< 2 Aikakirja 21 >

1 Sitten Joosafat meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Jooram tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
Josaphat s’endormit avec ses pères, et fut enseveli près de ses ancêtres dans la Cité de David. Son fils Joram lui succéda.
2 Ja hänellä oli veljiä: Joosafatin pojat Asarja, Jehiel, Sakarja, Asarjahu, Miikael ja Sefatja. Nämä kaikki olivat Joosafatin, Israelin kuninkaan, poikia.
Il avait des frères, fils de Josaphat: Azaria, Yehiêl, Zekhariahou, Azariahou, Mikhaël et Chefatiahou. Tous ceux-là étaient fils de Josaphat, roi d’Israël.
3 Ja heidän isänsä oli antanut heille suuria lahjoja, hopeata, kultaa ja kalleuksia, sekä varustettuja kaupunkeja Juudassa; mutta kuninkuuden hän oli antanut Jooramille, sillä tämä oli esikoinen.
Leur père leur avait accordé d’importantes dotations en argent, en or, en objets de prix, en même temps qu’en places fortes dans Juda; mais la royauté, il l’avait conférée à Joram, en qualité d’aîné.
4 Kun Jooram oli noussut isänsä valtaistuimelle ja vahvistunut, tappoi hän miekalla kaikki veljensä, niin myös muutamia Israelin päämiehiä.
Joram, ayant pris possession du trône de son père et s’y sentant solidement assis, fit périr par le glaive tous ses frères et une partie des princes d’Israël.
5 Jooram oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta.
Agé de trente-deux ans à son avènement, il régna huit ans à Jérusalem.
6 Mutta hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, niinkuin Ahabin suku oli tehnyt, sillä hänellä oli puolisona Ahabin tytär; ja niin hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.
Il suivit la conduite des rois d’Israël, agissant comme la maison d’Achab; car il avait pour femme la fille d’Achab. Il fit donc ce qui est mal aux yeux de l’Eternel.
7 Mutta Herra ei tahtonut tuhota Daavidin sukua, koska hän oli tehnyt liiton Daavidin kanssa ja koska hän oli luvannut antaa hänelle ja hänen pojillensa lampun ainiaaksi.
Cependant le Seigneur ne voulut point détruire la maison de David, à cause de l’alliance qu’il avait conclue avec ce dernier et de la promesse qu’il lui avait faite de lui assurer à jamais un domaine, à lui et à ses descendants.
8 Hänen aikanaan edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta ja asettivat itsellensä kuninkaan.
De son temps, Edom, faisant défection, se rendit indépendant de Juda et se donna un roi.
9 Niin Jooram lähti sinne päällikköineen ja kaikkine sotavaunuineen. Ja hän nousi yöllä ja voitti edomilaiset, jotka olivat saartaneet hänet, ja sotavaunujen päälliköt.
Joram entra en campagne avec ses officiers et toute sa cavalerie. En pleine nuit, il se leva pour attaquer Edom qui le cernait, lui et les chefs de la cavalerie.
10 Niin edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta vapaiksi, aina tähän päivään asti. Siihen aikaan luopui hänen vallanalaisuudestaan myös Libna, koska hän oli hyljännyt Herran, isiensä Jumalan.
Edom secoua ainsi la domination de Juda jusqu’à ce jour; à la même époque Libna se rendit également indépendante de lui, parce que Joram avait abandonné l’Eternel, Dieu de ses pères.
11 Hänkin teetti uhrikukkuloita Juudan vuoristoon ja saattoi Jerusalemin asukkaat haureuteen ja vietteli Juudan.
Il établit aussi des hauts lieux sur les montagnes de Juda, poussa les habitants de Jérusalem à la prostitution et dévoya Juda.
12 Mutta profeetta Elialta tuli hänelle tällainen kirjoitus: "Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Koska et ole vaeltanut isäsi Joosafatin teitä etkä Aasan, Juudan kuninkaan, teitä,
Alors lui parvint de la part du prophète Elie un écrit conçu en ces termes: "Ainsi parle l’Eternel, le Dieu de ton père David: "Puisque tu n’as pas suivi la conduite de ton père Josaphat et d’Asa, roi de Juda,
13 vaan olet vaeltanut Israelin kuningasten tietä ja saattanut Juudan ja Jerusalemin asukkaat haureuteen, niinkuin Ahabin suku saattoi heidät haureuteen; ja koska myös olet tappanut veljesi, jotka olivat sinun isäsi perhekuntaa ja paremmat kuin sinä,
mais que tu as suivi la voie des rois d’Israël, poussant à l’idolâtrie Juda et les habitants de Jérusalem, tout comme la maison d’Achab a poussé à l’idolâtrie; puisque tu es allé jusqu’à faire périr tes frères, les membres de ta famille, qui valaient mieux que toi,
14 katso, sentähden Herra rankaisee sinun kansaasi, poikiasi, vaimojasi ja kaikkea, mitä sinulla on, kovalla vitsauksella;
eh bien! l’Eternel va frapper d’une grande calamité ton peuple, tes fils, tes femmes et tout ce qui t’appartient.
15 ja sinä itse olet sairastava vaikeata tautia, sisusvaivaa, kunnes vuoden, parin kuluttua sisuksesi taudin voimasta tunkeutuvat ulos."
Quant à toi, atteint d’une maladie d’entrailles, tu subiras des douleurs si intenses que tes entrailles sortiront après de longs jours."
16 Niin Herra herätti Jooramia vastaan filistealaisten hengen ja niiden arabialaisten hengen, jotka asuivat etiopialaisten naapureina,
L’Eternel excita contre Joram l’animosité des Philistins et des Arabes qui sont voisins des Ethiopiens.
17 ja he menivät Juudaa vastaan, valloittivat sen ja veivät saaliinaan kaiken tavaran, mitä oli kuninkaan linnassa, niin myöskin hänen poikansa ja vaimonsa, niin ettei hänelle jäänyt muuta poikaa kuin Jooahas, hänen nuorin poikansa.
Ils marchèrent contre Juda et y firent irruption; ils s’emparèrent de toutes les richesses qui se trouvaient dans le palais du roi, ainsi que de ses fils et de ses femmes; il ne lui resta d’autre fils que Joachaz, le plus jeune de tous.
18 Ja kaiken tämän jälkeen Herra rankaisi häntä parantumattomalla sisusvaivalla.
Après tout cela, le Seigneur lui infligea une maladie d’entrailles de nature incurable.
19 Parin vuoden kuluttua, toisen vuoden lopulla, hänen sisuksensa taudin voimasta tunkeutuivat ulos, ja hän kuoli koviin tuskiin. Mutta hänen kansansa ei polttanut hänen kunniakseen kuolinsuitsutusta, niinkuin oli poltettu hänen isiensä kunniaksi.
Les jours succédèrent aux jours, et juste au bout de deux années, ses entrailles s’échappèrent par l’effet de la maladie, et il mourut dans d’atroces douleurs. Son peuple ne brûla pas de bûcher en son honneur comme on l’avait fait pour ses ancêtres.
20 Hän oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. Ja hän meni pois kenenkään kaipaamatta, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuningasten hautoihin.
Agé de trente-deux ans à son avènement, il avait régné huit ans à Jérusalem. Il s’en alla sans aucun prestige. On l’ensevelit dans la Cité de David, mais non dans les tombeaux des rois.

< 2 Aikakirja 21 >