< 2 Aikakirja 12 >
1 Kun Rehabeamin kuninkuus oli vahvistunut ja hän oli voimistunut, hylkäsi hän Herran lain, hän ja koko Israel hänen kanssaan.
And it was when established [the] kingdom of Rehoboam and according to strengthening his he forsook [the] law of Yahweh and all Israel with him.
2 Mutta kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena hyökkäsi Siisak, Egyptin kuningas, Jerusalemin kimppuun, sillä he olivat tulleet uskottomiksi Herraa kohtaan.
And it was in the year fifth of the king Rehoboam he came up Shishak [the] king of Egypt on Jerusalem for they had acted unfaithfully against Yahweh.
3 Hänellä oli mukanaan sotavaunuja tuhat kaksisataa ja ratsumiehiä kuusikymmentä tuhatta, ja lukematon oli väki, joka tuli hänen kanssaan Egyptistä: liibyalaisia, sukkilaisia ja etiopialaisia.
With one thousand and two hundred chariot[s] and with sixty thousand horsemen and not number [belonged] to the people which they came with him from Egypt Libyans Sukkites and Cushites.
4 Ja hän valloitti Juudan varustetut kaupungit ja tuli aina Jerusalemiin saakka.
And he captured [the] cities of fortifications which [belonged] to Judah and he came to Jerusalem.
5 Niin profeetta Semaja tuli Rehabeamin ja Juudan päämiesten tykö, jotka olivat kokoontuneet Jerusalemiin Siisakia pakoon, ja hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra: Te olette hyljänneet minut, sentähden olen minäkin hyljännyt teidät Siisakin käsiin".
And Shemaiah the prophet he came to Rehoboam and [the] leaders of Judah who they had gathered to Jerusalem because of Shishak and he said to them thus he says Yahweh you you have abandoned me and also I I have abandoned you in [the] hand of Shishak.
6 Silloin Israelin päämiehet ja kuningas nöyrtyivät ja sanoivat: "Herra on vanhurskas".
And they humbled themselves [the] leaders of Israel and the king and they said [is] righteous - Yahweh.
7 Kun Herra näki heidän nöyrtyvän, tuli Semajalle tämä Herran sana: "He ovat nöyrtyneet; minä en tuhoa heitä, vaan minä annan heidän hädin tuskin pelastua, eikä minun vihaani vuodateta Jerusalemin päälle Siisakin käden kautta.
And when saw Yahweh that they had humbled themselves it came [the] word of Yahweh to Shemaiah - saying they have humbled themselves not I will destroy them and I will give to them like a little deliverance and not it will pour forth rage my on Jerusalem by [the] hand of Shishak.
8 Kuitenkin heidän on tultava hänen palvelijoikseen, että he tulisivat tietämään, mitä on palvella minua ja mitä on palvella vieraitten maitten valtakuntia."
For they will become of him subjects so they may know service my and [the] service of [the] kingdoms of the lands.
9 Niin Siisak, Egyptin kuningas, hyökkäsi Jerusalemin kimppuun ja otti Herran temppelin aarteet ja kuninkaan linnan aarteet, otti kaikki tyynni. Hän otti myös kaikki kultakilvet, jotka Salomo oli teettänyt.
And he came up Shishak [the] king of Egypt on Jerusalem and he took [the] treasures of [the] house of Yahweh and [the] treasures of [the] house of the king everything he took and he took [the] shields of gold which he had made Solomon.
10 Kuningas Rehabeam teetti niiden sijaan vaskikilvet ja jätti ne henkivartijain päälliköitten haltuun, jotka vartioivat kuninkaan linnan ovella.
And he made the king Rehoboam in place of them shields of bronze and he entrusted [them] on [the] hand of [the] commanders of the runners who guarded [the] entrance of [the] house of the king.
11 Ja niin usein kuin kuningas meni Herran temppeliin, menivät myöskin henkivartijat ja kantoivat niitä ja veivät ne sitten takaisin henkivartijain huoneeseen.
And it was as often as came the king [the] house of Yahweh they came the runners and they carried them and they returned them to [the] guardroom of the runners.
12 Sentähden, että Rehabeam nöyrtyi, kääntyi Herran viha hänestä pois, niin ettei tullut täydellistä tuhoa; ja olivathan asiat Juudassa vielä hyvin.
And when he humbled himself it turned back from him [the] anger of Yahweh and not to destroy to complete destruction and also in Judah it was things good.
13 Niin kuningas Rehabeam vahvistui Jerusalemissa ja hallitsi edelleen. Sillä Rehabeam oli neljänkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka Herra oli valinnut kaikista Israelin sukukunnista, sijoittaaksensa nimensä siihen. Hänen äitinsä oli nimeltään Naema, ammonilainen.
And he strengthened himself the king Rehoboam in Jerusalem and he reigned for [was] a son of forty and one year[s] Rehoboam when became king he and seven-teen year[s] - he reigned in Jerusalem the city where he had chosen Yahweh to put name his there from all [the] tribes of Israel and [the] name of mother his [was] Naamah the Ammonite [woman].
14 Ja hän teki sitä, mikä on pahaa, sillä hän ei kiinnittänyt sydäntänsä etsimään Herraa.
And he did evil for not he had directed heart his to seek Yahweh.
15 Rehabeamin vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, ovat kirjoitetut profeetta Semajan ja näkijä Iddon historiaan, sukuluettelojen tapaan. Mutta Rehabeamin ja Jerobeamin väliset taistelut jatkuivat kaiken aikaa.
And [the] matters of Rehoboam former and latter ¿ not [are] they written in [the] words of Shemaiah the prophet and Iddo the seer for genealogical enrollment and [the] wars of Rehoboam and Jeroboam [were] all the days.
16 Sitten Rehabeam meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Abia tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
And he lay down Rehoboam with ancestors his and he was buried in [the] city of David and he became king Abijah son his in place of him.