< 2 Aikakirja 29 >

1 Hiskia tuli kuninkaaksi kahdenkymmenen viiden vuoden vanhana, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Abia, Sakarjan tytär.
Naʻe uofulu taʻu mo e taʻu ʻe nima ʻae motuʻa ʻo Hesekaia ʻi heʻene kamata pule, pea naʻe pule ia ʻi he taʻu ʻe uofulu ma hiva ʻi Selūsalema. Pea ko e hingoa ʻo ʻene faʻē ko ʻApisa ko e ʻofefine ʻo Sakalia.
2 Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.
Pea naʻe fai lelei ʻe ia ʻi he ʻao ʻo Sihova, ʻo fakatatau ki he meʻa kotoa pē naʻe fai ʻe Tevita ko ʻene tamai.
3 Ensimmäisenä hallitusvuotenansa, sen ensimmäisessä kuussa, hän avasi Herran temppelin ovet ja korjasi ne.
ʻI he ʻuluaki taʻu ʻo ʻene pule, ʻi he ʻuluaki māhina, naʻa ne toʻo ʻae ngaahi matapā ʻoe fale ʻo Sihova, ʻo ne ngaohi ia ke lelei.
4 Sitten hän tuotti papit ja leeviläiset ja kokosi ne idässäpäin olevalle aukealle.
Pea ne ʻomi ʻae kau taulaʻeiki mo e kau Livai, ʻo ne tānaki ʻakinautolu ke fakataha ki he hala fakahahake.
5 Ja hän sanoi heille: "Kuulkaa minua, te leeviläiset! Pyhittäytykää nyt ja pyhittäkää Herran, isienne Jumalan, temppeli ja toimittakaa saastaisuus pois pyhäköstä.
Pea naʻe pehē ʻe ia kiate kinautolu, ʻae kau Livai, “Ke mou tokanga kiate au, ko eni mou fakamaʻa ʻakimoutolu, pea fakamaʻa ʻae fale ʻo Sihova ko e ʻOtua ʻo hoʻomou ngaahi tamai, pea mou fetuku atu ʻae ngaahi meʻa ʻuli mei he potu māʻoniʻoni.
6 Sillä meidän isämme ovat olleet uskottomia ja tehneet sitä, mikä on pahaa Herran, meidän Jumalamme, silmissä, ja hyljänneet hänet. He käänsivät kasvonsa pois Herran asumuksesta ja käänsivät sille selkänsä.
He naʻe fai hala ʻetau ngaahi tamai, pea fai ʻaia naʻe kovi ʻi he ʻao ʻo Sihova ko hotau ʻOtua, pea naʻa nau liʻaki ia, pea naʻe tafoki honau mata mei he fale nofoʻanga ʻo Sihova, pea fulituʻa ki ai.
7 He myöskin sulkivat eteisen ovet, sammuttivat lamput, eivät polttaneet suitsuketta eivätkä uhranneet polttouhreja pyhäkössä Israelin Jumalalle.
Pea kuo nau tāpuni ʻae ngaahi matapā ʻoe hūʻanga fale fakamalumalu, pea tāmateʻi ʻae ngaahi maama, pea naʻe ʻikai tutu ʻae meʻa namu kakala pe ʻatu ʻae ngaahi feilaulau tutu ʻi he potu māʻoniʻoni ki he ʻOtua ʻo ʻIsileli.
8 Sentähden Herran viha on kohdannut Juudaa ja Jerusalemia, ja hän on tehnyt heidät kauhuksi, hämmästykseksi ja pilkaksi, niinkuin te omin silmin näette.
Ko ia naʻe tō ai ʻae houhau ʻa Sihova ki Siuta mo Selūsalema, pea naʻa ne tukuange ʻakinautolu ki he mamahi, mo e fakaofoofo, mo e fakaʻiseʻisa, ʻo hangē ko ia ʻoku mou mamata ai ʻaki homou mata.
9 Katso, meidän isämme ovat kaatuneet miekkaan, ja meidän poikamme, tyttäremme ja vaimomme ovat joutuneet vankeuteen tästä syystä.
