2 Aikakirja 20
1 Senjälkeen tulivat mooabilaiset ja ammonilaiset, ja heidän kanssaan myös muita paitsi ammonilaisia, sotimaan Joosafatia vastaan.
Hae pacoengah, Moab kaminawk hoi Amon kaminawk loe thoemto Syria kaminawk hoi angbomh o moe, Jehosaphat tuk hanah angzoh o.
2 Niin tultiin ilmoittamaan tästä Joosafatille: "Suuri joukko tulee sinua vastaan meren toiselta puolelta, Aramista, ja katso, he ovat jo Hasason-Taamarissa"; se on Een-Gedissä.
Thoemto kaminawk Jehosaphat khaeah angzoh o moe, anih khaeah, Tuipui yaeh ih Syria prae thung hoiah nang tuk hanah paroeai misatuh kaminawk angzoh o; khenah, nihcae loe En-Gedi, tiah kawk ih Hazazon-tamar vangpui ah phak o boeh, tiah a naa o.
3 Silloin Joosafat peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuulutti paaston koko Juudaan.
Jehosaphat loe zit moe, Angraeng khaeah lokdueng hanah poek; Judah prae boih ah buhzah hanah lok a paek.
4 Niin Juuda kokoontui etsimään apua Herralta; myös kaikista Juudan kaupungeista tultiin etsimään Herraa.
Judah kaminawk loe Angraeng khaeah abomhaih hnik hanah nawnto amkhueng o; Angraeng pakrong hanah, Judah prae vangpui kruek ih kaminawk to angzoh o.
5 Ja Joosafat astui esiin Juudan ja Jerusalemin seurakunnassa, Herran temppelissä, uuden esipihan edessä
Jehosaphat loe Angraeng im longhma kangtha, Judah hoi Jerusalem ih kaminawk salakah angdoet moe,
6 ja sanoi: "Herra, meidän isiemme Jumala, sinä olet Jumala taivaassa, ja sinä hallitset kaikkia pakanakansain valtakuntia. Sinun kädessäsi on voima ja väkevyys, eikä kukaan kestä sinun edessäsi.
aw kaicae ampanawk ih Angraeng Sithaw, nang loe van ah kaom Sithaw na ai maw? Nang loe van praenawk boih ukkung ah na ai maw na oh; mi mah doeh pazawk thaih han ai ah, thacakhaih hoi lensawkhaih loe na ban ah na ai maw oh?
7 Sinä, meidän Jumalamme, karkoitit tämän maan asukkaat kansasi Israelin tieltä ja annoit sen ystäväsi Aabrahamin jälkeläisille ikuisiksi ajoiksi.
Nang loe kaicae ih Sithaw ah na oh, nangmah ih kami Israelnawk hmaa ah, hae prae kaminawk hae na haek moe, nam pui Abraham ih caanawk khaeah dungzan khoek to na paek boeh na ai maw?
8 He asettuivat tänne ja rakensivat täällä sinulle, sinun nimellesi, pyhäkön sanoen:
Nihcae loe hae prae thungah oh o moe, Nang ih ahmin hanah hmuenciim to sak o pacoengah,
9 'Jos meitä kohtaa joku onnettomuus, miekka, rangaistustuomio, rutto tai nälänhätä, niin me astumme tämän temppelin eteen ja sinun eteesi, sillä sinun nimesi on tässä temppelissä; ja me huudamme sinua hädässämme, ja sinä kuulet ja autat'.
kaicae nuiah sumsen maw, lokcaekhaih maw, to tih ai boeh loe kasae nathaih hoi khokhaahaih phak naah, to tih ai boeh loe patangkhanghaih ka tongh o naah, nang ih ahmin loe hae im thungah oh pongah, hae im thungah na hmaa ah kang doet o moe, nang kang kawk o naah, nang mah pathim ueloe, nang bomh tih.
10 Ja katso, siinä ovat nyt ammonilaiset ja mooabilaiset ja Seirin vuoristolaiset, joiden alueen kautta sinä et antanut israelilaisten kulkea, kun he tulivat Egyptin maasta, vaan nämä kääntyivät heistä pois eivätkä tuhonneet heitä.
