1 Kuninkaiden 12
1 Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin tekemään häntä kuninkaaksi.
And Rehoboam goes to Shechem, for all Israel has come to Shechem to make him king.
2 Kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen-hän oli vielä Egyptissä, jonne hän oli paennut kuningas Salomoa, ja Jerobeam asui Egyptissä,
And it comes to pass, at Jeroboam son of Nebat’s hearing (and he [is] yet in Egypt where he has fled from the presence of Solomon the king, and Jeroboam dwells in Egypt),
3 mutta he lähettivät kutsumaan hänet-niin Jerobeam ja koko Israelin seurakunta tuli saapuville, ja he puhuivat Rehabeamille sanoen:
that they send and call for him; and they come—Jeroboam and all the assembly of Israel—and speak to Rehoboam, saying,
4 "Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, ja se raskas ies, jonka hän pani meidän niskaamme, niin me palvelemme sinua".
“Your father hardened our yoke, and you, now, lighten [some] of the hard service of your father, and his heavy yoke that he put on us, and we serve you.”
5 Hän vastasi heille: "Menkää ja odottakaa kolme päivää ja tulkaa sitten takaisin minun tyköni". Ja kansa meni.
And he says to them, “Yet go [for] three days, and come back to me”; and the people go.
6 Kuningas Rehabeam neuvotteli vanhain kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomoa, kun tämä vielä eli, ja kysyi: "Kuinka te neuvotte vastaamaan tälle kansalle?"
And King Rehoboam consults with the elderly who have been standing in the presence of his father Solomon, in his being alive, saying, “How are you counseling to answer this people?”
7 He vastasivat hänelle ja sanoivat: "Jos sinä tänä päivänä rupeat tämän kansan palvelijaksi ja palvelet heitä, jos kuulet heitä ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi".
And they speak to him, saying, “If, today, you are a servant of this people, and have served them, and answered them, and spoken good words to them, then they have been servants to you [for] all the days.”
8 Mutta hän hylkäsi tämän neuvon, jonka vanhat hänelle antoivat, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka palvelivat häntä.
And he forsakes the counsel of the elderly which they counseled him, and consults with the boys who have grown up with him, who are standing before him;
9 Hän kysyi heiltä: "Kuinka te neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Huojenna se ies, jonka sinun isäsi on pannut meidän niskaamme'?"
and he says to them, “What are you counseling, and we answer this people, who have spoken to me, saying, Lighten [some] of the yoke that your father put on us?”
10 Niin nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, vastasivat hänelle sanoen: "Sano näin tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: 'Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi, mutta huojenna sinä sitä meiltä' -puhu heille näin: 'Minun pikkusormeni on paksumpi kuin minun isäni lantio.
And they speak to him—the boys who had grown up with him—saying, “Thus you say to this people who have spoken to you, saying, Your father made our yoke heavy, and you, make [it] light on us; thus you speak to them, My little [finger] is thicker than the loins of my father;
11 Jos siis isäni on sälyttänyt teidän selkäänne raskaan ikeen, niin minä teen teidän ikeenne vielä raskaammaksi; jos isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla.'"
and now, my father laid a heavy yoke on you, and I add to your yoke; my father disciplined you with whips, and I discipline you with scorpions.”
12 Niin Jerobeam ja kaikki kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas oli käskenyt sanoen: "Tulkaa takaisin minun tyköni kolmantena päivänä".
And they come—Jeroboam and all the people—to Rehoboam, on the third day, as the king had spoken, saying, “Come back to me on the third day.”
13 Ja kuningas antoi kansalle kovan vastauksen, hyljäten sen neuvon, jonka vanhat olivat hänelle antaneet.
And the king answers the people sharply, and forsakes the counsel of the elderly which they counseled him,
14 Ja hän puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan, sanoen: "Jos minun isäni on tehnyt teidän ikeenne raskaaksi, niin minä teen ikeenne vielä raskaammaksi; jos minun isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla".
and speaks to them, according to the counsel of the boys, saying, “My father made your yoke heavy, and I add to your yoke; my father disciplined you with whips, and I discipline you with scorpions”;
15 Kuningas ei siis kuullut kansaa; sillä Herra sen niin salli täyttääkseen sanansa, jonka Herra oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle, siilolaisen Ahian kautta.
and the king did not listen to the people, for the revolution was from YHWH, in order to establish His word that YHWH spoke by the hand of Ahijah the Shilonite to Jeroboam son of Nebat.
16 Kun koko Israel huomasi, ettei kuningas heitä kuullut, vastasi kansa kuninkaalle näin: "Mitä osaa meillä on Daavidiin? Ei meillä ole perintöosaa Iisain poikaan. Majoillesi, Israel! Valvo nyt huonettasi, Daavid!" Ja Israel meni majoillensa.
And all Israel sees that the king has not listened to them, and the people send the king back word, saying, “What portion do we have in David? Indeed, there is no inheritance in the son of Jesse; [return] to your tents, O Israel; now see your house, O David!” And Israel goes to its tents.
17 Niin Rehabeam tuli ainoastaan niiden israelilaisten kuninkaaksi, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.
As for the sons of Israel, those dwelling in the cities of Judah—Rehoboam reigns over them.
18 Ja kun kuningas Rehabeam lähetti matkaan verotöiden valvojan Adoramin, kivitti koko Israel hänet kuoliaaksi. Silloin kuningas Rehabeam nousi nopeasti vaunuihinsa ja pakeni Jerusalemiin.
