2 Kuninkaiden 17
1 Juudan kuninkaan Aahaan kahdentenatoista hallitusvuotena tuli Hoosea, Eelan poika, Israelin kuninkaaksi Samariaan, ja hän hallitsi yhdeksän vuotta.
Hagi Ahasi'ma Juda vahe kinima 12fu'a kafuma nemanigeno'a, Ela nemofo Hosea'a Israeli vahe kinia fore huno Sameria kumate mani'neno, 9ni'a kafufi Israeli vahera kegava hu'ne.
2 Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin ne Israelin kuninkaat, jotka olivat olleet ennen häntä.
Hosea'a Ra Anumzamofo avurera havi avu'avaza hu'ne. Hianagi ko'ma Israeli vahe'mo'za kinima mani'za e'naza kini vahe'mo'zama hu'naza havi zamavu zamavara zamagatereno osu'ne.
3 Hänen kimppuunsa hyökkäsi Salmaneser, Assurin kuningas; ja Hoosea tuli hänen palvelijakseen ja maksoi hänelle veroa.
Hagi Hoseama Israeli kinima mani'nea knafina, Asiria kini ne' Salmanese'a Israeli vahera eme hahu zamagatere'ne. Ana higeno Hosea'a Asiria kini nete huvempa huno, agri agorga mani'neno maka kafufina takisi zagoa amino vu'ne.
4 Mutta Assurin kuningas huomasi Hoosean olevan salahankkeissa, koska tämä lähetti sanansaattajat Soon, Egyptin kuninkaan, luo eikä suorittanut enää niinkuin ennen vuotuista veroa Assurin kuninkaalle. Niin Assurin kuningas vangitutti hänet ja piti häntä sidottuna vankilassa.
Hianagi Hosea'a ko'ma kafugu kafugu'ma nehiaza huno, Asiria kini nera takisi zagoa omi'ne. Ana nehuno eme aza hinogu Hosea'a Isipi kini ne' Sontega kea atrentege'za mago'a vahe'mo'za eri'za vu'naze. Hagi ananke'ma kini ne' Salmaneserima nentahino'a, ome azerino kina hunte'ne.
5 Ja Assurin kuningas hyökkäsi koko maan kimppuun ja meni Samariaan ja piiritti sitä kolme vuotta.
Hagi ana'ma huteno'a Asiria kini ne' Salmaneseli'a, sondia vahezaga'a zamavareno vuno Israeli vahera ha'huzmanteno ana maka mopa erivareteno, eno 3'a kafufi Sameria kumara hara eme huzmante'ne.
6 Hoosean yhdeksäntenä hallitusvuotena Assurin kuningas valloitti Samarian ja vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assuriin ja asetti heidät asumaan Halahiin ja Haaborin, Goosanin joen, rannoille sekä Meedian kaupunkeihin.
Hagi Hosea'ma Israeli vahe kinima 9ni'a kafuma nemanigeno'a, Asiria kini ne'mo'a Sameria kumara hara eme huzmagatereno enerino, Israeli vahera zamavareno Asiria vuno, mago'a vahera zamatrege'za Hala kumate nemanizageno, mago'a Habori ti tva'onte Gosani kaziga nemanizageno, mago'a Midia vahe'ma nemaniza ranra kumatmimpi zamatrege'za mani'naze.
7 Näin tapahtui, koska israelilaiset olivat tehneet syntiä Herraa, Jumalaansa, vastaan, joka oli johdattanut heidät Egyptin maasta, pois faraon, Egyptin kuninkaan, käsistä, ja koska he olivat peljänneet muita jumalia.
Hagi ana maka knazama Israeli vahete'ma fore hu'neana, zamagra Ra Anumzana zamagri Anumzamo'ma, Isipi kini ne' Fero hankavefinti'ma zamavareno'ma Isipi mopafinti'ma atirami'nea Anumzamofo avurera kumi nehu'za, havi anumzantamimofo koro hunezmante'za mono huzmantazagu, anazana fore hu'ne.
8 He olivat myös vaeltaneet niiden kansain säädösten mukaan, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä, ja tehneet sitä, mitä Israelin kuninkaatkin.
Ana nehu'za Ra Anumzamo'ma negazageno'ma anama mani'naza mopafinti vahe'ma zamahenati tre'nea vahe'mokizmi havi zamavu zamavara nevariri'za, Israeli kini vahe'mo'za eri agafama hu'naza havi zamavu zamava'enena zamavariri'naze.