Vakai, he kuo tō ʻetau ngaahi tamai ʻi he heletā, pea ʻoku nofo pōpula ʻi he meʻa ni hotau ngaahi foha mo hotau ngaahi ʻofefine mo hotau ngaahi uaifi.
10 Nyt minä aion tehdä liiton Herran, Israelin Jumalan, kanssa, että hänen vihansa hehku kääntyisi meistä pois.
Pea ko eni, ʻoku ʻi hoku loto ia ke fai ʻae fuakava kia Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, koeʻuhi ke tafoki hono houhau lahi meiate kitautolu.
11 Älkää siis, lapseni, olko leväperäisiä, sillä teidät Herra on valinnut seisomaan hänen edessänsä ja palvelemaan häntä, olemaan hänen palvelijansa ja suitsuttamaan hänelle."
‌ʻE hoku ngaahi foha, ʻoua eni naʻa mou taʻetokanga: he kuo fili ʻakimoutolu ʻe Sihova ke tuʻu ʻi hono ʻao, ke tauhi ia, pea ke mou ngāue kiate ia, pea tutu ʻae meʻa namu kakala.”
12 Silloin nousivat leeviläiset: Mahat, Amasain poika, ja Jooel, Asarjan poika, Kehatin jälkeläisistä; Merarin jälkeläisistä Kiis, Abdin poika, ja Asarja, Jehallelelin poika; geersonilaisista Jooah, Simman poika, ja Eeden, Jooahin poika;
Pea naʻe tuʻu hake ai ʻae kau Livai, ko Mehati ko e foha ʻo ʻAmasai, mo Soeli ko e foha ʻo ʻAsalia, ʻi he ngaahi foha ʻoe kau Kohate: pea ʻi he ngaahi foha ʻo Melali, ko Kisi ko e foha ʻo ʻApiti, mo ʻAsalia ko e foha ʻo Sehalili: pea ʻi he kakai Kesoni: ko Soa ko e foha ʻo Sima, mo Iteni ko e foha ʻo Soe:
13 Elisafanin jälkeläisistä Simri ja Jegiel; Aasafin jälkeläisistä Sakarja ja Mattanja;
Pea ʻi he ngaahi foha ʻo ʻIlisafani: ko Simili, mo Sieli: pea ʻi he ngaahi foha ʻo ʻAsafi: ko Sakalia, mo Matania:
14 Heemanin jälkeläisistä Jehiel ja Siimei; ja Jedutunin jälkeläisistä Semaja ja Ussiel.
Pea ʻi he ngaahi foha ʻo Hemani: ko Sehieli, mo Simi: pea ʻi he ngaahi foha ʻo Situtuni: ko Simaia, mo ʻUsili.
15 Nämä kokosivat veljensä, pyhittäytyivät ja menivät, niinkuin kuningas oli Herran sanan mukaan käskenyt, puhdistamaan Herran temppeliä.
Pea naʻa nau fakakātoa honau ngaahi kāinga, pea fakamaʻa ʻakinautolu, pea haʻu, ʻo hangē ko e fekau ʻae tuʻi, ʻi he folofola ʻa Sihova, ke fakamaʻa ʻae fale ʻo Sihova.
16 Mutta papit menivät sisälle Herran temppeliin puhdistamaan sitä, ja kaiken saastaisuuden, minkä löysivät Herran temppelistä, he veivät Herran temppelin esipihalle; sieltä leeviläiset ottivat sen ja veivät sen ulos Kidronin laaksoon.
Pea naʻe hū ʻae kau taulaʻeiki ki he potu ʻi loto ʻi he fale ʻo Sihova, ke fakamaʻa ia, ʻonau fetuku mei ai ʻae ngaahi meʻa ʻuli kotoa pē naʻa nau ʻilo ʻi he faletapu ʻo Sihova ki he lotoʻā ʻoe fale ʻo Sihova. Pea naʻe ʻave ia ʻe he kau Livai, ʻo fetuku ia ki he mamaʻo ki he vaitafe ko Kitiloni.
