1 Kuninkaiden 9
1 Kun Salomo oli saanut rakennetuksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaiken, mitä Salomo oli halunnut tehdä,
Tun Solomon in Pakai Houin leh ama Leng inpi asa chaitan ahi. Aman toh dinga agon toh dungjuijin ijakai atongchai soh hel tan ahi.
2 ilmestyi Herra Salomolle toisen kerran,
Hichun Pakai chu tu masang’a Gibeon na ana kilah bang bang in, tun ani vei channa in Solomon kom ah ahung kilah kit tan ahi.
3 niinkuin hän oli ilmestynyt hänelle Gibeonissa. Ja Herra sanoi hänelle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja anomisesi, kun sinä anoit armoa minun edessäni. Minä olen pyhittänyt tämän temppelin, jonka sinä olet rakentanut sitä varten, että minä sijoittaisin nimeni siihen ainiaaksi; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat alati olemaan siellä.
Pakaiyin, “Keiman natao nale na ngaichat na hinlhut hochu kahe tai. Keiman hiche houin hi ka thenso tai. Hichehi ai-tih channa keima min kija jing na dinga nasahdoh ahitai. Hiche hi ka lungthim gil’a ka ngainat khat ahijeh'in keiman hiche hi vesui jing nang’e.
4 Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, vilpittömällä sydämellä ja oikeamielisesti, niin että teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani,
Chuleh nang in napa David banga kitah tahleh lungtheng tah’a neijuiya, kathupeh leh ka Dan ho nanit jing’a kachondan najui jing’a ahileh,
5 niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi Israelissa ikuisesti, niinkuin minä puhuin isällesi Daavidille sanoen: 'Aina on mies sinun suvustasi oleva Israelin valtaistuimella'.
Hitengle chun Israel lenggam hi tonsotna katundoh jing ding ahi. Ajeh chu napa David kom’a kana kitepna banga Israel laltouna’a hi nachilhah khat katousah jing ding ahi.
6 Mutta jos te käännytte pois minusta, te ja teidän lapsenne, ettekä noudata minun käskyjäni ja säädöksiäni, jotka minä olen teille antanut, vaan menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä,
Ahinla nangma ahilouleh na chilhah ten nangma kaseipeh, ka Dan sem holeh kathupeh hohi napaidoh’a, na juida-a pathen dang nahou uva na jon uleh,
7 niin minä hävitän Israelin siitä maasta, jonka olen antanut heille, ja temppelin, jonka minä olen pyhittänyt nimelleni, minä heitän pois kasvojeni edestä; ja Israel tulee sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille.
Keiman hiche gam kapeh nauva Israel hi kakaidoh ding kamin loupina ding’a hiche Houin ka thensosa jong hi kapaidoh ding chule Israel jong hi nam dangte nuisat leh tot thanghoiya naum ding’u ahi.
8 Ja tämä temppeli on tosin korkein, mutta jokainen, joka kulkee siitä ohi, on tyrmistyvä ja viheltävä; ja kun kysytään: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?'
Chujongle tuhin hiche houin hi thupi lheh jeng jong leh hiteng chule ahinho pa jousen alu u apei uva adatmo diu ahi. Amaho ki dong to uvintin, “Itidan na Pakaiyin hiche gamle hiche houin hi manlou aso hi tam?” ati diu ahi.
9 niin vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka oli vienyt heidän isänsä pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin ja kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden Herra on antanut kaiken tämän pahan kohdata heitä'."
Chule amaho chu hitia hi kidonbut todiu ahi, “Ajeh chu hiche mite hin Egypt’a kon’a apu apa teu hin puidoh’a, Pakai a Pathen’u chu adondauva Pathen dang ahou uva, achibai jeh’u ahi, hijeh’a chu Pakaiyin a chung uva hitobang hamset nahi alhunsah ahitai,” ati diu ahi.
10 Kun olivat loppuun kuluneet ne kaksikymmentä vuotta, joiden kuluessa Salomo oli rakentanut ne kaksi rakennusta, Herran temppelin ja kuninkaan linnan,
Solomon in Pakai Houin asah nale ama leng inpi sahna a kum somni a sulut nung phat kichai lam in,
11 Hiiramin, Tyyron kuninkaan, avustaessa Salomoa setripuilla, kypressipuilla ja kullalla, niin paljolla kuin tämä halusi, silloin kuningas Salomo antoi Hiiramille kaksikymmentä kaupunkia Galilean maakunnasta.
Aman Tyre Lengpa Hiram chu Galilee gam’a khopi somni chu ana pen ahi. (Hiram hin, Solomon in anathum dungjuiya, Cedar le Cypress thing chuleh sana ana peh ahi)
12 Niin Hiiram lähti Tyyrosta katsomaan niitä kaupunkeja, jotka Salomo oli antanut hänelle, mutta ne eivät miellyttäneet häntä.
Ahin Tyre a konin Hiram hi ahung in Solomon in apeh khopi ho chu ahung ven ahileh akipah behseh pon ahi.
13 Hän sanoi: "Mitä kaupunkeja nämä ovat, jotka sinä olet antanut minulle, veljeni!" Ja niin kutsutaan niitä Kaabulin maaksi vielä tänäkin päivänä.
Hijeh chun Hiram in Solomon jah’a, “Sopi, hiche khopiho pikhu ipi ding ham?” atin ahi. Hijeh chun Hiram min hiche gamchu Cabul tin amin asah’e, hichun, “pannabei” tina ahi. Tunigei hin hiti chun amin akivo den in ahi.