9 Israelilaiset olivat tehneet Herraa, Jumalaansa, vastaan sellaista, mikä ei ole oikein: he olivat rakentaneet itsellensä uhrikukkuloita kaikkiin kaupunkeihinsa, sekä vartiotornien luo että varustettuihin kaupunkeihin.
Ana nehu'za Israeli vahe'mo'za oku'a mago'a zamavu zamava hazazamo Ra Anumzana zamagri Anumzamofo avurera knarera osu'ne. Zamagra osi kumateti vuno ranra kumate'ma vigeno havi anumzante'ma mono'ma hunte kumatmina tro hunte vagare'naze.
10 He olivat pystyttäneet itsellensä patsaita ja asera-karsikkoja jokaiselle korkealle kummulle ja jokaisen viheriän puun alle.
Ana maka ranra agona ramimpine, maka ranra zafa agafafina Asera havi anumzante'ma mono'ma hunte havene, Asera amema'ama me'nea zafaramina asente vagare'naze.
11 He olivat polttaneet uhreja kaikilla uhrikukkuloilla, niinkuin ne kansat, jotka Herra oli karkoittanut heidän tieltänsä, olivat harjoittaneet pahuutta ja vihoittaneet Herran.
Anama havi anumzante'ma mono'ma hunte kuma'ma tro'ma huntaza kumatmintera, anama umani'naza mopafi vahe'ma negazageno Ra Anumzamo'ma zamahenati atre'nea vahe'mo'zama hu'nazaza hu'za mna nentakezana kre mna vu'naze. Ana havi zamavu zamava'ma hazazamo Ra Anumzamofona azeri arimpa ahe'naze.
12 He olivat palvelleet kivijumalia, vaikka Herra oli heille sanonut: "Älkää tehkö sitä".
Hagi ko'ma Ra Anumzamo'ma huno, kaza osu havi anumzantera monora huonteho huno'ma zamasami'neana, ke'a rutagre'za ana zantaminte monora hunte'naze.
13 Ja Herra oli varoittanut sekä Israelia että Juudaa kaikkien profeettainsa, kaikkien näkijäin, kautta ja sanonut: "Palatkaa pahoilta teiltänne ja noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, kaiken sen lain mukaan, jonka minä annoin teidän isillenne ja jonka minä olen teille ilmoittanut palvelijaini, profeettain, kautta".
Ra Anumzamo'a kasnampa vahe'ene mago'a kva vahe'enena huzmantege'za, Israeli vahe'ene Juda vahera koro kea amanage hu'za zamasami'naze, havi tamavu tamava'ma nehaza zana atretma, Nagri kasegene, tra kenena amage anteho. E'i ana kasegea tamagehe'inku amage anteho hu'na zami'noa kasege, eri'za vahe'nia kasnampa vahe zamagipi huvazi'na zamasami'noe huno hu'ne.
14 Mutta he eivät kuulleet, vaan olivat niskureita niinkuin heidän isänsäkin, jotka eivät uskoneet Herraan, Jumalaansa.
Hianagi Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofo kea ontahi'za zamasenimo'a hanavetige'za, zamafahe'zama Ra Anumzana zamagri Anumzama antahiomiza mono'ma huonte'nazaza hu'za monora huonte'naze.
15 He hylkäsivät hänen käskynsä ja hänen liittonsa, jonka hän oli tehnyt heidän isiensä kanssa, ja todistukset, jotka hän oli heille antanut. He seurasivat turhia jumalia, ja turhanpäiväisiksi he tulivat, kun seurasivat pakanakansoja, jotka asuivat heidän ympärillänsä, vaikka Herra oli kieltänyt heitä tekemästä niinkuin ne.
Hagi Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofo tra kema, zamafahe'inema huhagerafi huvempa kema hu'nea ke'ne, mago'a koro ke'ma huzmante'nea kegura zamefi humi'naze. Hagi havi anumzana amnezante monora ome hunente'za, zamagranena amne'za se'naze. Hagi kora Ra Anumzamo'a Israeli vahera zamasamino, ru kumate vahe'mo'zama hanaza zamavu'zama zana zamavaririta osiho huno zamasami'ne. Hianagi Ra Anumzamofo kea rutagre'za ana havi zamavu'zmavazana hu'naze.
16 He hylkäsivät Herran, Jumalansa, kaikki käskyt ja tekivät itsellensä valettuja kuvia, kaksi vasikkaa. Ja he tekivät itsellensä myös asera-karsikkoja ja kumarsivat kaikkea taivaan joukkoa ja palvelivat Baalia.
