< 1 Aikakirja 29 >
1 Sitten kuningas Daavid sanoi koko seurakunnalle: "Minun poikani Salomo, ainoa Jumalan valittu, on nuori ja hento, ja työ on suuri, sillä tämä linna ei ole aiottu ihmiselle, vaan Herralle Jumalalle.
Nadalje je kralj David vsej skupnosti rekel: »Moj sin Salomon, ki ga je izbral sam Bog, je še mlad in nežen, delo pa je veliko, kajti palača ni za človeka, temveč za Gospoda Boga.
2 Sentähden minä olen kaikin voimin hankkinut Jumalani temppeliä varten kultaa kultaesineihin, hopeata hopeaesineihin, vaskea vaskiesineihin, rautaa rautaesineihin ja puuta puuesineihin, onykskiviä ja muita jalokiviä, mustankiiltävää ja kirjavaa kiveä, kaikkinaisia kalliita kiviä ja marmorikiveä suuret määrät.
Sedaj sem z vso svojo močjo pripravil za hišo svojega Boga zlata za stvari, narejene iz zlata, srebra za stvari iz srebra, brona za stvari iz brona, železa za stvari iz železa, lesa za stvari iz lesa, oniksove kamne in kamne za vdelavo, lesketajoče kamne iz različnih barv in vse vrste dragocenih kamnov in marmornih kamnov v obilju.
3 Koska minun Jumalani temppeli on minulle rakas, minä vielä luovutan omistamani kullan ja hopean Jumalani temppeliä varten, kaiken lisäksi, minkä olen pyhäkköä varten hankkinut:
Povrh vsega, ker sem svojo naklonjenost naravnal k hiši svojega Boga, sem dal od svojih lastnih dobrin, od zlata in srebra, ki sem ga dal k hiši svojega Boga, poleg vsega, kar sem pripravil za sveto hišo;
4 kolmetuhatta talenttia kultaa, Oofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdistettua hopeata huoneitten seinien silaamiseksi,
celó tri tisoč talentov zlata, od zlata iz Ofírja in sedem tisoč talentov prečiščenega srebra, da se z njim prekrije stene hiš.
5 kultaa kultaesineihin ja hopeata hopeaesineihin ja kaikkinaisiin taitomiesten kätten töihin. Tahtooko kukaan muu tänä päivänä tuoda vapaaehtoisesti, täysin käsin, lahjoja Herralle?"
Zlata za stvari iz zlata, srebra za stvari iz srebra in za vsako vrsto dela storjenega z rokodelčevimi rokami. In kdo bo potem ta dan voljan uméstiti svojo službo Gospodu?«
6 Silloin tulivat vapaaehtoisesti perhekunta-päämiehet, Israelin sukukuntien ruhtinaat, tuhannen-ja sadanpäämiehet ja kuninkaan töiden ylivalvojat.
Potem so vodje očetov in princev iz Izraelovega rodu in poveljniki nad tisočimi in nad stotimi, z voditelji kraljevega dela, prostovoljno darovali
7 Ja he antoivat Jumalan temppelissä tehtäviin töihin viisituhatta talenttia ja kymmenentuhatta dareikkia kultaa, kymmenentuhatta talenttia hopeata, kahdeksantoista tuhatta talenttia vaskea ja satatuhatta talenttia rautaa.
in dali za službo Božje hiše od zlata pet tisoč talentov in deset tisoč darejkov, od srebra deset tisoč talentov, od brona osemnajst tisoč talentov in sto tisoč talentov železa.
8 Ja jolla oli hallussaan jalokiviä, antoi ne Herran temppelin aarteisiin, geersonilaisen Jehielin huostaan.
Tisti, pri katerih so bili najdeni dragoceni kamni, so jih dali v zakladnico Gospodove hiše po roki Geršónca Jehiéla.
9 Ja kansa iloitsi heidän alttiudestaan, sillä he antoivat ehyellä sydämellä vapaaehtoiset lahjansa Herralle; ja kuningas Daavid oli myös suuresti iloissansa.
