1 Samuelin 10
1 Silloin Samuel otti öljyastian, vuodatti öljyä hänen päähänsä, suuteli häntä ja sanoi: "Katso, Herra on voidellut sinut perintöosansa ruhtinaaksi.
To naah Samuel mah situi tabu to lak moe, Saul lu ah bawh pacoengah a mok; Angraeng mah angmah ih qawk ah kaom kaminawk zaehoikung ah situi ang bawh boeh na ai maw?
2 Kun sinä tänä päivänä lähdet minun luotani, kohtaat sinä Raakelin haudan luona Selsahissa Benjaminin rajalla kaksi miestä; ne sanovat sinulle: 'Aasintammat, joita olet lähtenyt etsimään, ovat löytyneet; katso, isäsi on heittänyt mielestään aasintammat, kun on levoton teidän tähtenne ja sanoo: Mitä minä voisin tehdä poikani avuksi?'
Vaihniah kai hoi ampraek pacoengah, Benjamin ramri Zelzah avang ih Rachel ih taprong taengah, kami hnetto na hnu tih; to kami hnik mah na pakrong ih hrang to hnuk hoi let boeh; nihnik mah khenah, nam pa mah to hrangnawk to poek ai ah, nang ni a poek lat boeh; ka capa loe kawbangmaw oh? tiah a thuih khing, tiah na thui tih.
3 Ja kun menet siitä edemmäksi ja tulet Taaborin tammelle, tulee siellä sinua vastaan kolme miestä menossa Jumalan eteen Beeteliin. Yksi kantaa kolmea vohlaa, toinen kantaa kolmea leipäkakkua, ja kolmas kantaa viinileiliä.
To ahmuen hoi caeh hoi poe ah loe, Tabor azawn na phak hoi naah, Bethel ih Sithaw khaeah kacaeh kami thumto na hnu tih; kami maeto mah loe maeh caa thumto phawh moe, kalah maeto mah loe takaw kae thumto phawh, kalah maeto bae mah loe misurtui pailang maeto phaw let bae;
4 Ne tervehtivät sinua ja antavat sinulle kaksi leipää; ota ne heiltä.
nihcae mah na dawt o ueloe, takaw kae hnetto na paek hoi tih; nihcae ban ih to takaw kae to talawk hoih.
5 Senjälkeen sinä tulet Jumalan Gibeaan, jossa filistealaisten maaherrat ovat. Ja tullessasi sinne kaupunkiin sinä kohtaat joukon profeettoja, jotka tulevat alas uhrikukkulalta hurmoksissaan, harppu, vaskirumpu, huilu ja kannel edellänsä.
To pacoengah Philistin kaminawk mah misatoephaih ahmuen, Sithaw ih mae ah na phak hoi pacoeng, vangpui na phak hoi naah, cingcaeng, tamoi, katoeng congca kruek hoiah laa sah, hmuensang hoi angzo tathuk lok taphong tahmaanawk to na hnuk hoi tih.
6 Ja Herran henki tulee sinuun, ja sinäkin joudut hurmoksiin niinkuin hekin; ja sinä muutut toiseksi mieheksi.
Angraeng ih Muithla na nuiah angzo tih, to naah nihcae hoi nawnto lok na taphong tih; nang loe kalah kami ah nam khraih tih.
7 Ja kun nämä ennusmerkit käyvät toteen, niin tee, mikä tehtäväksesi tulee, sillä Jumala on sinun kanssasi.
Hae angmathaih nangcae khaeah phak naah, Sithaw loe nang hoi nawnto oh pongah, na ban hoi sak han koi kaom hmuennawk boih to sah ah, tiah a naa.
8 Mene sitten minun edelläni Gilgaliin, niin minä tulen sinne sinun luoksesi uhraamaan polttouhreja ja yhteysuhreja; odota seitsemän päivää, kunnes minä tulen sinun luoksesi ja ilmoitan sinulle, mitä sinun on tehtävä."
