< 2 Aikakirja 10 >

1 Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin tekemään häntä kuninkaaksi.
Rehabám je odšel v Sihem, kajti v Sihem je prišel ves Izrael, da ga postavijo za kralja.
2 Kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen-hän oli Egyptissä, jonne oli paennut kuningas Salomoa-palasi Jerobeam Egyptistä.
Pripetilo se je, ko je Nebátov sin Jerobeám, ki je bil v Egiptu, kamor je pobegnil pred prisotnostjo kralja Salomona, to slišal, da se je Jerobeám vrnil iz Egipta.
3 Ja he lähettivät kutsumaan hänet. Niin Jerobeam ja koko Israel tuli saapuville, ja he puhuivat Rehabeamille sanoen:
Poslali so in ga poklicali. Tako je Jerobeám in ves Izrael prišel in govoril Rehabámu, rekoč:
4 "Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, ja se raskas ies, jonka hän pani meidän niskaamme, niin me palvelemme sinua".
»Tvoj oče je naredil naš jarem boleč. Sedaj torej nekako olajšaj boleče hlapčevstvo svojega očeta in njegov težki jarem, ki ga je nadel na nas in mi ti bomo služili.«
5 Hän vastasi heille: "Odottakaa kolme päivää ja tulkaa sitten takaisin minun tyköni". Ja kansa meni.
Rekel jim je: »Pridite ponovno k meni po treh dneh.« In ljudstvo je odšlo.
6 Kuningas Rehabeam neuvotteli vanhain kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomoa, kun tämä vielä eli, ja kysyi: "Kuinka te neuvotte vastaamaan tälle kansalle?"
Kralj Rehabám se je posvetoval s starci, ki so stali pred njegovim očetom Salomonom, medtem ko je ta še živel, rekoč: »Kakšen nasvet mi dajete, da temu ljudstvu vrnem odgovor?«
7 He vastasivat hänelle ja sanoivat: "Jos sinä olet hyvä tätä kansaa kohtaan, olet armollinen heille ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi".
Spregovorili so mu, rekoč: »Če boš prijazen do tega ljudstva, jim ugajal in jim govoril dobre besede, bodo tvoji služabniki na veke.«
8 Mutta hän hylkäsi tämän neuvon, jonka vanhat hänelle antoivat, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka palvelivat häntä.
Toda zapustil je nasvet, ki so mu ga dali starci in se posvetoval z mladeniči, ki so bili vzgojeni z njim, ki so stali pred njim.
9 Hän kysyi heiltä: "Kuinka te neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Huojenna se ies, jonka sinun isäsi on pannut meidän niskaamme'?"
Rekel jim je: »Kakšen nasvet mi daste, da lahko vrnemo odgovor temu ljudstvu, ki mi je govorilo, rekoč: ›Nekoliko olajšaj jarem, ki ga je tvoj oče položil na nas?‹
10 Niin nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, vastasivat hänelle sanoen: "Sano näin tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: 'Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi, mutta huojenna sinä se meiltä' -sano heille näin: 'Minun pikkusormeni on paksumpi kuin minun isäni lantio.
Mladeniči, ki so bili vzgojeni z njim, so mu spregovorili, rekoč: »Tako boš odgovoril ljudstvu, ki ti je spregovorilo, rekoč: ›Tvoj oče je naš jarem naredil težek, toda ti nam ga nekako olajšaj; ‹ tako jim boš rekel: ›Moj mali prst bo debelejši kakor ledja mojega očeta.
11 Jos siis isäni on sälyttänyt teidän selkäänne raskaan ikeen, niin minä teen teidän ikeenne vielä raskaammaksi; jos isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla.'"
Kajti kakor je moj oče na vas položil težek jarem, bom jaz vašemu jarmu še dodal. Moj oče vas je kaznoval z biči, toda jaz vas bom kaznoval s škorpijoni.‹«
12 Niin Jerobeam ja koko kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas oli käskenyt, sanoen: "Tulkaa takaisin minun tyköni kolmantena päivänä".
Tako so Jerobeám in vse ljudstvo na tretji dan prišli k Rehabámu, kakor je kralj zaukazal, rekoč: »Ponovno pridite k meni na tretji dan.«
13 Ja kuningas antoi heille kovan vastauksen. Sillä kuningas Rehabeam hylkäsi vanhain neuvon
Kralj jim je surovo odgovoril in kralj Rehabám je zapustil nasvet starcev
14 ja puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan, sanoen: "Jos minun isäni on tehnyt teidän ikeenne raskaaksi, niin minä teen sen vielä raskaammaksi; jos minun isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla".
ter jim odgovoril glede na nasvet mladeničev, rekoč: »Moj oče je vaš jarem naredil težek, toda jaz bom k temu dodal. Moj oče vas je kaznoval z biči, toda jaz vas bom kaznoval s škorpijoni.«
15 Kuningas ei siis kuullut kansaa; sillä Jumala sen niin salli täyttääkseen sanansa, jonka hän oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle, siilolaisen Ahian kautta.
Tako kralj ni prisluhnil ljudstvu, kajti razlog je bil od Boga, da je Gospod lahko izpolnil svojo besedo, ki jo je po roki Šilčana Ahíja govoril Nebátovemu sinu Jerobeámu.
16 Kun koko Israel huomasi, ettei kuningas heitä kuullut, vastasi kansa kuninkaalle näin: "Mitä osaa meillä on Daavidiin? Ei meillä ole perintöosaa Iisain poikaan. Majoillesi, Israel, joka mies! Valvo nyt huonettasi, Daavid!" Ja koko Israel meni majoillensa.
Ko je ves Izrael videl, da jim kralj ni hotel prisluhniti, je ljudstvo kralju odgovorilo, rekoč: »Kakšen delež imamo v Davidu? Nobene dediščine nimamo v Jesejevem sinu. Vsak mož k svojim šotorom, oh Izrael. In sedaj, David, glej k svoji lastni hiši.« Tako je ves Izrael odšel k svojim šotorom.
17 Niin Rehabeam tuli ainoastaan niiden israelilaisten kuninkaaksi, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.
Toda kar se tiče Izraelovih otrok, ki so prebivali v Judovih mestih, je nad njimi kraljeval Rehabám.
18 Ja kun kuningas Rehabeam lähetti matkaan verotöiden valvojan Hadoramin, kivittivät israelilaiset hänet kuoliaaksi. Silloin kuningas Rehabeam nousi nopeasti vaunuihinsa ja pakeni Jerusalemiin.
Potem je kralj Rehabám poslal Hadoráma, ki je bil nad davkom, Izraelovi otroci pa so ga kamnali s kamni, da je umrl. Toda kralj Rehabám je pohitel, da se spravi gor na svoj bojni voz, da pobegne v Jeruzalem.
19 Näin Israel luopui Daavidin suvusta, aina tähän päivään asti.
In Izrael se upira zoper Davidovo hišo do današnjega dne.

< 2 Aikakirja 10 >