hanah kang zoh maw? Angraeng mah hae prae hae tuk moe, phraek hanah lok ang thuih boeh, tiah a naa.
26 Niin Eljakim, Hilkian poika, ja Sebna ja Jooah sanoivat Rabsakelle: "Puhu palvelijoillesi araminkieltä, sillä me ymmärrämme sitä; älä puhu meidän kanssamme juudankieltä kansan kuullen, jota on muurilla".
To pacoengah Hilkiah capa Eliakim, Shebna hoi Joah cae mah, misatuh angraeng RabShakeh khaeah, Kaicae loe Syria lok ka thaih o kop pongah, tahmenhaih hoiah na tamnanawk khaeah, Syria lok hoiah na thui ah; sipae nuiah kaom kaminawk kangthaih ah Hebru lok hoiah na thui hmah, tiah a naa o.
27 Mutta Rabsake vastasi heille: "Onko minun herrani lähettänyt minut puhumaan näitä sanoja sinun herrallesi ja sinulle? Eikö juuri niille miehille, jotka istuvat muurilla ja joutuvat teidän kanssanne syömään omaa likaansa ja juomaan omaa vettänsä?"
Toe misatuh angraeng mah, Nangcae hoi nangcae ih angraeng khae khue ah thuih han ih maw ka angraeng mah kai hae ang patoeh? Sipae nuiah anghnu kaminawk doeh nangcae hoi nawnto, angmacae ih aek to caak o moe, angmacae ih tamzuntui to naek o hanah, sipae nuiah anghnu kaminawk khaeah doeh thuih hanah ang patoeh na ai maw? tiah a naa.
28 Sitten Rabsake astui esiin, huusi kovalla äänellä juudankielellä, puhui ja sanoi: "Kuulkaa suurkuninkaan, Assurin kuninkaan, sana.
To pacoengah misatuh angraeng loe angdoet, Hebru lok hoiah hangh moe, angraeng, Assyria siangpahrang ih lok hae tahngai oh!
29 Näin sanoo kuningas: 'Älkää antako Hiskian pettää itseänne, sillä hän ei voi pelastaa teitä minun käsistäni.
Siangpahrang mah hae tiah thuih; Hezekiah mah ang ling o hmah nasoe; anih ban thung hoiah anih mah pahlong thai tang mak ai.
30 Älköön Hiskia saako teitä luottamaan Herraan, kun hän sanoo: Herra on varmasti pelastava meidät, eikä tätä kaupunkia anneta Assurin kuninkaan käsiin.
Hezekiah mah nangcae khaeah, Angraeng mah aicae pahlong tangtang tih; hae vangpui hae Assyria siangpahrang ban ah paek mak ai, tiah ang thuih o ih lok hoiah Angraeng to oep o hmah.
31 Älkää kuulko Hiskiaa.' Sillä Assurin kuningas sanoo näin: 'Tehkää sovinto minun kanssani ja antautukaa minulle, niin te saatte syödä kukin omasta viinipuustanne ja viikunapuustanne ja juoda kukin omasta kaivostanne,
Hezekiah ih lok to tahngai pae o hmah; Assyria siangpahrang mah, Angzo oh loe, kai hoi angdaehhaih sah oh; to tiah nahaeloe kaminawk boih mah angmah ih takha thung ih misurthaih to caa o tih, kami boih mah angmah ih thaiduet thaih to caa ueloe, kami boih mah angmah ih tuikhaw thung ih tui to nae o tih;
32 kunnes minä tulen ja vien teidät maahan, joka on teidän maanne kaltainen, vilja-, viini-ja leipämaahan, viinitarhojen, jalon öljypuun ja hunajan maahan; ja niin te saatte elää ettekä kuole. Mutta älkää kuulko Hiskiaa; sillä hän viettelee teidät, kun sanoo: Herra pelastaa meidät.
nangmacae prae hoi kanghmong, cang hoi misurthaih, takaw hoi misur takha, olive situi hoi khoitui ohhaih prae ah, suek hanah kang zo ai karoek to, na dueh o mak ai, na hing o tih; anih mah nangcae khaeah, Angraeng mah nangcae pahlong tih, tiah Hezekiah mah zoek ih lok to tahngai pae o hmah.
33 Onko muidenkaan kansojen jumalista yksikään pelastanut maatansa Assurin kuninkaan käsistä?
Acaeng kaminawk ih sithawnawk mah Assyria siangpahrang ban thung hoiah prae to pahlong o vai maw?
34 Missä ovat Hamatin ja Arpadin jumalat? Missä ovat Sefarvaimin, Heenan ja Ivvan jumalat? Ovatko ne pelastaneet Samariaa minun käsistäni?
Hamath hoi Arpad ih sithawnawk loe naa ah maw oh o? Sepharvaim, Hena hoi Ivah sithawnawk loe naa ah maw oh o? Nihcae mah Samaria vangpui to ka ban thung hoi pahlong o vai boeh maw?
35 Onko muiden maiden kaikista jumalista ainoakaan pelastanut maatansa minun käsistäni? Kuinka sitten Herra pelastaisi Jerusalemin minun käsistäni?'"
To acaeng kaminawk ih sithawnawk thungah kawbaktih sithaw mah maw a praenawk to ka ban thung hoiah pahlong vaih? To tiah om nahaeloe kawbangmaw Angraeng mah ka ban thung hoiah Jerusalem to pahlong tih? tiah thuih, tiah a naa.
36 Mutta kansa oli vaiti, eivätkä he vastanneet hänelle mitään; sillä kuningas oli käskenyt niin ja sanonut: "Älkää vastatko hänelle".
Toe siangpahrang mah, Anih ih lok pathim pae o hmah, tiah lokpaek pongah, anih ih lok to mi mah doeh pathim pae o ai; anghngai o taak duem.
37 Sitten palatsin päällikkö Eljakim, Hilkian poika, ja kirjuri Sebna ja kansleri Jooah, Aasafin poika, tulivat Hiskian luo vaatteet reväistyinä ja kertoivat hänelle, mitä Rabsake oli sanonut.
To pacoengah siangpahrang imthung ukkung Hilkiah capa Eliakim, ca tarikkung Shebna hoi hmuenmae pakuemkung Asaph capa Joah cae loe Hezekiah khaeah caeh o moe, angmacae ih kahni to asih o pacoengah, misatuh angraeng RabShakeh mah thuih ih lok to thuih pae o.