Ka hmaa ah Gilgal ah caeh tathuk ah; khenah, hmai angbawnhaih hoi angdaeh angbawnhaih sak hanah nang khaeah kang zoh tathuk han, nang khaeah kang zoh moe, na sak han koi hmuen kang thui ai karoek to ni sarihto thung na zing ah, tiah a naa.
9 Ja kun hän käänsi selkänsä lähteäksensä Samuelin luota, muutti Jumala hänen sydämensä; ja kaikki nämä ennusmerkit kävivät sinä päivänä toteen.
Samuel khae hoi tacawt han Saul angqoi naah, Sithaw mah anih hanah kalah poekhaih palung to paek, to ih angmathaih loe to na niah akoep boih.
10 Ja kun he tulivat sinne, Gibeaan, niin katso, joukko profeettoja tuli häntä vastaan. Silloin Jumalan henki tuli häneen, ja hänkin joutui hurmoksiin heidän keskellänsä.
Mae ah a phak hoi naah, khenah, tahmaanawk mah anih to tongh o, Angraeng ih Muithla anih nuiah phak, to naah anih mah nihcae salakah lok to taphong.
11 Kun kaikki, jotka ennestään tunsivat hänet, näkivät hänet hurmoksissa niinkuin profeetatkin, sanoivat he toisillensa: "Mikä Kiisin pojalle on tullut? Onko Saulkin profeettain joukossa?"
Canghni hoi anih panoek kaminawk mah, anih loe tahmaanawk hoi nawnto lokthuih toeng boeh, tiah hnuk o naah, kawbangmaw Kish capa loe hae tiah oh? Saul doeh tahmaanawk salakah athumtoeng maw? tiah maeto hoi maeto lok angdueng o.
12 Mutta eräs sikäläisistä miehistä vastasi ja sanoi: "Kuka sitten heidän isänsä on?" -Niin tuli sananlaskuksi: "Onko Saulkin profeettain joukossa?"
To ah kaom kami maeto mah, Nihcae ampa loe mi aa? tiah a dueng. To pongah Saul loe tahmaanawk salakah athum toeng maw? tiah thuih ih lok to oh poe.
13 Päästyään hurmoksista hän meni uhrikukkulalle.
Lok taphong boeng pacoengah, Saul loe hmuensang ah caeh.
14 Ja Saulin setä kysyi häneltä ja hänen palvelijaltansa: "Missä te olette käyneet?" Hän vastasi: "Aasintammoja etsimässä. Mutta kun emme niitä missään nähneet, menimme Samuelin tykö."
Saul ih ampu mah a tamna khaeah, Naa ah maw na caeh hoi loe? tiah a dueng. To naah anih mah, Hrang pakrong hanah ka caeh hoi moe, ka hnu hoi ai naah Samuel khaeah ka caeh hoi, tiah a naa.
15 Silloin Saulin setä sanoi: "Kerro minulle, mitä Samuel teille sanoi".
Saul ampu mah, Samuel mah timaw ang thuih? Na thui ah, tiah a naa.
16 Saul vastasi sedällensä: "Hän ilmoitti meille aasintammain löytyneen". Mutta mitä Samuel oli sanonut kuninkuudesta, sitä hän ei hänelle kertonut.
Saul mah ampu khaeah, Laa hrang loe hnuk o let boeh, tiah Samuel mah kamnoekta ah thuih boeh, tiah a naa. Toe Samuel mah thuih ih prae ukhaih kawng to loe ampu khaeah thui pae ai.
17 Sitten Samuel kutsui kansan koolle Herran eteen Mispaan.
Samuel mah Israel kaminawk Angraeng khaeah nawnto amkhueng o hanah, Mizpah vangpui ah kawk moe,
18 Hän sanoi israelilaisille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä johdatin Israelin Egyptistä, ja minä vapautin teidät egyptiläisten käsistä sekä kaikkien niiden valtakuntien käsistä, jotka teitä sortivat.
Israel kaminawk khaeah, Angraeng Sithaw mah, Kai mah ni Israel to Izip prae thung hoiah ka hoih, Izip kaminawk hoi nangcae pacaekthlaek kami ban thung hoiah pahlong, tiah a thuih pae.