Ana nehu'za Israeli vahe'mo'za Ra Anumzana Anumzazamimofo kasegea ana maka runetagre'za, ainireti kre'za tare bulimakao anentatre tro nehu'za, Asera havi anumzamofo amema'a antre'za tro hunente'za, monafi hanafitamine Bali havi anumzante'ene monora huzamante'naze.
17 Ja he panivat poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi ja tekivät taikoja ja harjoittivat noituutta. He myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittivat hänet.
Ana nehu'za zamagra ne'mofa'zamia zamahe'za tevefi Kresramana nevu'za, zamene vahete'ene, fri vahe hankro'enema keaga nehaza vahetega, zamaza hanazegu nevu'za, Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofo avurera monko a'nemo'zama nehazaza hu'za zamagra'a zagore ome atre'za havi zamavu'zmavaza hazazamo Anumzamofona azeri arimpa ahe'ne.
18 Niin Herra vihastui suuresti Israeliin ja poisti heidät kasvojensa edestä, niin ettei muuta jäänyt jäljelle kuin Juudan sukukunta yksin.
E'ina hu'negu Ra Anumzamo'a Israeli vahera tusi rimpa hezamanteno, amefi hunezamino, mopazamifintira zamaretrege'za afete vu'naze. Ana higeno magore huno Israeli vahera mopa zamifina omanizage'za, Juda naga'mo'za zamagrake mopafina mani'naze.
19 Ei myöskään Juuda pitänyt Herran, Jumalansa, käskyjä, vaan he vaelsivat niiden säädösten mukaan, jotka Israel itse oli tehnyt.
Hianagi Juda naga'mo'za zamagranena ana zanke hu'za, Ra Anumzana Anumzazamimofo kasegea amagera onte'naze. Zamagra Israeli vahe'mo'zama hu'naza havi zamavu zamavaza zamage'ante'za hu'naze.
20 Niin Herra hylkäsi koko Israelin heimon, nöyryytti heitä ja antoi heidät ryöstäjien käsiin ja heitti viimein heidät pois kasvojensa edestä.
E'ina hu'negu Ra Anumzamo'a ana maka Israeli vahera agri avugatira zamefi hunezamino, zamatrege'za ha' vahe'mo'za eme zamazeri haviza hu'naze.
21 Sillä kun hän oli reväissyt Israelin Daavidin suvulta ja he olivat tehneet kuninkaaksi Jerobeamin, Nebatin pojan, käänsi Jerobeam Israelin pois Herrasta ja saattoi heidät tekemään suuren synnin.
Hagi korapara Israeli vahe'ene Juda vahe'enena kini ne' Deviti kegava huzmantege'za mani'nazane. Hianagi henka Anumzamo Deviti nagapintira Israeli vahera refko hutrege'za zamagra'a zamagiare oti'naze. Anama nehu'za Israeli vahe'mo'za Nebati nemofo Jeroboamuna kini'zamia azeri oti'naze. Hianagi Jeroboamu'a Israeli vahera zamavazu hige'za, Ra Anumzana zamefi humi'za rama'a kumi hu'naze.
22 Ja israelilaiset vaelsivat kaikissa synneissä, joita Jerobeam oli tehnyt; he eivät luopuneet niistä.
Hagi Israeli vahe'mo'za Jeroboamu'ma hu'nea kumira zamefira huomi'za, kazigazi hu'za ana maka kumira hu'naze.
23 Ja niin Herra viimein poisti Israelin kasvojensa edestä, niinkuin hän oli puhunut kaikkien palvelijainsa, profeettain, kautta. Ja Israel vietiin pois maastansa pakkosiirtolaisuuteen Assuriin, jossa he ovat tänäkin päivänä.
Hagi Israeli vahe'mo'za ana zamavu zamavara hu'za neazageno, Ra Anumzamo'ma eri'za vahe'a kasnampa vahe zamagipi huvazino koro kema huzamante'nea nanekemo'a nena raga'a efore hu'ne. Ana hutege'za Asiria vahe'mo'za Israeli vahera eme ha'huzamante'za zamavare'za Asiria moparega kina ome huzmantazage'za anantega umani'ne'za meni'nena mani'naze.
24 Sen jälkeen Assurin kuningas antoi tuoda kansaa Baabelista, Kuutasta, Avvasta, Hamatista ja Sefarvaimista ja asetti heidät asumaan Samarian kaupunkeihin israelilaisten sijaan. Ja he ottivat Samarian omaksensa ja asettuivat sen kaupunkeihin.
