< 2 Aikakirja 7 >

1 Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, tuli taivaasta tuli ja kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin,
A HOOKI o Solomona i ka pule, iho mai la ke ahi, mai ka lani mai, a ai iho la i ka mohaikuni, a me na mohai e ae; a piha ae la ka hale i ka nani o Iehova.
2 niin että papit eivät voineet mennä Herran temppeliin; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin.
Aole hiki i ka poe kahuna ke komo iloko o ka hale o Iehova, no ka mea, ua piha ka hale o Iehova i ka nani o Iehova.
3 Ja kun kaikki israelilaiset näkivät tulen tulevan alas ja näkivät temppelin päällä Herran kirkkauden, polvistuivat he kivillä lasketulla pihalla kasvoillensa maahan ja rukoilivat ja kiittivät Herraa siitä, että hän on hyvä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
A ike ka Iseraela a pau i ka iho ana mai o ke ahi, a me ka nani o Iehova maluna o ka hale, alaila, kulou iho la lakou ilalo ko lakou mau maka ma ka honua, ma ke kipapa, a hoomana lakou, a hoolea aku ia Iehova, No ka mea, ua maikai ia, ua mau loa kona aloha.
4 Sitten kuningas ja kaikki kansa uhrasivat teurasuhrin Herran edessä.
A o ke alii a me na kanaka a pau, mohai aku la lakou i na mohai imua o Iehova.
5 Ja kuningas Salomo uhrasi teurasuhrina kaksikymmentäkaksi tuhatta raavasta ja satakaksikymmentä tuhatta lammasta. Näin he, kuningas ja koko kansa, vihkivät Herran temppelin.
A mohai aku la ke alii o Solomona i ka mohai i na bipi he iwakaluakumamalua tausani, a me na hipa hookahi haneri me ka iwaka lua tausani, Pela i hoolaa ai ke alii a me na kanaka a pau i ka hale o ke Akua.
6 Papit seisoivat kukin virkatoimessaan. Ja leeviläiset, käsissään Herran soittimet, jotka kuningas Daavid oli teettänyt, seisoivat kiittämässä Herraa Daavidin ylistysvirsillä siitä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Ja heitä vastapäätä papit soittivat torvia, kaiken Israelin seisoessa.
Ku iho la na kahuna ma ko lakou wahi, a o na mamo a Levi, me na mea kani o Iehova, na mea a Davida ke alii i hana'i e hoolea aku ia Iehova, No ka mea, ua mau loa kona aloha: i ka wa i hoolea aku ai o Davida ma ia mau mea, hookani no hoi na kahuna i ka pu imua o lakou, a ku iluna ka Iseraela a pau.
7 Ja Salomo pyhitti Herran temppelin edessä olevan esipihan keskiosan, sillä hänen oli siellä uhrattava polttouhri ja yhteysuhrin rasvat, koska polttouhri, ruokauhri ja rasvat eivät mahtuneet vaskialttarille, jonka Salomo oli teettänyt.
Hoolaa iho la o Solomona i kahi mawaena konu o ka pahale imua o ka hale o Iehova; no ka mea, malaila oia i mohai aku ai i ka mohai, a me ka momona o na mohai aloha, no ka mea, o ke kuahu keleawe a Solomona i hana'i, he uuku ia i ka mohai kuni, a me na mo hai ai, a me na momona.
8 Näin Salomo siihen aikaan vietti juhlaa seitsemän päivää, ja koko Israel hänen kanssansa. Se oli sangen suuri kokous, johon kokoonnuttiin aina sieltä, mistä mennään Hamatiin, ja aina Egyptin purolta asti.
Hana iho la o Solomona ia manawa, i ka ahaaina i na la ehiku, a me ia pu ka Iseraela a pau, he ahakanaka nui loa mai ka mokuna o Hamata a hiki i ka muliwai o Aigupita.
9 Kahdeksantena päivänä heillä oli juhlakokous. Sillä alttarin vihkimistä he viettivät seitsemän päivää ja juhlaa seitsemän päivää.
A i ka walu o ka la he halawai ahaaina ko lakou, no ka mea, ehiku la o ko lakou hoolaa ana i ke kuahu, a ehiku la ka lakou ahaaina ana.
10 Mutta seitsemännen kuun kahdentenakymmenentenä kolmantena päivänä hän päästi kansan menemään majoillensa. He iloitsivat ja olivat hyvillä mielin siitä hyvästä, minkä Herra oli tehnyt Daavidille ja Salomolle ja kansallensa Israelille.
A i ka la iwakaluakumamakolu o ka malama ehiku, hookuu aku la oia i ka poe kanaka e hoi ma ko lakou mau halelewa, e hauoli ana me ka naau olioli no ka maikai a Iehova i hana'i ia Davida, a ia Solomona, a i kona poe kanaka i ka Iseraela.
