1 Korinttilaisille 13
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Though I speak with the tongues of men and of angels, and have not charity, I am become as sounding brass, or a tinkling cymbal.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
And though I have the gift of prophecy, and understand all mysteries, and all knowledge; and though I have all faith, so that I could remove mountains, and have not charity, I am nothing.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
And though I bestow all my goods to feed the poor, and though I give my body to be burned, and have not charity, it profiteth me nothing.
4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
Charity suffereth long, and is kind; charity envieth not; charity vaunteth not itself, is not puffed up,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
Doth not behave itself unseemly, seeketh not her own, is not easily provoked, thinketh no evil;
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
Rejoiceth not in iniquity, but rejoiceth in the truth;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Beareth all things, believeth all things, hopeth all things, endureth all things.
8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
Charity never faileth: but whether there be prophecies, they shall fail; whether there be tongues, they shall cease; whether there be knowledge, it shall vanish away.
9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
For we know in part, and we prophesy in part.
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
But when that which is perfect is come, then that which is in part shall be done away.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
When I was a child, I spake as a child, I understood as a child, I thought as a child: but when I became a man, I put away childish things.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
For now we see through a glass, darkly; but then face to face: now I know in part; but then shall I know even as also I am known.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
And now abideth faith, hope, charity, these three; but the greatest of these is charity.