Hagi anante Siria kini ne'mo'a Babiloni rankumate'ene Katama kumate'ene Avama kumate'ene Hamati kumate'ene Sefarvaimi kumate'ma hu'za nemaniza vahera zamavareno, Sameriama me'nea kumatamimpina Israeli vahe'ma nomaniza nompi eme zamatrege'za ana kumatmimpi mani'naze. Ana nehu'za Sameria rankuma'enena eri'za mani'naze.
25 Ja kun he siellä olonsa ensi aikoina eivät peljänneet Herraa, lähetti Herra heidän sekaansa leijonia, jotka tappoivat heitä.
Hagi ana Israeli vahe kumapima emaniza vahe'mo'za Ra Anumzamofona korora hunte'za monora huonte'naze. E'ina hazagu Ra Anumzamo'a laioni huzamantege'za e'za ana vahera mago'a eme zamahe fri'naze.
26 Se ilmoitettiin Assurin kuninkaalle näin: "Kansat, jotka sinä veit pakkosiirtolaisuuteen ja asetit asumaan Samarian kaupunkeihin, eivät tiedä, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava. Sentähden hän on lähettänyt leijonia heidän sekaansa, ja katso, ne surmaavat heitä, koska he eivät tiedä, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava."
Hagi ana higeno mago'a vahe'mo'za vu'za Asiria kini nera amanage hu'za ome asami'naze, Kagrama zamavarenka Sameria kumatmimpima ome zamante'nana, vahe'mo'za ana mopafima nemania Anumzamofo kasegea ontahi'naze. E'ina hu'negu ana mopafi Anumzamo'a laioni huzamantege'za eza ana vahera eme zamahe fri'naze.
27 Silloin Assurin kuningas käski sanoen: "Viekää sinne joku niistä papeista, jotka toitte sieltä pakkosiirtolaisuuteen; joku heistä menköön sinne ja asukoon siellä ja opettakoon heille, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava."
Hagi anante Asiria kini nemo'a amanage huno vahera huzamante'ne, Israeliti'ma zamavaretama eme kinama huzamante'nona pristi nagapinti vutma mago ome avreta Sameria ome antenkeno mani'neno, ana mopafi Anumzamofo kasegea vahera rempi huzamino.
28 Ja niin eräs niistä papeista, jotka he olivat vieneet Samariasta pakkosiirtolaisuuteen, tuli ja asettui Beeteliin; ja hän opetti heille, kuinka heidän oli peljättävä Herraa.
Hagi anante Israeliti pristi naga'ma eme kinama huno Asiriama mani'nazafinti mago avare'za vu'za Sameria ome atrazageno Beteli kumate umani'neno, ana vahera Ra Anumzamofoma koro hunte'za mono'ma hunte'naza avu'ava zana rempi huzami'ne.
29 Mutta kukin kansa teki itselleen omat jumalansa, ja he panivat ne samarialaisten rakentamiin uhrikukkula-temppeleihin, kukin kansa niissä kaupungeissa, joissa se asui.
Hianagi ru vahe ru vahe'ma Israeli vahe ranra kumatamimpima enemaniza vahe'mo'za zamagra'a anumza tro hutere hu'za nemaniza kumate kumatera antetere hu'naze. Ana nehu'za havi anumzazamimofo amema'a tro hu'za, Israeli vahe'mo'zama havi anumzamofonte mono'ma hunte kuma'ma tro'ma hunte'naza kumatmintera antevare'naze.
30 Baabelin miehet tekivät itselleen Sukkot-Benotin, Kuutin miehet tekivät Neergalin, Hamatin miehet Asiman,
Hagi Babiloni vahe'mo'za Sukot-Benotie nehaza havi anumzamofo amema'a tro hazage'za, Kuta vahe'mo'za Nergalie nehaza havi anumzamofo amema'a tro hazage'za, Hamati vahe'mo'za Asimae nehaza havi anumzamofo amema'a tro hazage'za,
31 avvalaiset tekivät Nibhaan ja Tartakin, sefarvaimilaiset polttivat poikiansa tulessa Adrammelekille ja Annammelekille, Sefarvaimin jumalille.
Avate vahe'mo'za Nibfazie nehaza havi anumzane, Tartakie nehaza havi anumzantremokizni zanamema'a tro hazage'za, Sefarvaimi vahe'mo'za Adramelekie nehaza anumzane, Anamelekie nehaza havi anumzantrente ne'mofavrezamia zamahe'za ofa kresramna vu'naze.
