1 Korinttilaisille 13
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
If I speak with the tongues of men and of angels, but have not love, I am become sounding brass, or a clanging cymbal.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
And if I have [the gift of] prophecy, and know all mysteries and all knowledge; and if I have all faith, so as to remove mountains, but have not love, I am nothing.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
And if I bestow all my goods to feed [the poor], and if I give my body to be burned, but have not love, it profiteth me nothing.
4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
Love suffereth long, [and] is kind; love envieth not; love vaunteth not itself, is not puffed up,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
doth not behave itself unseemly, seeketh not its own, is not provoked, taketh not account of evil;
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
rejoiceth not in unrighteousness, but rejoiceth with the truth;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
beareth all things, believeth all things, hopeth all things, endureth all things.
8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
Love never faileth: but whether [there be] prophecies, they shall be done away; whether [there be] tongues, they shall cease; whether [there be] knowledge, it shall be done away.
9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
For we know in part, and we prophesy in part;
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
but when that which is perfect is come, that which is in part shall be done away.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
When I was a child, I spake as a child, I felt as a child, I thought as a child: now that I am become a man, I have put away childish things.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
For now we see in a mirror, darkly; but then face to face: now I know in part; but then shall I know fully even as also I was fully known.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
But now abideth faith, hope, love, these three; and the greatest of these is love.