17 He alkoivat pyhittämisen ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä, ja kuukauden kahdeksantena päivänä he olivat ehtineet Herran eteiseen, ja he pyhittivät Herran temppeliä kahdeksan päivää; ensimmäisen kuun kuudentenatoista päivänä he lopettivat työnsä.
Pea naʻa nau kamata ʻi he ʻuluaki ʻaho ʻoe ʻuluaki māhina ke fakamaʻa, pea ʻi hono valu ʻoe ʻaho ʻoe māhina naʻa nau hoko ki he hūʻanga fale fakamalumalu ʻo Sihova: ko ia naʻa nau fakamaʻa ʻae fale ʻo Sihova ʻi he ʻaho ʻe valu: pea ʻi hono ʻaho ʻe hongofulu ma ono ʻi he ʻuluaki māhina naʻa nau fakaʻosi.
18 Silloin he menivät sisälle kuningas Hiskian tykö ja sanoivat: "Me olemme puhdistaneet koko Herran temppelin, polttouhrialttarin ja kaikki sen kalut ja näkyleipäpöydän ja kaikki sen kalut.
Pea naʻa nau ʻalu ai kia Hesekaia ko e tuʻi, ʻo pehē, “Kuo mau fakamaʻa ʻae potu kotoa pē ʻoe fale ʻo Sihova, mo e feilaulauʻanga ʻoe meʻa tutu mo hono ngaahi ipu kotoa pē ʻo ia, mo e palepale ʻoe mā ʻoe ʻao, mo hono ngaahi ipu kotoa pē ʻo ia.
19 Kaikki kalut, jotka kuningas Aahas hallitusaikanansa uskottomuudessaan saastutti, me olemme panneet kuntoon ja pyhittäneet, ja katso, ne ovat Herran alttarin edessä."
Pea koeʻuhi ko e ngaahi ipu kotoa pē, ʻaia naʻe liʻaki ʻe he tuʻi ko ʻEhapi ʻi heʻene pule, ʻi heʻene angahala, kuo ʻosi ʻemau teuʻi mo fakatapui, pea vakai, ʻoku nau ʻi he muʻa feilaulauʻanga ʻo Sihova.”
20 Kuningas Hiskia kokosi varhain aamulla kaupungin päämiehet ja meni Herran temppeliin.
Pea naʻe tuʻu hengihengi hake ʻa Hesekaia ko e tuʻi, ʻo ne tānaki ke fakataha ʻae kau pule ʻoe kolo, pea ʻalu ia ki he fale ʻo Sihova.
21 Ja he toivat seitsemän härkää, seitsemän oinasta ja seitsemän karitsaa sekä seitsemän kaurista syntiuhriksi valtakunnan puolesta, pyhäkön puolesta ja Juudan puolesta. Ja hän käski pappi Aaronin poikien, pappien, uhrata ne Herran alttarilla.
Pea naʻa nau ʻomi ʻae fanga pulu ʻe fitu, mo e sipitangata ʻe fitu, mo e lami ʻe fitu, mo e kosi tangata ʻe fitu, ko e feilaulau ʻi he angahala ʻae puleʻanga, pea maʻae fale nofoʻanga, pea mo Siuta. Pea naʻe fekau ia ki he kau taulaʻeiki ko e ngaahi foha ʻo ʻElone ke ʻatu ia ʻi he funga feilaulauʻanga ʻo Sihova.
22 Sitten he teurastivat raavaat, ja papit ottivat veren ja vihmoivat sen alttarille; ja he teurastivat oinaat ja vihmoivat veren alttarille; sitten he teurastivat karitsat ja vihmoivat veren alttarille.
Ko ia naʻa nau tāmateʻi ʻae fanga pulu, pea naʻe fakatali ʻae toto ʻe he kau taulaʻeiki, pea nau luluku ʻaki ʻae feilaulauʻanga: pea pehē pe, hili ʻenau tāmateʻi ʻae fanga sipitangata, naʻa nau luluku ʻaki ʻae toto ʻae feilaulauʻanga: pea naʻa nau tāmateʻi ʻae fanga lami foki, pea nau luluku ʻae toto ki he feilaulauʻanga.
