2 Aikakirja 14
1 Sitten Abia meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Aasa tuli kuninkaaksi hänen sijaansa. Hänen aikanansa oli maassa rauha kymmenen vuotta.
Heoi kua moe a Apia ki ona matua, a tanumia iho ki te pa o Rawiri. Na ko Aha, ko tana tama, te kingi i muri i a ia. I ona ra i ata takoto te whenua, kotahi tekau tau.
2 Ja Aasa teki sitä, mikä oli hyvää ja oikeata Herran, hänen Jumalansa, silmissä.
Na he pai, he tika, nga mahi a Aha ki te titiro a Ihowa, a tona Atua.
3 Hän poisti vieraat alttarit ja uhrikukkulat, murskasi patsaat ja hakkasi maahan asera-karsikot.
I whakakahoretia hoki e ia nga aata o nga atua ke, me nga wahi tiketike, a i wawahia e ia nga pou, a turakina ana nga Aherimi;
4 Ja hän kehoitti Juudaa etsimään Herraa, heidän isiensä Jumalaa, ja noudattamaan lakia ja käskyjä.
A i whakahau ia ki a Hura kia rapu i a Ihowa, i te Atua o o ratou matua, kia mahi hoki i te ture me te whakahau.
5 Ja kaikista Juudan kaupungeista hän poisti uhrikukkulat ja auringonpatsaat, ja valtakunnassa oli rauha hänen aikanansa.
I whakakahoretia atu ano e ia i roto i nga pa katoa o Hura nga wahi tiketike, me nga whakapakoko: a i ata takoto te kingitanga i tona aroaro.
6 Ja hän rakensi varustettuja kaupunkeja Juudaan, koska maassa oli rauha eikä hänellä näinä vuosina ollut mitään sotaa; sillä Herra oli suonut hänen päästä rauhaan.
A hanga ana e ia etahi pa taiepa ki Hura; i ata takoto hoki te whenua, kahore ana whawhai i aua tau; na Ihowa hoki ia i mea kia whai tanga manawa.
7 Hän sanoi Juudalle: "Linnoittakaamme nämä kaupungit, ympäröikäämme ne muureilla ja torneilla, ovilla ja salvoilla. Vielä on maa meidän vallassamme, sentähden että me olemme etsineet Herraa, meidän Jumalaamme. Me olemme etsineet häntä, ja hän on suonut meidän päästä rauhaan joka taholla." Niin he rakensivat, ja se heille onnistui.
Koia ia i mea ai ki a Hura, Tatou ka hanga i enei pa, i te taiepa hoki a taka noa, i nga pourewa, i nga tatau, i nga tutaki; kei to tatou nei aroaro tonu te whenua, no te mea i rapua e tatou a Ihowa, to tatou Atua; rapua ana ia e tatou, na kua me inga nei e ia kia ta o tatou manawa a tawhio noa. Na hanga ana e ratou, a oti pai ana ta ratou.
8 Ja Aasalla oli sotajoukko, joka oli varustettu kilvillä ja keihäillä: Juudasta oli kolmesataa tuhatta miestä ja Benjaminista kaksisataa kahdeksankymmentä tuhatta, jotka kantoivat kilpeä ja jännittivät jousta. Kaikki nämä olivat sotaurhoja.
Na he hoia ano a Aha, he hunga hapai i te whakangungu rakau, i te matia; o Hura, e toru rau mano; o Pineamine, he hunga hapai pukupuku, he hunga kukume kopere, e rua rau e waru tekau mano; he marohirohi enei katoa, he toa.
9 Mutta etiopialainen Serah lähti heitä vastaan sotajoukolla, jossa oli miehiä tuhannen tuhatta ja sotavaunuja kolmesataa; ja hän tuli Maaresaan saakka.
Na ko te haerenga mai o Tera o Etiopia ki a ratou, ko tana ope kotahi mano mano, e toru rau nga hariata. Haere mai ana ia ki Mareha.
10 Ja Aasa lähti häntä vastaan, ja he asettuivat sotarintaan Sefatan laaksoon, Maaresaan.
Katahi ka puta a Aha ki te tu i a ia, a whakatakotoria ana e raua a raua ngohi ki te raorao o Tepata, ki Mareha.
11 Ja Aasa huusi Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: "Herra, sinä yksin voit auttaa taistelussa voimallisen ja voimattoman välillä. Auta meitä, Herra, meidän Jumalamme, sillä sinuun me turvaudumme ja sinun nimessäsi me olemme tulleet tätä suurta joukkoa vastaan. Herra, sinä olet meidän Jumalamme; älä salli ihmisen päästä voitolle sinusta."
Na ka karanga a Aha ki a Ihowa, ki tona Atua, ka mea, E Ihowa, kahore he mea ke atu i a koe hei awhina, ahakoa i te nui, ahakoa i te hunga kahore he kaha: awhinatia matou, e Ihowa, e to matou Atua; ko koe hoki to matou okiokinga, a nou te ingoa i haere mai ai matou ki tenei ope. E Ihowa, ko koe to matou Atua; kei pehia tau e te tangata.
12 Niin Herra antoi Aasan ja Juudan voittaa etiopialaiset, ja etiopialaiset pakenivat.
Heoi patua iho nga Etiopiana e Ihowa i te aroaro o Aha, i te aroaro ano o Hura. Na rere ana nga Etiopiana.
13 Ja Aasa ja väki, joka oli hänen kanssaan, ajoivat heitä takaa Gerariin saakka. Ja etiopialaisia kaatui niin paljon, ettei heistä jäänyt ketään henkiin, sillä Herra ja hänen sotajoukkonsa tuhosivat heidät. Ja he ottivat paljon saalista,
Na ka whaia ratou e Aha ratou ko ana tangata a tae noa ki Kerara: a ka hinga o nga Etiopiana tona tini, kihai rawa ratou i ahei te hoki ake; i whakangaromia hoki ratou i te aroaro o Ihowa, i te aroaro ano o tana ope; a nui atu nga taonga paraket e i riro i a ratou.
14 valloittivat kaikki kaupungit Gerarin ympäriltä, sillä Herran kauhu oli vallannut nämä, ja ryöstivät kaikki kaupungit, sillä niissä oli paljon ryöstettävää.
Patua iho hoki e ratou nga pa katoa i Kerara a tawhio noa; i runga hoki i a ratou te wehi o Ihowa. Pahuatia ana e ratou nga pa katoa; nui atu hoki te taonga i roto.
15 Jopa karjamajatkin he valtasivat, veivät pois saaliinaan paljon lampaita ja kameleja ja palasivat Jerusalemiin.
I patua ano nga teneti o nga kararehe; tangohia ana nga hipi, me nga kamera, tona tini; a hoki ana ki Hiruharama.