Potem se je ljudstvo veselilo, za to, kar so voljno darovali, ker so s popolnim srcem voljno darovali Gospodu. Tudi kralj David se je veselil z veliko radostjo.
10 Ja Daavid kiitti Herraa koko seurakunnan läsnäollessa; Daavid sanoi: "Ole kiitetty, Herra, meidän isämme Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Zato je David blagoslovil Gospoda pred vso skupnostjo in David je rekel: »Blagoslovljen bodi ti, Gospod, Bog Izraela, našega očeta, na veke vekov.
11 Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi.
Tvoja, oh Gospod, je veličina, oblast, slava, zmaga in veličastvo, kajti vse, kar je v nebesih in na zemlji, je tvoje. Tvoje je kraljestvo, oh Gospod in ti si kakor glava povišan nad vse.
12 Rikkaus ja kunnia tulevat sinulta, sinä hallitset kaikki, ja sinun kädessäsi on voima ja väkevyys. Sinun vallassasi on tehdä mikä tahansa suureksi ja väkeväksi.
Bogastvo in čast, oboje prihaja od tebe in ti kraljuješ nad vsem in v tvoji roki je oblast in moč in v tvoji roki je to, da narediš veliko in da daš moč vsem.
13 Me siis kiitämme sinua, meidän Jumalaamme; me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi.
Zdaj torej, naš Bog, se ti zahvaljujemo in hvalimo tvoje veličastno ime.
14 Sillä mitä olen minä, ja mitä on minun kansani, kyetäksemme antamaan tällaisia vapaaehtoisia lahjoja? Vaan kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi olemme sen sinulle antaneet.
Toda kdo sem jaz in kaj je moje ljudstvo, da bi bili zmožni darovati tako voljno na takšen način? Kajti vse stvari prihajajo od tebe in od tvojega lastnega smo dali tebi.
15 Sillä me olemme muukalaisia ja vieraita sinun edessäsi, niinkuin kaikki meidän isämmekin; niinkuin varjo ovat meidän päivämme maan päällä eikä ole, mihin toivonsa panna.
Kajti mi smo tujci pred teboj in začasni prebivalci, kakor so bili vsi naši očetje. Naši dnevi na zemlji so kakor senca in nobenega ni, ki bi ostal.
16 Herra, meidän Jumalamme, kaikki tämä runsaus, jonka me olemme hankkineet rakentaaksemme temppelin sinulle, sinun pyhälle nimellesi, on sinun kädestäsi, ja sinun on kaikki tyynni.
Oh Gospod, naš Bog, vsa ta zaloga, ki smo jo pripravili, da ti zgradimo hišo za tvoje sveto ime, prihaja iz tvoje roke in vse je tvoje.
17 Ja minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämen ja mielistyt vilpittömyyteen. Vilpittömällä sydämellä minä olen antanut kaikki nämä vapaaehtoiset lahjat, ja nyt minä olen ilolla nähnyt, kuinka sinun täällä oleva kansasi on antanut sinulle vapaaehtoiset lahjansa.
Tudi jaz vem, moj Bog, da ti preizkušaš srce in imaš veselje v iskrenosti. Kar se mene tiče, sem v iskrenosti svojega srca voljno daroval vse te stvari in sedaj sem z radostjo videl tvoje ljudstvo, ki je tukaj prisotno, da ti voljno daruje.
18 Herra, meidän isäimme Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä tällaisina ainiaan kansasi sydämen ajatukset ja aivoitukset ja ohjaa heidän sydämensä puoleesi.
Oh Gospod, Bog Abrahama, Izaka in Izraela, naših očetov, varuj to na veke v zamisli misli srca svojega ljudstva in si pripravi njihovo srce.
19 Ja anna minun pojalleni Salomolle ehyt sydän noudattamaan sinun käskyjäsi, todistuksiasi ja säädöksiäsi, toimittamaan kaikki tämä ja rakentamaan tämä linna, jota varten minä olen valmistuksia tehnyt."
