1 Samuelin 18
1 Kun hän oli lakannut puhumasta Saulin kanssa, kiintyi Joonatan kaikesta sielustaan Daavidiin, ja Joonatan rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.
And it came to pass, when he had made an end of speaking unto Saul, that the soul of Jonathan was knit on the soul of David; and Jonathan loved him as his own soul.
2 Ja Saul otti hänet sinä päivänä luoksensa eikä sallinut hänen enää palata isänsä kotiin.
And Saul took him on that day, and would not permit him to go home to his father's house.
3 Ja Joonatan teki liiton Daavidin kanssa, sillä hän rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.
Then Jonathan and David made a covenant, because of his loving him as his own soul.
4 Ja Joonatan riisui viitan, joka hänellä oli yllänsä, ja antoi sen Daavidille, ja samoin takkinsa, vieläpä miekkansa, jousensa ja vyönsä.
And Jonathan stripped himself of the robe that he had upon him, and gave it to David, and likewise his garments, even to his sword, and to his bow, and to his girdle.
5 Daavid lähti, minne vain Saul hänet lähetti, ja hän menestyi. Niin Saul asetti hänet sotamiesten päälliköksi, ja se oli mieleen kaikelle kansalle ja myös Saulin palvelijoille.
And David went out; whithersoever Saul used to send him, he was successful; and Saul set him over the men of war; and he was accepted in the eyes of all the people, and also in the eyes of the servants of Saul.
6 Ja kun he olivat tulossa, silloin kun Daavid palasi takaisin surmattuansa filistealaisen, menivät naiset kaikista Israelin kaupungeista laulaen ja karkeloiden kuningas Saulia vastaan, riemuiten, vaskirumpuja ja kymbaaleja lyöden.
And it came to pass as they came home, when David returned from smiting the Philistines, that the women came forth out of all the cities of Israel, singing and dancing, to meet king Saul, with tambourines, with joy, and with triangles.
7 Ja karkeloivat naiset virittivät laulun ja sanoivat: "Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenen tuhatta".
And the women that played answered one another, and said, Saul hath slain his thousands, and David his ten thousands.
8 Silloin Saul vihastui kovin, sillä hän pani sen puheen pahakseen, ja hän sanoi: "Daavidille he antavat kymmenen tuhatta, ja minulle he antavat tuhat; nyt puuttuu häneltä enää vain kuninkuus".
And Saul was very wroth, and this saying was displeasing in his eyes; and he said, They have given unto David ten thousands, and to me they have given the thousands: and all that he lacketh now yet is only the kingdom.
9 Ja Saul katsoi karsain silmin Daavidia siitä päivästä alkaen.
And Saul looked jealous on David from that day and forward.
10 Seuraavana päivänä Jumalan lähettämä paha henki valtasi Saulin, niin että hän raivosi kotonansa; mutta Daavid soitteli, niinkuin muulloinkin joka päivä, ja Saulilla oli kädessänsä keihäs.
And it came to pass on the morrow, that an evil spirit from God came suddenly over Saul, and he spoke foolish things in the midst of the house: while David was playing with his hand, as on previous days; and the spear was in the hand of Saul.
11 Niin Saul heitti keihään ja ajatteli: "Minä keihästän Daavidin seinään". Mutta Daavid väisti häntä kaksi kertaa.
And Saul cast the spear; and he thought, I will strike David through even on the wall. And David turned aside out of his presence twice.
12 Ja Saul pelkäsi Daavidia, koska Herra oli hänen kanssansa, mutta oli poistunut Saulista.
And Saul was afraid of David; because the Lord was with him, and from Saul he was departed.
13 Sentähden Saul toimitti hänet pois luotansa ja teki hänet tuhannenpäämieheksi; ja hän lähti ja tuli väen edellä.
Therefore Saul removed him from himself, and made him his captain over a thousand: and he went out and came in before the people.
14 Ja Daavid menestyi kaikilla teillään, ja Herra oli hänen kanssansa.
And David was successful on all his ways; and the Lord was with him.
15 Kun Saul näki, että hänellä oli niin suuri menestys, rupesi hän häntä kammomaan.
And when Saul saw that he was very successful, he was in dread of him.
16 Mutta koko Israel ja Juuda rakasti Daavidia, koska hän lähti ja tuli heidän edellänsä.
But all Israel and Judah loved David; because he went out and came in before them.
17 Ja Saul sanoi Daavidille: "Katso, vanhimman tyttäreni, Meerabin, minä annan sinulle vaimoksi; ole vain urhoollinen ja käy Herran sotia". Sillä Saul ajatteli: "Minun käteni älköön sattuko häneen, vaan sattukoon häneen filistealaisten käsi".