23 Senjälkeen he toivat syntiuhrikauriit kuninkaan ja seurakunnan eteen, ja nämä laskivat kätensä niiden päälle.
Pea naʻa nau ʻomi kituʻa ʻae fanga kosi tangata ko e feilaulau maʻae angahala ki he ʻao ʻoe tuʻi mo e fakataha; pea naʻa nau hilifaki honau nima ki ai.
24 Ja papit teurastivat ne ja uhrasivat niiden veren syntiuhrina alttarilla, toimittaen koko Israelille sovituksen; sillä kuningas oli käskenyt uhrata polttouhrin ja syntiuhrin koko Israelin puolesta.
Pea naʻe tāmateʻi ʻakinautolu ʻe he kau taulaʻeiki, pea fai ʻae fakalelei ʻaki ʻa honau toto ʻi he funga ʻoe feilaulauʻanga, ke fai ai ʻae fakalelei koeʻuhi ko ʻIsileli kotoa pē: he naʻe fekau ʻe he tuʻi ke fai ʻae feilaulau tutu mo e feilaulau maʻae angahala maʻa ʻIsileli kotoa pē.
25 Ja hän asetti leeviläiset Herran temppeliin, kymbaalit, harput ja kanteleet käsissä, niinkuin Daavid ja kuninkaan näkijä Gaad ja profeetta Naatan olivat käskeneet; sillä käsky oli Herran antama hänen profeettainsa kautta.
Pea naʻa ne fokotuʻu ʻae kau Livai he fale ʻo Sihova mo e ngaahi meʻa pakihi, mo e ngaahi ūtete, mo e ngaahi haʻape, ʻo fakatatau ki he fekau ʻa Tevita, pea mo Kata ko e tangata kikite ʻae tuʻi, mo Netane ko e palōfita: he naʻe pehē pe ʻae fekau ʻa Sihova ʻi heʻene kau palōfita.
26 Niin leeviläiset seisoivat siinä, Daavidin soittimet käsissä, ja papit, torvet käsissä.
Pea naʻe tuʻu ʻae kau Livai mo e ngaahi meʻa faiva ʻa Tevita, mo e kau taulaʻeiki mo e ngaahi meʻalea.
27 Ja Hiskia käski uhrata alttarilla polttouhrin; ja kun uhraaminen alkoi, alkoi myöskin Herran veisu ja torvien soitto Daavidin, Israelin kuninkaan, soittimien johtaessa.
Pea naʻe fekau ʻe Hesekaia ke fai ʻae feilaulau tutu ʻi he funga ʻoe feilaulauʻanga. Pea ʻi he kamata ʻatu ʻae feilaulau tutu, naʻe kamata foki ʻae hiva kia Sihova ʻaki ʻae ngaahi meʻalea, pea ʻi he ngaahi meʻa faiva naʻe tuʻutuʻuni ʻe Tevita ko e tuʻi ʻo ʻIsileli.
28 Koko seurakunta kumartaen rukoili, veisu kaikui, ja torvet soivat-kaikkea tätä kesti, kunnes polttouhri oli uhrattu.
Pea naʻe hū ʻae fakataha kotoa pē, pea hiva ʻae kau hiva, pea fakaongo ʻe he kau ifi meʻalea: pea naʻe fai ai pe ʻae meʻa ni kotoa pē ke ʻoua ke ʻosi ʻae feilaulau tutu.
29 Kun uhraaminen oli päättynyt, polvistuivat kuningas ja kaikki, jotka olivat hänen kanssaan saapuvilla, kumartaen rukoilemaan.
Pea hili ʻenau fakaʻosi ʻae feilaulau, naʻe punou ʻae tuʻi mo kinautolu kotoa pē naʻe ʻiate ia, ʻonau hū.
30 Ja kuningas Hiskia ja päämiehet käskivät leeviläisten ylistää Herraa Daavidin ja näkijä Aasafin sanoilla; ja nämä ylistivät häntä iloiten, polvistuivat ja kumartaen rukoilivat.
