< 1 Tessalonikalaisille 3 >
1 Sentähden me, kun emme enää voineet kestää kauemmin, päätimme jäädä yksinämme Ateenaan,
Xaq jeriꞌ rumal cher man xqaqꞌiꞌta chik, xqachomaj chi are katanik we kujkanaj kanoq pa ri tinimit Atenas.
2 ja lähetimme Timoteuksen, veljemme ja Jumalan palvelijan Kristuksen evankeliumissa, vahvistamaan teitä ja rohkaisemaan teitä uskossanne,
Xuqujeꞌ xqataq bꞌik ri Timoteo iwukꞌ, jun qachalal xuqujeꞌ jun tobꞌanel che utzijoxik ri utz laj tzij rech ri Cristo, rech jeriꞌ keꞌ iwukꞌ rech kuꞌya ichuqꞌabꞌ pa ri ikojobꞌal.
3 ettei kukaan horjuisi näissä ahdingoissa. Sillä itse te tiedätte, että meidät on semmoisiin pantu.
Rech xuqujeꞌ man kꞌo ta jun kakꞌaxir ranimaꞌ rumal ri kꞌax ri kaqariqo. Ix iwetaꞌm chi xujchaꞌ apanoq rech kaqarik we kꞌax riꞌ.
4 Sanoimmehan, kun olimme teidän tykönänne, teille jo edeltäpäin, että meidän oli ahdinkoon joutuminen, niinkuin on käynytkin ja te tiedätte käyneen.
Xuqujeꞌ are xujkꞌojiꞌ iwukꞌ xqabꞌij chiꞌwe chi kujikꞌow na pa sibꞌalaj kꞌi kꞌaxal. Qas jeꞌ kꞌu wi riꞌ xkꞌulmatajik.
5 Sentähden minä, kun en enää jaksanut kestää kauemmin, lähetinkin tiedustelemaan teidän uskoanne, ettei vain kiusaaja liene teitä kiusannut ja meidän vaivannäkömme mennyt hukkaan.
Rumal riꞌ, are man xinqꞌi ta chik, xintaq bꞌik ri Timoteo rech jeriꞌ kinwetaꞌmaj we xaq jeꞌ kuꞌl ikꞌuꞌx chirij ri Dios, rukꞌ ta ne jubꞌiqꞌ xixumenkꞌetij ri itzel chubꞌanik ri etzelal xuqujeꞌ man kꞌo ta xutayij ri xqachakuj iwukꞌ.
6 Mutta nyt, kun Timoteus tuli teidän tyköänne meidän tykömme ja toi meille ilosanoman teidän uskostanne ja rakkaudestanne ja siitä, että te aina pidätte meitä rakkaassa muistossa ikävöiden meitä nähdäksenne niinkuin mekin teitä:
Are xtzalij loq ri Timoteo upetik pa ri tinimit Tesalónica, xulutzijoj chaqe chi ri ix sibꞌalaj kiloqꞌaj iwibꞌ, xuqujeꞌ kuꞌl ikꞌuꞌx chirij ri Dios. Xubꞌij xuqujeꞌ chaqe chi sibꞌalaj kujnaꞌtaj chiꞌwe rukꞌ loqꞌanik are kiwaj kiwil qawach jetaq ri uj kaqaj kaqil iwach ix.
7 sentähden olemme teidän uskostanne, veljet, saaneet lohdutusta teihin nähden kaikessa hädässämme ja ahdistuksessamme;
Xaq jeriꞌ qachalal, pa ronojel ri kꞌax xuqujeꞌ bꞌis ri kaqariqo, ri ix iyaꞌom qachuqꞌabꞌ rumal ri ikojobꞌal.
8 sillä nyt me elämme, jos te seisotte lujina Herrassa.
Are xqetaꞌmaj chi jeqel ikꞌuꞌx chirij ri Ajawxel, xqakꞌamawaꞌj qachuqꞌabꞌ rech jeriꞌ kujkꞌasiꞌ na.
9 Kuinka voimmekaan kyllin kiittää Jumalaa teidän tähtenne kaikesta siitä ilosta, mikä meillä teistä on Jumalamme edessä!
Rumal riꞌ ¿jas kꞌu kaqabꞌan wa chutyoxixik che ri Dios rumal ri kiꞌkotemal ri xqakꞌamawaꞌj rumal iwe?
10 Öin ja päivin me mitä hartaimmin rukoilemme saadaksemme nähdä teidän kasvonne ja täyttää sen, mitä teidän uskostanne puuttuu.
Chi chaqꞌabꞌ chi paqꞌij kaqata che ri Dios kuya bꞌe chaqe kixqasolij rech jeriꞌ kixqatoꞌo pa ri ikojobꞌal.
11 Mutta hän itse, meidän Jumalamme ja Isämme, ja meidän Herramme Jeesus ohjatkoon meidän tiemme teidän tykönne.
Kaqata che ri Dios, Tataxel xuqujeꞌ ri Ajawxel Jesús rech kakikꞌam qabꞌe, rech jeriꞌ kixeꞌqilaꞌ.
12 Ja teille Herra antakoon yhä enemmän ja runsaammin rakkautta toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niinkuin meilläkin on teitä kohtaan,
Xuqujeꞌ kaqata che ri Ajawxel rech kubꞌan chiꞌwe chi kanimar ri iloqꞌanik chike nikꞌaj chik xuqujeꞌ kukꞌ konojel ri winaq, jetaq ri kaqabꞌan uj iwukꞌ.
13 vahvistaaksensa teidän sydämenne nuhteettomiksi pyhyydessä meidän Jumalamme ja Isämme edessä, meidän Herramme Jeesuksen tulemuksessa, kun hän tulee kaikkien pyhiensä kanssa.
Are ri Dios chuya ichuqꞌabꞌ pa taq iwanimaꞌ rech are kape ri Jesús e rachiꞌl loq ri winaq ri uꞌchaꞌom, man kixuluriqa taj pa mak xane ixchꞌajchꞌoj cho ri Dios Tataxel. Jeriꞌ.