14 Mutta Hiiram lähetti kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa.
Ahiyeng vang'in Hiram in Solomon chu sana talent jakhat le somni ana pen ahi.
15 Ja näin on sen työveron laita, jonka kuningas Salomo otatti rakentaaksensa Herran temppeliä, omaa linnaansa, Milloa ja Jerusalemin muuria sekä Haasoria, Megiddoa ja Geseriä.
Solomon lengpan soh na tong mi anagoiya anasahdoh ho chu; Pakai Houin, Leng inpi le avel ho, Jerusalem pal kikaikhum, Hazor, Megiddo leh Gezer khopi ho chu ahi.
16 Farao, Egyptin kuningas, oli näet tullut ja valloittanut Geserin, polttanut sen tulella ja surmannut kanaanilaiset, jotka asuivat kaupungissa, ja antanut sen myötäjäisiksi tyttärellensä, Salomon puolisolle.
Egypt lengpa Pharaoh in Gezer chu gal anokhum’a analah a, Canaan mite anatha gam’a meiya ahal lhah jou uva hiche khopi chu Solomon toh kicheng achanu akanpeh ahi.
17 Ja Salomo linnoitti Geserin, alisen Beet-Hooronin,
Solomon in hiche Gezer khopi chu asapha kit’in, aman Beth-horon noi lang khopi ho jong chu asapha kit in ahi.
18 Baalatin ja Taamarin sen maan erämaassa
Hiche gamsung’a gam mang lah’a um Baalath le Tamar jong chu ahi.
19 ja kaikki varastokaupungit, jotka hänellä oli, ja kaikki vaunukaupungit ja ratsumiesten kaupungit ja mitä muuta Salomo oli tahtonut linnoittaa Jerusalemissa ja Libanonilla ja koko hallitsemassaan maassa.
Aman thilkholna ding leh sakol ho leh sakol kangtalai ho koina dingin jong khopi ho ana sadoh in ahi. Aman Jerusalem le Lebanon nah chu leh agam sung pumpi’a asah doh nom jouse ana sah doh sohkei ahi.
20 Kaiken kansan, mitä oli jäänyt jäljelle amorilaisista, heettiläisistä, perissiläisistä, hivviläisistä ja jebusilaisista, kaikki, jotka eivät olleet israelilaisia,
Agam sung’a chun Israel mi hilou phabep jong ana cheng un ahi. Ama ho chu Amon mite, Hit mite, Perizz mite, Hiv mite leh Jebus mite ahiuve.
21 ne niiden jälkeläiset, jotka vielä olivat jäljellä maassa ja joita israelilaiset eivät olleet kyenneet vihkimään tuhon omiksi, ne Salomo saattoi työveron alaisiksi, aina tähän päivään asti.
Ama hohi Israel miten anatha moh nam mite sonle chilhah ho ahiuve. Hijeh chun Solomon nin Ama ho chu soh natong in ana pansah in hiti hin ama hon tuni geijin soh na natong in ana pang jing un ahi.
22 Mutta israelilaisista Salomo ei tehnyt ketään orjaksi, vaan heitä oli sotilaina, hänen palvelijoinaan, päällikköinään, vaunusotureinaan ja hänen sotavaunujensa ja ratsumiestensä päällikköinä.
Solomon in Israelte vang namna a natong lah’a ana pansah pon ahi. Hiti hin Israel mite chu galsat sepai leh gal lamkai jat chom chom in ana pansah in sakol kangtalai tol in jong ana pansah in ahi.
23 Maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat Salomon töitä, oli viisisataa viisikymmentä miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä.
Solomon in gam sung’a kivaihomna a natoh jat chom choma a lamkai ding leh avesui dingin mi ja-nga le somnga ana pansah in ahi.
24 Heti kun faraon tytär oli muuttanut Daavidin kaupungista omaan linnaansa, jonka hän oli hänelle rakentanut, rakensi hän Millon.
Solomon in Pharaoh chanu a kichenpi ajinu chu David khopi’a konin Leng inpi thah ama ding’a ana sahpeh na mun a chun achonlut in ahi. Hiche achun Solomon nin hiche inpi to kimat in dang jong asan ahi.
25 Ja Salomo uhrasi kolme kertaa vuodessa polttouhreja ja yhteysuhreja alttarilla, jonka hän oli rakentanut Herralle, ja suitsutti alttarin ääressä, joka oli Herran edessä. Ja niin hän oli saanut temppelin valmiiksi.
Solomon in Pakaija maicham semna dinga ana sah mun ahin pumgo thilto le chamna thilto kumkhat sung in thumvei ana bol jin ahi. Aman Pakai ah gim namtui jong ana hal nam jin ahi. Hiti hin Houin Sahdohna a natohna jouse chu ana chaisoh kei jin ahi.
26 Kuningas Salomo rakensi myös laivaston Esjon-Geberissä, joka on lähellä Eelatia Kaislameren rannalla Edomin maassa.
Solomon Lengpan Twikhanglen pang, Edom gam ah Elath kong kai mun kom ah kong-in-nei hon khat ana sem’e.
27 Tähän laivastoon Hiiram lähetti palvelijoitaan, meritaitoisia laivamiehiä, Salomon palvelijain mukaan.
Hiram in kongtol themho Solomon mite toh kongtol khom dingin ahinsol peh in ahi.
28 He menivät Oofiriin ja noutivat sieltä kultaa neljäsataa kaksikymmentä talenttia ja toivat sen kuningas Salomolle.
Ama hon Ophir munna atol un chule Solomon dingin sana talent jail le somni ahinpoh peh un ahi.