11 Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja menestynyt kaikessa, mitä oli ajatellut tehdä Herran temppelissä ja omassa linnassaan,
Pela i paa ai ia Solomona ka hale o Iehova, a me ka hale o ke alii, a hoopau pomaikai iho la ia na mea a pau i komo iloko o ka naau o Solomona e hana iloko o ka hale o Iehova, a i kona hale iho.
12 ilmestyi Herra Salomolle yöllä ja sanoi hänelle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja valinnut tämän paikan uhripaikakseni.
Ua ikeia mai o Iehova e Solomona i ka po, a olelo mai oia ia ia, Ua lohe au i kau pule, a ua koho au i keia wahi no'u i hale mohai.
13 Jos minä suljen taivaan, niin ettei tule sadetta, jos minä käsken heinäsirkkain syödä maan tahi jos minä lähetän ruton kansaani,
Ina e pani au i ka lani i ua ole mai, a e kauoha au i ka uhini e ai i na mea o ka aina, a e hoouna paha au i ka mai ahulau maluna o ko'u poe kanaka;
14 mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi.
Ina e hoohaahaa ko'u poe kanaka ia lakou iho, ka poe i kapaia ko'u inoa maluna o lakou, a e pule lakou, a e imi i ko'u alo, a huli mai ko lakou aoao hewa mai; alaila, e hoolohe au mai ka lani mai, a e kala au i ko lakou hewa, a e hoola i ko lakou aina.
15 Nyt minun silmäni ovat avoinna, ja minun korvani tarkkaavat rukouksia tässä paikassa.
Ano, ua kaakaa ko'u mau maka, a ua haliu ko'u pepeiao i ka pule ma keia wahi.
16 Ja nyt minä olen valinnut ja pyhittänyt tämän temppelin, että minun nimeni olisi siinä iäti; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat aina olemaan siinä.
Ano hoi, na koho au, a ua hoolaa au i keia hale e waiho mau loa ai i ko'u inoa malaila; a malaila ko'u mau maka a me ko'u naau i na la a pau loa:
17 Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, ja teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani,
A o oe, ina e hele imua o'u e like me Davida kou makuakane i hele ai, e hana e like me na mea a'u i kauoha aku ai ia oe, a e malama oe i ko'u kanawai a me ka'u mau kauoha;
18 niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi, niinkuin minä lupasin sinun isällesi Daavidille sanoen: 'Aina on mies sinun suvustasi hallitseva Israelia'.
Alaila, e hookupaa au i ka nohoalii o kou aupuni, e like me au i hoohiki ai ia Davida, i kou makuakane, i ka i ana'ku ia ia, Aole loa oe e nele i ke kanaka e noho alii maluna o ka Iseraela.
19 Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun käskyni ja säädökseni, jotka minä olen teille antanut, ja menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä,
Aka, ina e huli e ae oukou, a e haalele i ko'u kanawai. a me na kauoha a'u i haawi aku ai ia oukou, a e hele a e hookauwa aku na na akua e. a e kulou imua o lakou;
20 niin minä kiskaisen sellaiset irti maastani, jonka minä olen heille antanut; ja tämän temppelin, jonka minä olen nimelleni pyhittänyt, minä heitän pois kasvojeni edestä, ja minä teen sen sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille.
Alaila, e hookuke au ia lakou mailoko aku o ka aina a'u i haawi ai ia lakou; a o keia hale ka mea a'u i hoolaa ai no ko'u inoa, e hoolei au mai ko'u alo aku, a e hoolilo au ia mea i mea e hoino ai, a i mea e hoowahawaha aku ai, mawaena o na kanaka a pau.
21 Ja tämän temppelin tähden, joka ennen oli korkein, on jokainen ohikulkija tyrmistyvä. Ja kun hän kysyy: 'Miksi on Herra näin tehnyt tälle maalle ja tälle temppelille?',
A o keia hale ka mea kiekie, e lilo ia i mea e kahaha ai ka poe a pau e maalo ana; a e olelo lakou, No ke aha la i hana'i o Iehova pela i keia aina, a i keia hale?
22 niin vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin, kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden hän on antanut kaiken tämän pahan heitä kohdata'."
Alaila e oleloia, No ka mea, ua haalele lakou ia Iehova, i ke Akua o ko lakou poe kupuna, ka mea nana lakou i lawe mai, mai ka aina mai o Aigupita, a ua hoopili aku i na akua e, a ua hoomana ia lakou, a hookauwa na lakou; no ia mea, ua hooili oia i keia poino a pau maluna o lakou.

< 2 Aikakirja 7 >