< 2 Aikakirja 16 >

1 Aasan kolmantenakymmenentenä kuudentena hallitusvuotena lähti Baesa, Israelin kuningas, Juudaa vastaan ja linnoitti Raaman, estääkseen ketään pääsemästä Aasan, Juudan kuninkaan, luota tai hänen luokseen.
Then, in the thirty-sixth year of his reign, Baasha, the king of Israel, ascended against Judah. And he encircled Ramah with a wall, so that no one could safely depart or enter from the kingdom of Asa.
2 Ja Aasa toi hopeata ja kultaa Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarrekammioista ja lähetti sen Benhadadille, Aramin kuninkaalle, joka asui Damaskossa, ja käski sanoa:
Therefore, Asa brought forth silver and gold from the treasuries of the house of the Lord, and from the treasuries of the king. And he sent to Benhadad, the king of Syria, who was living in Damascus, saying:
3 "Onhan liitto meidän välillämme, minun ja sinun, niinkuin oli minun isäni ja sinun isäsi välillä. Katso, minä lähetän sinulle hopeata ja kultaa; mene ja riko liittosi Baesan, Israelin kuninkaan, kanssa, että hän lähtisi pois minun kimpustani."
“There is a pact between me and you. Also, my father and your father had an agreement. For this reason, I have sent silver and gold to you, so that you may break the pact that you have with Baasha, the king of Israel, and so that you may cause him to withdraw from me.”
4 Niin Benhadad kuuli kuningas Aasaa ja lähetti sotajoukkojensa päälliköt Israelin kaupunkeja vastaan, ja he valtasivat Iijonin, Daanin ja Aabel-Maimin sekä kaikki Naftalin kaupunkien varastohuoneet.
And when he verified this, Benhadad sent the leaders of his armies to the cities of Israel. And they struck Ahion, and Dan, and Abelmaim, and all the walled cities of Naphtali.
5 Kun Baesa kuuli sen, lakkasi hän linnoittamasta Raamaa ja keskeytti työnsä.
And when Baasha had heard of it, he ceased to build around Ramah, and he interrupted his work.
6 Mutta kuningas Aasa toi koko Juudan, ja he veivät pois Raamasta kivet ja puut, joilla Baesa oli sitä linnoittanut. Niillä hän linnoitti Geban ja Mispan.
Then king Asa took all of Judah, and they carried away from Ramah the stones and the wood that Baasha had prepared for the things to be built. And he built up Gibeah and Mizpah with them.
7 Siihen aikaan tuli näkijä Hanani Aasan, Juudan kuninkaan, tykö ja sanoi hänelle: "Koska sinä turvauduit Aramin kuninkaaseen etkä turvautunut Herraan, Jumalaasi, sentähden on Aramin kuninkaan sotajoukko päässyt sinun käsistäsi.
In that time, the prophet Hanani went to Asa, the king of Judah, and he said to him: “Because you have faith in the king of Syria, and not in the Lord your God, therefore the army of the king of Syria has escaped from your hand.
8 Eikö etiopialaisia ja liibyalaisia ollut suuri sotajoukko, eikö heillä ollut hyvin paljon sotavaunuja ja ratsumiehiä? Mutta koska sinä turvauduit Herraan, antoi hän heidät sinun käsiisi.
Were not the Ethiopians and the Libyans much more numerous in chariots, and horsemen, and an exceedingly great multitude? Yet when you believed in the Lord, he delivered them into your hand.
9 Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. Tässä sinä teit tyhmästi, sillä tästä lähtien on sinulla yhä oleva sotia."
For the eyes of the Lord contemplate the entire earth, and offer fortitude to those who believe in him with a perfect heart. And so, you acted foolishly. And so, because of this, from the present time wars shall rise up against you.”
10 Mutta Aasa vihastui näkijään ja panetti hänet vankilaan, sillä niin vihoissaan hän oli hänelle tästä. Myöskin muutamille muille kansasta Aasa siihen aikaan teki väkivaltaa.
And Asa was angry against the seer, and he ordered him to be sent into prison. For indeed, he had been very indignant over this. And in that time, he put to death very many of the people.
11 Aasan vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, katso, ne ovat kirjoitettuina Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.
But the works of Asa, the first and the last, have been written in the book of the kings of Judah and Israel.
12 Ja kolmantenakymmenentenä yhdeksäntenä hallitusvuotenaan Aasa sairastui jaloistaan, ja hänen tautinsa yltyi hyvin kovaksi. Mutta taudissaankaan hän ei etsinyt Herraa, vaan lääkäreitä.
And now Asa became ill, in the thirty-ninth year of his reign, with a very severe pain in his feet. And yet, in his infirmity, he did not seek the Lord. Instead, he trusted more in the skill of physicians.
13 Sitten Aasa meni lepoon isiensä tykö ja kuoli neljäntenäkymmenentenä yhdentenä hallitusvuotenaan.
And he slept with his fathers. And he died in the forty-first year of his reign.
14 Ja hänet haudattiin omaan hautaansa, jonka hän oli hakkauttanut itsellensä Daavidin kaupunkiin; ja hänet laskettiin vuoteelle, joka oli täytetty hajuaineilla ja erilaisilla, voiteeksi sekoitetuilla höysteillä, ja hänen kunniakseen poltettiin ylen runsas kuolinsuitsutus.
And they buried him in his own sepulcher, which he had made for himself in the City of David. And they placed him upon his bed, full of the aromatics and ointments of courtesans, which were composed with the skill of the perfumers. And they burned these over him with very great ostentation.

< 2 Aikakirja 16 >