< 1 Samuelin 28 >
1 Siihen aikaan filistealaiset kokosivat joukkonsa sotaretkelle Israelia vastaan. Ja Aakis sanoi Daavidille: "Tiedä, että sinun on miehinesi lähdettävä minun kanssani sotajoukon mukana".
Na i aua ra kua huihuia e nga Pirihitini a ratou taua mo te pakanga, hei whawhai ki a Iharaira. Na ka mea a Akihi ki a Rawiri, Kia tino mohio koe me haere tahi taua ki te whawhai, koutou ko au tangata.
2 Daavid vastasi Aakiille: "Hyvä! Sinä tulet tietämään, mitä palvelijasi saa aikaan." Aakis sanoi Daavidille: "Siispä minä asetan sinut oman pääni vartijaksi koko täksi aikaa".
Ano ra ko Rawiri ki a Akihi, Ma reira koe ka mohio ai ki nga mahi a tau pononga. A ka mea a Akihi ki a Rawiri, Koia ahau ka mea nei i a koe hei tiaki mo toku upoko i nga ra katoa.
3 Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänelle valittajaiset; ja he olivat haudanneet hänet hänen kaupunkiinsa Raamaan. Ja Saul oli toimittanut pois maasta vainaja-ja tietäjähenkien manaajat.
Na, kua mate a Hamuera, kua uhungatia hoki e Iharaira katoa, kua tanumia ki Rama, ki tona pa ake. Kua whakakorea atu hoki e Haora i te whenua te hunga i nga waka atua, i nga rapa maori hoki.
4 Ja filistealaiset kokoontuivat, ja he tulivat ja leiriytyivät Suunemiin. Niin Saulkin kokosi koko Israelin, ja he leiriytyivät Gilboaan.
Na ka huihui nga Pirihitini, a haere mai ana, puni ana ki Huneme; i huihuia ano e Haora a Iharaira katoa, a puni ana ki Kiripoa.
5 Mutta kun Saul näki filistealaisten leirin, peljästyi hän, ja hänen sydämensä vapisi kovin.
A, no te kitenga o Haora i te taua a nga Pirihitini, ka wehi, tuiri rawa tona ngakau.
6 Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta.
Na, i te uinga a Haora ki a Ihowa, hore rawa he kupu a Ihowa i whakahokia mai ki a ia, e nga moe, e nga Urimi, e nga poropiti ranei.
7 Niin Saul sanoi palvelijoillensa: "Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä". Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: "Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki".
Katahi a Haora ka mea ki ana tangata, Rapua maku tetahi wahine he atua maori tona kia haere ahau ki a ia ki te rapu tikanga i a ia. Ano ra ko ana tangata ki a ia, Tera tetahi wahine he atua maori tona, kei Eneroro.
8 Silloin Saul teki itsensä tuntemattomaksi, pukeutui toisiin vaatteisiin ja lähti matkalle, mukanansa kaksi miestä. He tulivat yöllä vaimon luo, ja hän sanoi: "Ennusta minulle vainajahengen avulla ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon".
Na ka whakaahua ke a Haora i a ia, a kakahu ana i etahi kakahu ke, haere ana ia me ana tangata tokorua; ka tae ki taua wahine i te po, ka mea atu ia, Tena koa, hirihiria te atua maori, a whakaputaina ake ki ahau taku e ki atu ai.
9 Mutta vaimo vastasi hänelle: "Sinä tiedät kyllä, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt vainaja-ja tietäjähenkien manaajat maasta. Miksi virität minulle ansan tuottaaksesi minulle kuoleman?"
Na ka mea taua wahine ki a ia, Ha, kua mohio ano koe ki ta Haora i mea ai, ki tana hautopenga atu i te hunga atua maori, i nga rapa maori, o te whenua nei; he aha ra koe i mea mahanga mai ai mo toku wairua, kia mate ai ahau?
10 Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää: tästä asiasta ei sinulle tule mitään syytä".
Na ka oatitia a Ihowa e Haora ki a ia, i mea ia, E ora ana a Ihowa, e kore tetahi he e pa ki a koe mo tenei mea.
11 Vaimo kysyi: "Kenen minä nostatan sinulle?" Hän vastasi: "Nostata minulle Samuel".
Katahi te wahine ka mea, Ko wai kia whakaputaina ake e ahau ki a koe? Ano ra ko ia, Ko Hamuera tau e whakaputa ake ai ki ahau.
12 Mutta kun vaimo näki Samuelin, huudahti hän kovalla äänellä. Ja vaimo sanoi Saulille: "Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul."
A, no te kitenga o te wahine i a Hamuera, nui atu tona reo ki te hamama; a ka korero te wahine ki a Haora, ka mea, He aha koe i tinihanga ai ki ahau? ko Haora hoki koe.
