< 2 Aikakirja 7 >
1 Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, tuli taivaasta tuli ja kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin,
Solomon lawkthuih boeng pacoengah, van hoiah hmai krak tathuk moe, angbawnhaih ah tathlang ih hmuennawk to hmai mah kang boih; to naah im to Angraeng lensawkhaih hoiah koi.
2 niin että papit eivät voineet mennä Herran temppeliin; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin.
Angraeng lensawkhaih hoiah im to koi pongah, Angraeng imthung ah qaimanawk akun o thai ai.
3 Ja kun kaikki israelilaiset näkivät tulen tulevan alas ja näkivät temppelin päällä Herran kirkkauden, polvistuivat he kivillä lasketulla pihalla kasvoillensa maahan ja rukoilivat ja kiittivät Herraa siitä, että hän on hyvä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Im nuiah krah tathuk hmai hoi Angraeng lensawkhaih to Israel caanawk mah hnuk o naah, long ah akuep o moe, bok o; Angraeng to saphaw o; Anih loe hoih; anih tahmenhaih loe dungzan khoek to cak, tiah thuih o.
4 Sitten kuningas ja kaikki kansa uhrasivat teurasuhrin Herran edessä.
To pacoengah singpahrang hoi kaminawk boih mah Angraeng hmaa ah angbawnhaih to sak o.
5 Ja kuningas Salomo uhrasi teurasuhrina kaksikymmentäkaksi tuhatta raavasta ja satakaksikymmentä tuhatta lammasta. Näin he, kuningas ja koko kansa, vihkivät Herran temppelin.
Solomon siangpahrang mah angbawn haih hanah maitaw sang pumphae hnetto, tuu sang cumvaito pacoengah sing hnetto paek; to tiah siangpahrang hoi kaminawk boih mah Sithaw ih im tathlanghaih to sak o.
6 Papit seisoivat kukin virkatoimessaan. Ja leeviläiset, käsissään Herran soittimet, jotka kuningas Daavid oli teettänyt, seisoivat kiittämässä Herraa Daavidin ylistysvirsillä siitä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Ja heitä vastapäätä papit soittivat torvia, kaiken Israelin seisoessa.
Qaimanawk loe angmacae ih tok to sak o; Angraeng tahmenhaih loe dungzan ah cak poe pongah, Levi acaengnawk loe Angraeng ih ahmin saphaw hanah, David mah Angraeng pakoeh han sak ih congca katoeng tamoi to kruek o moe, David ih saam laa to sak o; qaimanawk mah mongkah uengh o naah, Israel kaminawk boih angdoet o.
7 Ja Salomo pyhitti Herran temppelin edessä olevan esipihan keskiosan, sillä hänen oli siellä uhrattava polttouhri ja yhteysuhrin rasvat, koska polttouhri, ruokauhri ja rasvat eivät mahtuneet vaskialttarille, jonka Salomo oli teettänyt.
Solomon loe angmah sak ih sumkamling hmaicam pongah hmai angbawnhaih, canghum angbawnhaih, angdaeh moithawk angbawnhaih sak hanah acaeh ai pongah, Angraeng im hmaa ah kaom, longhma to ciimsak pacoengah, to ahmuen ah hmai angbawnhaih, canghum angbawnhaih, moithawk angbawnhaihnawk to a sak.
8 Näin Salomo siihen aikaan vietti juhlaa seitsemän päivää, ja koko Israel hänen kanssansa. Se oli sangen suuri kokous, johon kokoonnuttiin aina sieltä, mistä mennään Hamatiin, ja aina Egyptin purolta asti.
Solomon loe a taengah kaom Israel caanawk boih hoi ni sarihto thung poih to sak; kami paroeai pop o moe, Hammath vangpui akunhaih ahmuen hoi Izip vapui khoek to kami koi o.
9 Kahdeksantena päivänä heillä oli juhlakokous. Sillä alttarin vihkimistä he viettivät seitsemän päivää ja juhlaa seitsemän päivää.
Ni tazetto naah, rangpui amkhuenghaih to sak o; ni sarihto thung hmaicam angbawnhaih to sak o pacoengah, poih to ni sarihto thung sak o let bae.
10 Mutta seitsemännen kuun kahdentenakymmenentenä kolmantena päivänä hän päästi kansan menemään majoillensa. He iloitsivat ja olivat hyvillä mielin siitä hyvästä, minkä Herra oli tehnyt Daavidille ja Salomolle ja kansallensa Israelille.
David, Solomon hoi angmah ih Israel kaminawk khaeah Angraeng hoihhaih to amtuengsak pongah, anghoe o moe, kami boih khrah sarihto haih, ni pumphae thumto naah angmacae ohhaih kahni im ah amlaemsak.