Mojemu sinu Salomonu daj popolno srce, da varuje tvoje zapovedi, tvoja pričevanja in tvoje zakone in da stori vse te stvari in da zgradi palačo, za katero sem naredil preskrbo.«
20 Sitten Daavid sanoi kaikelle seurakunnalle: "Kiittäkää Herraa, Jumalaanne". Ja kaikki seurakunta kiitti Herraa, isiensä Jumalaa, ja he kumartuivat maahan ja osoittivat kunniaa Herralle ja kuninkaalle.
David je vsej skupnosti rekel: »Sedaj blagoslovite Gospoda, svojega Boga.« In vsa skupnost je blagoslovila Gospoda, Boga svojih očetov, sklonila svoje glave in oboževala Gospoda in kralja.
21 Ja seuraavana päivänä he teurastivat teuraita Herralle ja uhrasivat polttouhreja Herralle: tuhat härkää, tuhat oinasta ja tuhat karitsaa ja niihin kuuluvat juomauhrit sekä teurasuhreja suuren joukon koko Israelin puolesta.
Žrtvovali so klavne daritve Gospodu in darovali so žgalne daritve Gospodu naslednji dan po tem dnevu, celó tisoč bikcev, tisoč ovnov in tisoč jagnjet, z njihovimi pitnimi daritvami in v obilju klavnih daritev za ves Izrael.
22 Niin he söivät ja joivat Herran edessä sinä päivänä suuresti iloiten ja tekivät toistamiseen Salomon, Daavidin pojan, kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herralle ruhtinaaksi, ja Saadokin papiksi.
Z velikim veseljem so na ta dan jedli in pili pred Gospodom. Kralja Salomona, Davidovega sina, so drugič postavili za kralja, ga mazilili Gospodu za glavnega voditelja, Cadóka pa za duhovnika.
23 Ja Salomo istui Herran valtaistuimelle kuninkaaksi isänsä Daavidin sijaan, ja hän menestyi; ja koko Israel totteli häntä.
Potem se je Salomon usedel na Gospodov prestol kakor kralj namesto svojega očeta Davida in uspeval in ves Izrael ga je ubogal.
24 Samoin kaikki päämiehet, urhot ja myös kaikki kuningas Daavidin pojat kättä lyöden lupautuivat kuningas Salomon alamaisiksi.
Vsi princi in mogočni možje in tudi vsi sinovi kralja Davida so se podredili kralju Salomonu.
25 Herra teki Salomon ylen suureksi koko Israelin silmissä ja antoi hänelle kuninkuuden loiston, jonka kaltaista ei ollut yhdelläkään kuninkaalla Israelissa ollut ennen häntä.
Gospod je silno poveličal Salomona v očeh vsega Izraela in mu podelil takšno kraljevo veličastvo, kakršno ni bilo v Izraelu na nobenem kralju pred njim.
26 Daavid, Iisain poika, oli hallinnut koko Israelia.
Tako je Jesejev sin David kraljeval nad vsem Izraelom.
27 Ja aika, jonka hän hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta; Hebronissa hän hallitsi seitsemän vuotta, ja Jerusalemissa hän hallitsi kolmekymmentä kolme vuotta.
Časa, ko je kraljeval nad Izraelom, je bilo štirideset let. Sedem let je kraljeval v Hebrónu, triintrideset let pa je kraljeval v Jeruzalemu.
28 Ja hän kuoli päästyänsä korkeaan ikään, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
Umrl je v dobri visoki starosti, izpolnjen z dnevi, bogastvi in častjo. Namesto njega je zakraljeval njegov sin Salomon.
29 Daavidin vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, ovat kirjoitettuina näkijä Samuelin historiassa, profeetta Naatanin historiassa ja tietäjä Gaadin historiassa;
Torej dejanja kralja Davida, prva in zadnja, glej, ta so zapisana v knjigi vidca Samuela, v knjigi preroka Natána in v knjigi vidca Gada,
30 samoin koko hänen hallituksensa ja hänen tekemänsä urotyöt sekä hänen, Israelin ja kaikkien maitten valtakuntain kohtalot.
z vsem njegovim vladanjem in njegovo močjo in časi, ki so prešli nad njim in nad Izraelom in nad vsemi kraljestvi dežel.