Toe vaihiah khenah, Israel caanawk Izip prae thung hoi tacawt o naah, nihcae to na naehsak ai; nihcae to tuh ai ah, amlaem o taak; Amon, Moab hoi Seir mae ah kaom kaminawk loe,
11 Katso, nyt he kostavat sen meille: he tulevat karkoittamaan meitä maasta, joka on sinun omasi ja jonka sinä olet antanut meidän omaksemme.
kaicae han qawk ah nang paek ih prae thung hoiah kaicae hae ang haek o moe, lu pathok hanah angzoh o boeh.
12 Meidän Jumalamme, etkö tuomitse heitä? Sillä me emme mahda mitään tätä suurta joukkoa vastaan, joka hyökkää meidän kimppuumme, emmekä itse tiedä mitä tehdä, vaan sinuun meidän silmämme katsovat."
Aw kaicae ih Sithaw, nihcae to lok na caek mak ai maw? Kaicae tuk han angzo paroeai pop misatuh kaminawk tuk thaihaih tha ka tawn o ai; timaw ka sak o han, ka panoek o ai boeh; kaicae loe nang khue ni kang khet o, tiah lawk a thuih.
13 Kaikki Juudan miehet seisoivat siinä Herran edessä pikkulapsineen, vaimoineen ja poikineen.
Judah kaminawk loe caa nawktanawk, a zunawk hoi a caanawk boih hoiah Angraeng hmaa ah angdoet o.
14 Ja Herran Henki tuli seurakunnan keskellä Jahasieliin, Sakarjan poikaan, joka oli Benajan poika, joka Jegielin poika, joka Mattanjan poika, leeviläisen, joka oli Aasafin jälkeläisiä,
To pacoengah minawk salakah kaom Jahaziel nuiah Angraeng ih Muithla to angzoh; anih loe Zekariah ih capa, anih loe Benaiah ih capa, anih loe Jeiel ih capa, anih loe Mattaniah capa, anih loe Levi acaeng, Asaph ih capa ah oh.
15 ja hän sanoi: "Kuunnelkaa, kaikki te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat ja sinä kuningas Joosafat. Näin sanoo teille Herra: Älkää peljätkö älkääkä arkailko tätä suurta joukkoa, sillä sota ei ole teidän, vaan Jumalan.
Anih mah, Siangpahrang Jehosaphat, Judah kaminawk hoi Jerusalem vangpui ah kaom kaminawk boih, tahngai oh; nangcae khaeah Angraeng mah hae tiah lokthuih; hae ih kapop parai misatuh kaminawk hae zii o hmah loe, thasae o sak hmah; misatukhaih loe nangcae ih tok na ai, Angraeng ih tok ni.
16 Menkää huomenna heitä vastaan. Katso, he nousevat silloin Siisin solaa pitkin, ja te kohtaatte heidät laakson päässä, itäänpäin Jeruelin erämaasta.
Khawnbangah nihcae tuk hanah caeh oh; khenah, nihcae loe Ziz vangpui caehhaih tahawt kathuk hoiah angzoh o tahang; nihcae to Jeruel praezaek pha ai naah kaom, tahawt boenghaih ahmuen ah na hnu o tih.
17 Mutta silloin ei ole teidän asianne taistella. Astukaa esiin, seisokaa ja katsokaa, kuinka Herra pelastaa teidät, Juuda ja Jerusalem. Älkää peljätkö älkääkä arkailko; menkää huomenna heitä vastaan, ja Herra on oleva teidän kanssanne."
Aw Judah hoi Jerusalem kaminawk, hae misa hae na tuk o han angai ai; nang doethaih ahmuen ah kacakah angdoe oh loe, Angraeng pahlonghaih to khen oh; zii o hmah loe, thasae o sak hmah; nihcae tongh hanah khawnbangah caeh oh; Angraeng loe nangcae hoi nawnto om tih, tiah a naa.
18 Silloin Joosafat kumartui kasvoillensa maahan, ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat lankesivat Herran eteen, rukoilemaan Herraa.
Jehosaphat loe long ah akuep; Judah hoi Jerusalem ih kaminawk boih, Angraeng hmaa ah akuep o moe, Angraeng to bok o.
19 Ja ne leeviläiset, jotka olivat Kehatin ja Koorahin jälkeläisiä, nousivat ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa, ylen korkealla äänellä.