11 Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja menestynyt kaikessa, mitä oli ajatellut tehdä Herran temppelissä ja omassa linnassaan,
Solomon mah Angraeng im hoi siangpahrang im to sak pacoeng boih, Angraeng im hoi siangpahrang im sak atimhaih doeh pacoeng king.
12 ilmestyi Herra Salomolle yöllä ja sanoi hänelle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja valinnut tämän paikan uhripaikakseni.
Aqum ah anih khaeah Angraeng amtueng pae moe, anih khaeah, Lawk na thuihaih lok to ka thaih moe, hae ahmuen loe kai khaeah angbawnhaih sakhaih ahmuen ah ka qoih boeh.
13 Jos minä suljen taivaan, niin ettei tule sadetta, jos minä käsken heinäsirkkain syödä maan tahi jos minä lähetän ruton kansaani,
Kho angzoh han ai ah, van thok to ka khah, to tih ai boeh loe prae paro hanah pakhuhnawk to lok ka paek, to tih ai boeh loe kaimah ih kaminawk khaeah takhi sae hoi nathaih ka patoeh moe,
14 mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi.
ka hmin hoi kawk ih, kaimah ih kaminawk mah, poek pahnaemhaih hoi lawkthuihaih hoiah ka mikhmai to pakrong o moe, a caeh o haih loklam kasae hoiah amlaem o let naahaloe, nihcae ih lok to van hoiah ka tahngaih moe, nihcae zaehaih to ka tahmen pae han; a prae doeh ngan ka tuisak han.
15 Nyt minun silmäni ovat avoinna, ja minun korvani tarkkaavat rukouksia tässä paikassa.
Ka mik padai moe, hae ahmuen ah lawkthuihaih lok to ka tahngaih pae han.
16 Ja nyt minä olen valinnut ja pyhittänyt tämän temppelin, että minun nimeni olisi siinä iäti; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat aina olemaan siinä.
Hae ahmuen ah ka hmin oh poe hanah, hae im hae ka qoih moe, ciimsak boeh; ka mik hoi ka palungthin loe to ahmuen ah om poe tih.
17 Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, ja teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani,
Nang doeh nam pa David baktiah ka hmaa ah na caeh, ka thuih ih loknawk to na pazui boih moe, ka lokcaekhaih hoi ka paek ih loknawk to na pazui boih nahaeloe,
18 niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi, niinkuin minä lupasin sinun isällesi Daavidille sanoen: 'Aina on mies sinun suvustasi hallitseva Israelia'.
Israel kaminawk ukkung apet mak ai, tiah nam pa David hoiah ka sak ih lokmaihaih baktih toengah, siangpahrang anghnuthaih angraeng tangkhang to kang caksak han, tiah a naa.
19 Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun käskyni ja säädökseni, jotka minä olen teille antanut, ja menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä,
Toe ka paek ih loknawk hoi ka thuih ih loknawk to na pahnawt moe, loklam kalah bangah nang qoi taak, kalah sithawnawk to na bok moe, a tok to na sak pae nahaeloe,
20 niin minä kiskaisen sellaiset irti maastani, jonka minä olen heille antanut; ja tämän temppelin, jonka minä olen nimelleni pyhittänyt, minä heitän pois kasvojeni edestä, ja minä teen sen sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille.
ka paek ih ka prae thung hoiah nihcae to tangzuun hoi nawnto ka phong moe, ka hmin hanah ka ciimsak ih hae im doeh ka pahnawt sut han; ka hmaa hoi kang haek moe, minawk mah patahhaih lok thuih koi kaom ah kang sak han.
21 Ja tämän temppelin tähden, joka ennen oli korkein, on jokainen ohikulkija tyrmistyvä. Ja kun hän kysyy: 'Miksi on Herra näin tehnyt tälle maalle ja tälle temppelille?',
Pakoeh ah kaom, hae im taengah caeh kaminawk boih dawnrai o ueloe, tipongah hae prae hoi hae im loe Angraeng mah hae tiah sak loe? tiah thui o tih.
22 niin vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin, kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden hän on antanut kaiken tämän pahan heitä kohdata'."
To naah minawk mah, Nihcae loe Izip prae thung hoiah angmacae ih ampanawk zaehoikung, Angraeng Sithaw to pahnawt o moe, kalah sithawnawk to bok o pacoengah, a tok to sak pae o pongah, hae patangkhanghaihnawk boih, hae kaminawk nuiah kraksak, tiah thui o tih, tiah a naa.