32 Mutta he pelkäsivät myöskin Herraa. Ja he asettivat itsellensä uhrikukkula-pappeja omasta keskuudestaan, ja nämä uhrasivat heidän puolestaan uhrikukkula-temppeleissä.
Hagi zamagra ana nehu'za, Ra Anumzamofona Agri'enena monora hunte'naze. Hianagi zamagra'a vahepinti pristi vahera huhampri zamantage'za ofama hu kumatera mani'ne'za, ofama eri'za aza zantamina kresramna vu zamante'naze.
33 He pelkäsivät tosin Herraa, mutta palvelivat myös omia jumaliansa samalla tavalla kuin ne kansat, joiden keskuudesta heidät oli tuotu.
Hagi zamagra Ra Anumzamofona koro hunte'naze. Hianagi zamagra mopa zamiregama mani'nezama ko'ma nehaza zamavu'zamavaza amage ante'za anumzazamire monora huntetere hu'naze.
34 Ja vielä tänäkin päivänä he tekevät vanhan tapansa mukaan: he eivät pelkää Herraa eivätkä tee saamiensa säädösten ja oikeuksien mukaan, eivät sen lain ja niiden käskyjen mukaan, jotka Herra on antanut Jaakobin pojille, hänen, jolle hän antoi nimen Israel.
Hagi meninena ana vahe'mo'za ko'ma nehaza zamavu zamavara otre'za huvava hu'za neaze. Ana nehu'za Ra Anumzamofona monora hunonte'za, kasegene, tra kea amagera nonte'za, Jekopunku'ma mago agi'a Israeli'e huno'ma antemi'nea ne'mofo naga'ma zami'nea kasegene tra kenena amagera onte'naze.
35 Herra teki liiton näiden kanssa ja käski heitä sanoen: "Älkää peljätkö muita jumalia, älkää kumartako ja palvelko niitä älkääkä uhratko niille,
Hagi Ra Anumzamo'ma Israeli naga'enema huhagerafi huvempa kema hu'neana amanage huno huzamante'ne, tamagra mago anumzantera monora huntege, kepri huta tamarenarege, eri'zana erintege, ofa kresramna vugera osutfa hiho.
36 vaan Herraa, joka johdatti teidät Egyptin maasta suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella, häntä te peljätkää, häntä kumartakaa ja hänelle uhratkaa.
Hianagi Ra Anumzamona tusi'a hankavenireti nazana rusutena, Isipitira tamavre'na etirami'noa Anumza mani'noanki, Nagriteke kepri hutma tamarenareta monora hunenanteta, ofa kresramna vunanteho.
37 Ja niitä säädöksiä ja oikeuksia, sitä lakia ja niitä käskyjä, jotka hän on teille kirjoittanut, te alati tarkoin noudattakaa, mutta älkää peljätkö muita jumalia.
Hagi maka tra ke'ne kase keni'anema amage anteho huno'ma krerami'nea kemofona kva hu'neta, maka zupa avariri fatgo hiho. Ana nehutma mago'a havi anumzamofonkura korora huta monora huozmanteho.
38 Liittoa, jonka minä tein teidän kanssanne, älkää unhottako. Älkääkä peljätkö muita jumalia,
Hagi tamagranema huhagerafi huvempa kema hu'noankegura tamagesa nentahitma, mago'a havi anumzamofonkura korora hunteta monora ome huonteho.
39 vaan peljätkää ainoastaan Herraa, teidän Jumalaanne, niin hän pelastaa teidät kaikkien vihollistenne käsistä."
Hianagi Ra Anumzana tamagri Anumzamonage monora hunenantekena maka ha' vahe'zamazampintira tamagu vazi'neno.
40 Mutta he eivät totelleet, vaan tekivät vanhan tapansa mukaan.
Ra Anumzamo'a anage hianagi anankea ontahi'za, ko'ma hu'za e'naza zamavu zamavara kazigazi hu'za huvava hu'naze.
41 Niin nämä kansat pelkäsivät Herraa, mutta palvelivat samalla omia jumalankuviansa. Myöskin heidän lapsensa ja heidän lastensa lapset tekevät vielä tänä päivänä samoin, kuin heidän isänsä ovat tehneet.
Hagi ana vahe'mo'za Ra Anumzamofona koro hunte'za monora hunte'nazanagi, zamagra havi anumza zamire'enena monora hunte'naze. Ana hazage'za mofavre zamimo'zane zamagehe'izanena zamafahe'mokizmi zamavu zamava zamavariri'za ana zanke meninena nehaze.