Levi acaeng Kohat kaminawk hoi Korhit kaminawk loe angdoet o moe, Israel Angraeng Sithaw to tha hoi saphaw o.
20 Mutta varhain seuraavana aamuna he menivät Tekoan erämaahan. Ja heidän lähtiessänsä Joosafat astui esiin ja sanoi: "Kuulkaa minua, te Juudan ja Jerusalemin asukkaat. Uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaa hänen profeettojansa, niin te menestytte."
Khawnbang khawnthaw ah angthawk o moe, Tekoa praezaek ah caeh o; a caeh o li naah Jehosaphat mah angdoet moe, Judah hoi Jerusalem kaminawk, ka lok hae tahngai oh! Na Angraeng Sithaw to tang oh; to tiah nahaeloe kacakah na om o tih; anih ih tahmaanawk nuiah tanghaih tawn oh, to tiah nahaeloe na pazawk o tih, tiah a naa.
21 Ja neuvoteltuaan kansan kanssa hän asetti veisaajat veisaamaan Herralle ylistysvirsiä pyhässä kaunistuksessa ja kulkemaan aseväen edellä sanoen: "Kiittäkää Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti".
Kaminawk khaeah lokdueng pacoeng, Angraeng amlunghaih loe dungzan khoek to kacak amlunghaih ah oh pongah, Angraeng saphawhaih om nasoe, tiah thuih hanah, misatuh kaminawk hmaa ah caeh o; kranghoih Angraeng ciimcaihaih to saphaw o hanah, laasah kaminawk to Angraeng hanah a suek.
22 Ja juuri kun he alottivat riemuhuudon ja ylistysvirren, antoi Herra väijyjiä tulla ammonilaisten, mooabilaisten ja Seirin vuoristolaisten selkään, jotka olivat hyökänneet Juudan kimppuun; ja heidät voitettiin.
Nihcae mah saphawhaih laasak amtong o naah, Judah prae tuk hanah angzo, Amon kaminawk, Moab kaminawk hoi Sier mae nui ah kaom kaminawk to Angraeng mah a ngangsak moe, nihcae to tuk pazawk o boih.
23 Sillä ammonilaiset ja mooabilaiset asettuivat Seirin vuoristolaisia vastaan tuhoamaan ja hävittämään heitä; ja kun he olivat lopettaneet Seirin asukkaat, auttoivat he toisiaan toistensa tuhoamisessa.
Amon hoi Moab kaminawk loe Seir mae nui ih kaminawk to hum moe, tamit boih hanah angthawk o; Seir mae nui ah kaom kaminawk to hum o moe, tamit o boih pacoengah, angmacae hoi angmacae to anghum o.
24 Kun Juudan miehet tulivat paikalle, josta voi tähystää erämaahan, ja kääntyivät joukkoon päin, niin katso, ruumiita makasi maassa, ei kukaan ollut pelastunut.
Judah kaminawk loe praezaek ih misatoephaih imsang to phak o moe, pop parai misatuh kaminawk to khet o naah, to ih kaminawk loe mi doeh loih o ai; long ah angsong kami qok cing ni a hnuk o.
25 Niin Joosafat väkineen tuli ryöstämään heiltä saalista, ja he löysivät heidän seastaan paljon sekä tavaraa että ruumiita ja kalliita kaluja. Ja he ottivat itsellensä enemmän kuin saivat kannetuksi; he ryöstivät saalista kolme päivää, sillä sitä oli paljon.
To pongah Jehosaphat hoi angmah ih kaminawk loe, misanawk ih hmuenmae to lak hanah caeh o; kadueh kaminawk khae ih paroeai kapop hmuenmaenawk hoi atho kana thlungnawk to lak pae o; to ih hmuenmaenawk loe phaw thai ai khoek to pop; hmuenmae pop hmoek pongah ni thumto thung a lak o.
26 Neljäntenä päivänä he kokoontuivat Beraka-laaksoon; sillä siellä he kiittivät Herraa. Siitä on sen paikan nimenä Beraka-laakso vielä tänäkin päivänä.
Ni palito naah loe Berakah azawn ah amkhueng o moe, Angraeng to tahamhoihaih paek o; to pongah to ahmuen to vaihni ni khoek to Berakah azawn, tiah kawk o.