And Saul said to David, Behold, here is my eldest daughter Merab, her will I give to thee for wife: only be thou unto me a man of valor, and fight the Lord's battles. And Saul thought, Let not my hand be against him, but let the hand of the Philistines be against him.
18 Mutta Daavid vastasi Saulille: "Mikä minä olen, mikä on minun elämäni ja mikä on isäni suku Israelissa, että minä tulisin kuninkaan vävyksi?"
And David said unto Saul, Who am I? and what is my life, [or] my father's family in Israel, that I should be a son-in-law to the king?
19 Kun aika tuli, että Saulin tytär Meerab oli annettava Daavidille, annettiinkin hänet vaimoksi meholalaiselle Adrielille.
But it happened at the time when Merab, Saul's daughter should have been given to David, that she was given unto 'Adriel the Mecholathite for wife.
20 Mutta Saulin tytär Miikal rakasti Daavidia. Ja kun se ilmoitettiin Saulille, oli se hänelle mieleen.
And Michal Saul's daughter loved David: and they told it to Saul, and the thing was right in his eyes.
21 Sillä Saul ajatteli: "Minä annan hänet Daavidille, että hän tulisi hänelle ansaksi ja filistealaisten käsi sattuisi häneen". Niin Saul sanoi Daavidille: "Nyt voit toisen kerran tulla minun vävykseni".
And Saul said, I will give her to him, that she may become unto him a snare, and that the hand of the Philistines may be against him. Wherefore Saul said to David, Through the second shalt thou this day become my son-in-law.
22 Ja Saul käski palvelijoitansa: "Puhukaa salaa Daavidille näin: 'Katso, kuningas on mieltynyt sinuun, ja kaikki hänen palvelijansa rakastavat sinua; sinun on nyt tultava kuninkaan vävyksi'".
And Saul commanded his servants, Speak to David secretly, saying, Behold, the king hath delight in thee, and all his servants love thee; and now thou must become the king's son-in-law.
23 Niin Saulin palvelijat puhuivat nämä sanat Daavidille. Mutta Daavid sanoi: "Onko teidän mielestänne niin pieni asia tulla kuninkaan vävyksi? Minähän olen köyhä ja halpa mies."
And the servants of Saul spoke in the ears of David these words. And David said, Doth it seem so light in your eyes to become the king's son-in-law, seeing that I am a poor man, and of light esteem?
24 Saulin palvelijat ilmoittivat hänelle tämän, sanoen: "Näin on Daavid puhunut".
And the servants of Saul told him, saying, Words such as these David hath spoken.
25 Niin Saul sanoi: "Sanokaa Daavidille näin: 'Kuningas ei halua muuta morsiamenhintaa kuin sata filistealaisten esinahkaa, että kuninkaan vihollisille kostettaisiin'". Sillä Saul ajatteli kaataa Daavidin filistealaisten käden kautta.
And Saul said, Thus shall ye say to David, The king desireth not any dowry, but a hundred foreskins of the Philistines, to be avenged on the king's enemies. But Saul thought to cause David to fall by the hand of the Philistines.
26 Kun hänen palvelijansa ilmoittivat tämän Daavidille, miellytti Daavidia tulla näin kuninkaan vävyksi; ja ennenkuin määräaika oli kulunut umpeen,
And when his servants told David these words, the thing was pleasing in the eyes of David to become the king's son-in-law: and the days were not complete,
27 nousi Daavid ja lähti miehineen ja kaatoi filistealaisia kaksisataa miestä. Ja Daavid toi heidän esinahkansa, täyden määrän, kuninkaalle, tullaksensa kuninkaan vävyksi. Silloin Saul antoi tyttärensä Miikalin hänelle vaimoksi.
When David arose and went, he and his men, and smote of the Philistines two hundred men; and David brought their foreskins, and they counted them out in full to the king, that he might become the king's son-in-law. And Saul gave him Michal his daughter for wife.
28 Ja Saul näki ja ymmärsi, että Herra oli Daavidin kanssa, ja Saulin tytär Miikal rakasti häntä.
And Saul saw and understood that the Lord was with David: and Michal, Saul's daughter, loved him.
29 Niin Saul pelkäsi vielä enemmän Daavidia, ja Saulista tuli koko elinajakseen Daavidin vihamies.
And Saul was yet the more afraid of David; and Saul was David's enemy all the time.
30 Mutta filistealaisten ruhtinaat lähtivät sotaan; ja niin usein kuin he lähtivät sotaan, oli Daavidilla suurempi menestys kuin kaikilla muilla Saulin palvelijoilla, niin että hänen nimensä tuli sangen kuuluisaksi.
And the princes of the Philistines went forth; and it came to pass, whenever they went forth, that David was more successful than all the servants of Saul; so that his name was highly prized.