13 Kuningas sanoi hänelle: "Älä pelkää. Mitä sinä näet?" Vaimo vastasi Saulille: "Minä näen jumal'olennon nousevan maasta".
Na ka mea te kingi ki a ia, Kaua e wehi: i kite hoki koe i te aha? Na ka mea te wahine ki a Haora, Kei te kite ahau i tetahi atua e haere ake ana i te whenua.
14 Hän kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Vaimo vastasi: "Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena". Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.
Ano ra ko tera ki a ia, He ahua aha tona? Ka mea ia, He koroheke te haere ake nei; he koroka hoki te kakahu. Na ka mohio a Haora ko Hamuera. Tuohu ana tona mata ki te whenua, piko ana ia.
15 Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" Saul vastasi: "Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä."
Na ka mea a Hamuera ki a Haora, He aha koe i whakaohooho ai i ahau, i mea ai kia haere ake ahau? Ano ra ko Haora, Nui atu toku mate; e whawhai ana hoki nga Pirihitini ki ahau, a kua mahue ahau i te Atua, kahore ake hoki he kupu ana e whakahokia mai ki ahau e nga poropiti, e nga moe ranei; koia ahau i karanga ai ki a koe, hei ako i ahau ki taku e mea ai.
16 Mutta Samuel vastasi: "Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi?
Katahi a Hamuera ka mea, He aha ra koe i u ai ki ahau, kua mahue nei hoki koe i a Ihowa, hei hoariri ano ia ki a koe?
17 Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.
Na kua meatia e Ihowa mona ake tana i whakapuakina e ahau: kua haea atu hoki te kingitanga i tou ringa, kua hoatu ki tou hoa, ara ki a Rawiri.
18 Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
Mou kihai i rongo ki te reo o Ihowa, kihai i whakaputa i tona riri aritarita ki a Amareke; na reira a Ihowa i mea ai i tenei mea ki a koe i tenei ra.
19 Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin."
Ko tenei, ka hoatu ano a Iharaira e Ihowa me koe hoki ki te ringa o nga Pirihitini, a apopo koutou ko au tama tae ake ai ki ahau: a ka hoatu e Ihowa te taua a Iharaira ki te ringa o nga Pirihitini.
20 Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.
Katahi ka hinga tonu iho a Haora, tona roa katoa ki te whenua, nui rawa hoki tona wehi mo nga kupu a Hamuera: kahore ano he kaha i roto i a ia; kihai hoki ia i kai taro noa pau noa taua ra, pau noa taua po.
21 Mutta vaimo meni Saulin luo, ja kun hän näki, että tämä oli kauhun vallassa, sanoi hän hänelle: "Katso, palvelijattaresi kuuli sinua, minä panin henkeni kämmenelleni ja tottelin käskyä, jonka sinä minulle lausuit.
Na ka haere taua wahine ki a Haora; a ka kite e pororaru rawa ana ona whakaaro, ka mea ki a ia, Nana, kua whakarongo nei tau pononga ki tou reo, a whakamomori ana ahau ki te mate, whakarongo ana ahau ki au kupu i korerotia e koe ki ahau.
22 Niin kuule nyt sinäkin palvelijatartasi ja salli minun asettaa sinun eteesi palanen leipää, ja syö, että olisit voimissasi, kun lähdet matkalle."
Na, tena, whakarongo mai hoki aianei ki te reo o tau pononga, Kia whakatakotoria e ahau tetahi wahi taro ki tou aroaro; me kai ano koe, kia whai kaha ai koe ina haere i tou huarahi.
23 Hän epäsi ja sanoi: "Minä en syö". Mutta kun hänen palvelijansa yhdessä vaimon kanssa pyytämällä pyysivät häntä, kuuli hän heitä; ja hän nousi maasta ja istui vuoteelle.
Otiia i whakakahore ia, i mea, E kore ahau e kai. Heoi tohea ana ia e ana tangata ratou ko te wahine; na ka rongo ia ki to ratou reo, a whakatika ake ana i te whenua, noho ana ki runga ki te moenga.
24 Ja vaimolla oli juottovasikka kotonaan; sen hän teurasti joutuin. Sitten hän otti jauhoja, sotki ne ja leipoi niistä happamattomia leipiä.
Na he kuao kau ta taua wahine i te whare, he mea whangai; na hohoro tonu tana patu, tikina ana e ia he paraoa, pokepokea ana, tunua iho e ia etahi keke rewenakore;
25 Ja hän toi ruuan Saulin ja hänen palvelijainsa eteen, ja he söivät. Sitten he nousivat ja lähtivät samana yönä.
Kawea mai ana e ia ki te aroaro o Haora, ki te aroaro ano o ana tangata. Na kai ana ratou, a whakatika ana, haere atu ana i taua po.