Pea naʻe fekau foki ʻe Hesekaia ko e tuʻi mo e houʻeiki ki he kau Livai ke hiva mo fakafetaʻi kia Sihova ʻaki ʻae ngaahi lea ʻa Tevita, pea mo ʻAsafi ko e tangata kikite. Pea naʻa nau hiva ʻaki ʻae ngaahi fakafetaʻi ʻi he fiefia, ʻonau punou hifo honau ʻulu ʻo hū.
31 Sitten Hiskia lausui ja sanoi: "Nyt te olette tuoneet täysin käsin lahjoja Herralle; astukaa esille ja tuokaa teurasuhreja ja kiitosuhreja Herran temppeliin". Silloin seurakunta toi teurasuhreja ja kiitosuhreja, ja jokainen, jonka sydän häntä siihen vaati, myöskin polttouhreja.
Pea naʻe tali ʻe Hesekaia ʻo ne pehē, “Ko eni kuo mou fakatapui ʻakimoutolu kia Sihova, mou haʻu ke ofi, pea ʻomi ʻae ngaahi feilaulau mo e feilaulau fakafetaʻi ki he fale ʻo Sihova.” Pea naʻe ʻomi ʻe he fakataha ʻae ngaahi feilaulau mo e ngaahi feilaulau fakafetaʻi: pea ʻomi ʻekinautolu naʻe loto ʻataʻatāina ʻae ngaahi feilaulau tutu.
32 Ja seurakunnan tuomien polttouhrien lukumäärä oli seitsemänkymmentä raavasta, sata oinasta ja kaksisataa karitsaa, nämä kaikki polttouhriksi Herralle.
Pea ko hono lau ʻoe ngaahi feilaulau tutu, ʻaia naʻe ʻomi ʻe he fakataha lahi, ko e fanga pulu ʻe fitungofulu, ko e sipitangata ʻe teau, mo e lami ʻe uangeau: ko eni kotoa pē ko e feilaulau tutu kia Sihova.
33 Ja pyhiä lahjoja oli kuusisataa raavasta ja kolmetuhatta lammasta.
Pea ko e meʻa naʻe fakatapui ko e fanga pulu ʻe onongeau mo e sipi ʻe tolu afe,
34 Mutta pappeja oli niin vähän, etteivät he voineet nylkeä kaikkia polttouhriteuraita; sentähden heidän veljensä leeviläiset auttoivat heitä, kunnes tämä työ oli suoritettu ja kunnes papit olivat pyhittäytyneet, sillä leeviläiset pyrkivät vilpittömämmin kuin papit pyhittäytymään.
Pea naʻe tokosiʻi ʻae kau taulaʻeiki, ko ia naʻe ʻikai te nau faʻa fai ke fohi ʻae feilaulau tutu kotoa pē: ko ia naʻe tokoni ai ʻakinautolu ʻe honau kāinga ko e kau Livai, ke ʻoua ke ʻosi ʻae ngāue, pea ke ʻoua ke fakamaʻa ʻa hono toe ʻoe kau taulaʻeiki: he naʻe angatonu lahi hake ʻi loto ʻae kau Livai ke fakamaʻa ʻakinautolu ʻi he kau taulaʻeiki.
35 Myöskin polttouhreja oli paljon ynnä yhteysuhrirasvoja ja polttouhriin kuuluvia juomauhreja.
Pea naʻe lahi ʻaupito foki ʻae ngaahi feilaulau tutu, mo e ngako ʻoe ngaahi feilaulau fakalelei, mo e feilaulau inu ʻi he feilaulau tutu kotoa pē. Ko ia naʻe teuteu lelei ʻae ngāue ʻoe fale ʻo Sihova.
36 Näin järjestettiin palvelus Herran temppelissä. Ja Hiskia ja kaikki kansa iloitsivat siitä, mitä Jumala oli kansalle valmistanut, sillä se oli tapahtunut äkisti.
Pea naʻe fiefia ʻa Hesekaia, mo e kakai kotoa pē, ko e meʻa ʻi he teuteuʻi ʻe he ʻOtua hono kakai: he naʻe fai fakafokifā pe ʻae meʻa ni.

< 2 Aikakirja 29 >