19 Mutta nyt te olette pitäneet halpana Jumalanne, joka on auttanut teidät kaikista onnettomuuksistanne ja ahdingoistanne, ja olette sanoneet hänelle: 'Aseta meille kuningas'. Asettukaa siis Herran eteen sukukunnittain ja suvuittain."
Toe vaihniah raihaih hoi palungsethaih thung hoiah nangcae pahlongkung, na Sithaw to na pahnawt o ving boeh; nangcae mah anih khaeah, To tih na ai ni; kaicae nuiah siangpahrang na suem paeh, tiah na thuih o. To pongah vaihi na caengnawk boih, canawk boih Angraeng hmaa ah angphong oh, tiah a naa.
20 Niin Samuel antoi kaikkien Israelin sukukuntien astua esiin; ja arpa osui Benjaminin sukukuntaan.
Samuel mah Israel acaengnawk boih angmah taengah anghnaisak moe, Benjamin caphung to a qoih.
21 Kun hän sitten antoi Benjaminin sukukunnan astua esiin suvuittain, osui arpa Matrin sukuun; sen jälkeen osui arpa Sauliin, Kiisin poikaan. Mutta kun häntä etsittiin, ei häntä löydetty.
Anih mah Benjamin acaeng to canawk boih hoi angmah taengah anghnaisak naah, Matri ih acaeng to qoih moe, Kish capa Saul to a qoih. Toe anih to pakrong o naah, hnu o ai.
22 Silloin he kysyivät vielä kerran Herralta: "Onko ketään muuta vielä tullut tänne?" Herra vastasi: "Katso, hän on piiloutunut kuormastoon".
To pongah nihcae mah Angraeng khaeah, To kami to hae ah angzoh boeh maw? tiah a dueng o. Angraeng mah, Khenah, anih loe hmuen salakah anghawk, tiah a naa.
23 Niin he juoksivat ja toivat hänet sieltä, ja kun hän asettui kansan keskelle, niin hän oli päätänsä pitempi kaikkea kansaa.
Nihcae mah cawnh o moe, anih to kawk o; kaminawk salakah anih angdoet naah, anih ih palaeng loe kalah kaminawk pongah sang kue.
24 Ja Samuel sanoi kaikelle kansalle: "Näettekö, kenen Herra on valinnut; sillä ei ole hänen vertaistansa koko kansan joukossa". Niin koko kansa riemuitsi huutaen: "Eläköön kuningas!"
To naah Samuel mah kaminawk boih khaeah, Angraeng mah qoih ih kami hae khen oh, kaminawk boih salakah anih baktih mi doeh om ai, tiah a naa. To naah kaminawk boih mah, Siangpahrang! Sithaw mah hinglung sawksak nasoe, tiah hang o.
25 Ja Samuel julisti kansalle kuninkuuden oikeudet, kirjoitti ne kirjaan ja asetti sen Herran eteen. Sitten Samuel päästi kaiken kansan menemään, kunkin kotiinsa.
Samuel mah siangpahrang ukhaih dan to kaminawk khaeah thuih pae; cabu thungah tarik moe, Angraeng hmaa ah a suek. To pacoengah Samuel mah kaminawk boih angmacae im ah amlaemsak.
26 Ja myöskin Saul meni kotiinsa Gibeaan, ja hänen kanssaan meni sotaväki, ne, joiden sydämiä Jumala oli koskettanut.
Saul doeh Gibeah ah angmah ih im ah amlaem toeng, Sithaw mah palung sui pae ih kaminawk hoi nawnto a caeh.
27 Mutta kelvottomat miehet sanoivat: "Mitä apua meille tästä on?" Ja nämä halveksivat häntä eivätkä tuoneet hänelle mitään lahjoja; mutta hän ei virkkanut mitään.
Toe kasae kaminawk mah loe, Hae kami mah kawbangmaw aicae hae pahlong thai tih? tiah thuih o moe, anih han tangqum sin pae o ai, khet patoek o. Toe Saul mah nihcae to kawbang doeh naa ai.