27 Senjälkeen kaikki Juudan ja Jerusalemin miehet, ja Joosafat heidän etunenässään, kääntyivät iloiten paluumatkalle Jerusalemiin, sillä Herra oli antanut heille ilon heidän vihollisistaan.
Angraeng mah nihcae ih misa nuiah anghoehaih paek pongah, Jehosaphat mah Judah hoi Jerusalem ih kaminawk to hoih boih moe, anghoehaih hoiah Jerusalem ah amlaem o.
28 Ja he tulivat soittaen harpuilla, kanteleilla ja torvilla Jerusalemiin, Herran temppeliin.
Jerusalem ah katoeng congca, aqui kapop katoeng hoi mongkah uenghaih hoiah Angraeng im thungah caeh o.
29 Ja Jumalan kauhu valtasi kaikkien maitten valtakunnat, kun he kuulivat Herran sotineen Israelin vihollisia vastaan.
Angraeng mah Israel caanawk ih misa to tuk pae ti, tiah ataeng ih prae kaminawk mah thaih o naah, nihcae boih nuiah Sithaw zithaih to oh.
30 Sitten Joosafatin valtakunnalla oli rauha; hänen Jumalansa soi hänen päästä rauhaan joka taholla.
Angmah ih Sithaw mah ataeng boih ah monghaih to paek pongah, Jehosaphat ih prae loe khosak nawmhaih hoiah koi.
31 Niin hallitsi Joosafat Juudaa. Hän oli kolmenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä viisi vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Asuba, Silhin tytär.
To tiah Jehosaphat loe Judah siangpahrang ah oh; Judah siangpahrang ah oh naah saning quithum, pangato oh moe, Jerusalem to saning pumphae pangato thung uk; amno ih ahmin loe Shilhi canu Azubah.
32 Ja hän vaelsi isänsä Aasan tietä, siltä poikkeamatta, ja teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä.
Anih loe ampa Asa caehhaih loklam ah caeh, loklam amkhraeng taak ai; Angraeng mikhnukah katoeng hmuen to sak.
33 Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet, eikä kansa vielä ollut kiinnittänyt sydäntänsä isiensä Jumalaan.
Toe hmuensangnawk to va boih ai; kaminawk loe angmacae ampanawk ih Sithaw nuiah palungthin suem o ai toengtoeng vop.
34 Mitä muuta on kerrottavaa Joosafatista, sekä hänen aikaisemmista että myöhemmistä vaiheistaan, katso, se on kirjoitettuna Jeehun, Hananin pojan, historiassa, joka on otettu Israelin kuningasten kirjaan.
Siangpahrang Jehosaphat mah amtonghaih hoi boeng khoek to sak ih hmuennawk loe, Hanani capa Jehu ih cabu pongah tarik o; to hmuennawk loe Israel siangpahrangnawk ih cabu pongah tarik o.
35 Senjälkeen Joosafat, Juudan kuningas, liittoutui Ahasjan, Israelin kuninkaan, kanssa, joka oli jumalaton menoissaan.
Hnukkhuem ah Judah siangpahrang Jehosaphat loe, kasae hmuen sak koeh Israel siangpahrang Ahaziah hoiah angkom.
36 Hän liittoutui tämän kanssa rakentaakseen laivoja, joiden oli määrä kulkea Tarsiiseen; ja niin he rakensivat laivoja Esjon-Geberissä.
Anih loe Tarshish vangpui ah kacaeh palongpui to sak hanah Israel siangpahrang hoiah angkom; nihnik loe Ezion-Gezer ah palongpui to a sak hoi.
37 Mutta Elieser, Doodavahun poika, Maaresasta, ennusti Joosafatia vastaan sanoen: "Koska olet liittoutunut Ahasjan kanssa, on Herra särkevä sinun työsi". Niin laivat rikkoutuivat eivätkä kyenneet menemään Tarsiiseen.
Mareshah ih kami Dodavah capa Eliezer mah, Jehosaphat koeh aihaih lok to thuih; Ahaziah hoiah nang kom pongah, Angraeng mah na sak ih hmuen to phrae tih, tiah a naa. Palongpuinawk loe amro moe, Tarshish vangpui ah doeh caeh hoi thai ai.