And King Rehoboam sends Adoram who [is] over the tribute, and all Israel casts stones at him, and he dies; and King Rehoboam has strengthened himself to go up into a chariot to flee to Jerusalem;
19 Näin Israel luopui Daavidin suvusta, aina tähän päivään asti.
and Israel transgresses against the house of David to this day.
20 Mutta kun koko Israel kuuli, että Jerobeam oli tullut takaisin, lähettivät he kutsumaan hänet kansankokoukseen ja tekivät hänet koko Israelin kuninkaaksi. Daavidin sukua ei seurannut kukaan muu kuin Juudan sukukunta yksin.
And it comes to pass, at all Israel hearing that Jeroboam has returned, that they send and call him to the congregation, and cause him to reign over all Israel; none has been after the house of David except the tribe of Judah alone.
21 Ja kun Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän koko Juudan heimon ja Benjaminin sukukunnan, satakahdeksankymmentä tuhatta sotakuntoista valiomiestä, sotimaan Israelin heimoa vastaan ja palauttamaan kuninkuutta Rehabeamille Salomon pojalle.
And Rehoboam comes to Jerusalem, and assembles all the house of Judah and the tribe of Benjamin, one hundred and eighty thousand chosen warriors, to fight with the house of Israel, to bring back the kingdom to Rehoboam son of Solomon.
22 Mutta Jumalan miehelle Semajalle tuli tämä Jumalan sana:
And the word of God is to Shemaiah a man of God, saying,
23 "Sano Rehabeamille, Salomon pojalle, Juudan kuninkaalle, ja koko Juudan ja Benjaminin heimoille sekä muulle kansalle näin:
“Speak to Rehoboam son of Solomon, king of Judah, and to all the house of Judah and Benjamin, and the rest of the people, saying,
24 'Näin sanoo Herra: Älkää menkö sotimaan veljiänne, israelilaisia, vastaan. Palatkaa kukin kotiinne, sillä minä olen sallinut tämän tapahtua.'" Niin he kuulivat Herran sanaa, kääntyivät takaisin ja menivät pois Herran sanan mukaan.
Thus said YHWH: You do not go up nor fight with your brothers the sons of Israel; let each return to his house, for this thing has been from Me”; and they hear the word of YHWH, and turn back to go according to the word of YHWH.
25 Mutta Jerobeam linnoitti Sikemin Efraimin vuoristossa ja asettui sinne. Sitten hän lähti sieltä ja linnoitti Penuelin.
And Jeroboam builds Shechem in the hill-country of Ephraim, and dwells in it, and goes out there, and builds Penuel;
26 Ja Jerobeam ajatteli sydämessänsä: "Nyt valtakunta joutuu takaisin Daavidin suvulle.
and Jeroboam says in his heart, “Now the kingdom turns back to the house of David—
27 Jos tämä kansa menee ja uhraa teurasuhreja Herran temppelissä Jerusalemissa, niin tämän kansan sydän kääntyy jälleen heidän herransa Rehabeamin, Juudan kuninkaan, puolelle; ja he tappavat minut ja palaavat takaisin Rehabeamin, Juudan kuninkaan, luo."
if this people goes up to make sacrifices in the house of YHWH in Jerusalem, then the heart of this people has turned back to their lord, to Rehoboam king of Judah, and they have slain me, and turned back to Rehoboam king of Judah.”
28 Mietittyään asiaa kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi heille: "Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa. Katso, Israel, tässä on sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta."
And the king takes counsel, and makes two calves of gold, and says to them, “Enough of you from going up to Jerusalem; behold, your gods, O Israel, which brought you up out of the land of Egypt.”
29 Ja hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin.
And he sets the one in Beth-El, and the other he has put in Dan,
30 Ja tämä koitui synniksi. Ja kansa kulki sen toisen kuvan luo Daaniin saakka.
and this thing becomes a sin, and the people go before the one—to Dan.
31 Hän rakensi myös uhrikukkulatemppeleitä ja teki kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä.
And he makes the house of high places, and makes priests from the extremities of the people, who were not of the sons of Levi;
32 Ja Jerobeam laittoi juhlan kahdeksannessa kuussa, kuukauden viidentenätoista päivänä, sen juhlan kaltaisen, jota vietetään Juudassa, ja nousi silloin itse alttarille; niin hän teki Beetelissä ja uhrasi niille vasikoille, jotka hän oli teettänyt. Ja tekemiänsä uhrikukkulapappeja hän asetti virkaan Beeteliin.
and Jeroboam makes a festival in the eighth month, on the fifteenth day of the month, like the festival that [is] in Judah, and he offers on the altar—so he did in Beth-El—to sacrifice to the calves which he made, and he has appointed in Beth-El the priests of the high places that he made.
33 Hän nousi sille alttarille, jonka oli teettänyt Beeteliin, viidentenätoista päivänä kahdeksatta kuuta, jonka kuukauden hän oli omasta päästään keksinyt. Hän laittoi silloin juhlan israelilaisille ja nousi alttarille polttamaan uhreja.
And he offers up on the altar that he made in Beth-El, on the fifteenth day of the eighth month, in the month that he devised from his own heart, and he makes a festival for the sons of Israel, and offers on the altar—to make incense.
