< 1 Korinttilaisille 13 >
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Si hablo las lenguas de los hombres y de los ángeles, y no tengo amor, soy como metal que resuena, o campana de gran voz.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Y si tengo el poder de un profeta, y tengo conocimiento de todas las cosas secretas; y si tengo toda la fe, por la cual las montañas pueden moverse de su lugar, pero no tengo amor, no soy nada.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
Y si entrego todos mis bienes a los pobres, y si doy mi cuerpo para ser quemado, pero no tengo amor, de nada me sirve.
4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
El amor es sufrido; el amor es amable; el amor no tiene envidia; el amor no es presumido, el amor no tiene orgullo;
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
Los caminos del amor son siempre justos, no busca los suyo; no se enoja rápidamente, no guarda rencor;
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
No se complace en hacer mal, sino que se alegra de lo que es verdadero;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
El amor tiene el poder de sufrir todas las cosas, todo lo cree, todo lo espera, todo lo soporta.
8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
El amor nunca deja de ser; pero las profecías se acabarán, las lenguas cesarán, y el conocimiento se acabará.
9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
Porque nuestro conocimiento es sólo en parte, y la palabra del profeta solo da una parte de lo que es verdadero:
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
Pero cuando lo que es perfecto venga, entonces lo que es en parte se acabará.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
Cuando era niño, usé el lenguaje de un niño, tuve los sentimientos de un niño y los pensamientos de un niño: ahora que soy hombre, dejé atrás lo que era propio de un niño.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
Porque ahora vemos cosas borrosas como en un espejo, a oscuras; pero luego lo veremos cara a cara: ahora mi conocimiento es en parte; pero un día lo conoceré todo del mismo modo que Dios me conoce a mí.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
Pero ahora todavía tenemos fe, esperanza, amor, estos tres; y el mayor de estos es el amor.