1 Aikakirja 21
1 Mutta saatana nousi Israelia vastaan ja yllytti Daavidin laskemaan Israelin.
Hagi Israeli vahe zamazeri haviza hunaku Sata'a antahintahi huteno, Israeli vahe hampri antahintahia Devitina ami'ne.
2 Niin Daavid sanoi Jooabille ja kansan päämiehille: "Menkää ja laskekaa Israel Beersebasta Daaniin asti ja ilmoittakaa minulle, että saan tietää heidän lukumääränsä".
Ana higeno Deviti'a Joapune sondia vahetema ugote'naza kva vahetaminena amanage huno zamasmi'ne, maka Israeli vahetmima sauti kaziga Besebati'ma evuno noti kaziga Dani mopare'ma mani'naza vahetmina hamprita nampazmia erita eme naminke'na nama'a vahe mani'nazafi kaneno.
3 Jooab vastasi: "Herra lisätköön kansansa, olkoon se kuinka suuri tahansa, satakertaiseksi. Ovathan he, herrani, kuningas, kaikki herrani palvelijoita. Miksi herrani pyytää tätä? Miksi Israel näin joutuisi vikapääksi?"
Hianagi Joapu'a amanage huno ana kenona hu'ne, Ra Anumzamo'a vahe'a mago'ane 100'a zupa zamazeri rama'a hanigeno, rama'a vahe fore hu'za manigahazanki, rania kini ne'moka nagafare ama zana hu'za nehaze? Zamagra kagri eri'za vahe mani'nazanki, nahigenka Israeli vahera zamavarenka kumipina zamante'za nehane?
4 Kuitenkin kuninkaan sana velvoitti Jooabia, ja niin Jooab lähti ja kierteli koko Israelin. Sitten hän tuli Jerusalemiin.
Hianagi Deviti'a ana kea ontahi tutu huno huntegeno, maka Israeli mopafi Joapu'a vano nehuno vahera hamprino nampana eriteno, ete Jerusalemi kumatera e'no,
5 Ja Jooab ilmoitti Daavidille kansan lasketun lukumäärän: koko Israelissa oli yksitoistasataa tuhatta sotakuntoista miekkamiestä, ja Juudassa oli neljäsataa seitsemänkymmentä tuhatta miekkamiestä.
ana vahe nampana Devitina eme ami'ne. Hagi maka Israeli agu'afima bainati kazinknoma erino ha'ma huga vahetmima hampri'neana 1milien 100tauseni'a vahetminki, Juda mopamofo agu'afina bainati kazinknoma erino ha'ma huga vahetmima hampri'neana, 470tauseni'a vahetami hampri'ne.
6 Mutta Leevistä ja Benjaminista hän ei pitänyt katselmusta yhdessä muiden kanssa, sillä kuninkaan käsky oli Jooabille kauhistus.
Hianagi ana vahe'ma hamprifina Livae naga'ene Benzameni nagara ohamprine. Na'ankure kini ne' Devitima hia kegura Joapu'a musena osuno anara hu'ne.
7 Mutta tämä asia oli Jumalan silmissä paha, ja hän löi Israelia.
Hianagi Anumzamo'a vahe'ma hampri'naza zankura musena osuno, Israeli vahetmina knazana zamino zamazeri haviza hu'ne.
8 Niin Daavid sanoi Jumalalle: "Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän; mutta anna nyt anteeksi palvelijasi rikos, sillä minä olen menetellyt ylen tyhmästi".
Ana higeno Deviti'a amanage huno Anumzamofona asmi'ne, nagrama vahe'ma hamprua zamo'a kagri kavurera rankumi hu'noe. Hianagi menina muse hugantoanki eri'za nekamo'na kumira eritrenanto. Na'ankure nagra negi nagi navu'nava hu'noe.
9 Ja Herra puhui Gaadille, Daavidin näkijälle, näin: "Mene ja puhu Daavidille:
Anagema higeno'a, Ra Anumzamo'a amanage huno Deviti kasnampa ne' Gatina asmi'ne,
10 Näin sanoo Herra: Kolme minä asetan sinun eteesi: valitse itsellesi yksi niistä, niin minä teen sen sinulle".
vunka Ra Anumzamo'a amanage hie hunka Devitina ome asamio, 3'a zantmi kaveri hugahuanki, anampinti mago huhamprio.
11 Niin Gaad meni Daavidin tykö ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: Valitse itsellesi
Hagi anagema hutegeno'a Gati'a Devitinte eno amanage eme hu'ne, Ra Anumzamo'a amanage hie, kagri'ma kavesinia sua mago huhamprio,
12 joko kolme nälkävuotta tahi kolme kuukautta hävitystä ahdistajaisi vainotessa, vihollistesi miekka kintereilläsi, tahi kolmeksi päiväksi Herran miekka ja ruttotauti maahan, Herran enkeli tuottamaan tuhoa koko Israelin alueelle. Katso nyt, mitä minä vastaan hänelle joka minut lähetti."
3'a kafufima agatontoma hu'za huhamprigahampi, 3'a ikampima ha' vahe'mo'za kazinteti'ma ha'ma eme hutamagatere zampi, 3'a knafima Ra Anumzamo'ma ankero vahe'ama huzmantesige'za Israeli mopafima vahe'ma knazama eme zami'niaza huhamprigahampi kagesa antahitenka, anampinti kavesi'nia su'a mago huhamprige'na Ra Anumzamofona ome asami'neno.
13 Daavid vastasi Gaadille: "Minä olen suuressa hädässä. Tahdon langeta Herran käsiin, sillä hänen laupeutensa on sangen suuri; ihmisten käsiin minä en tahdo langeta."
Anagema higeno Deviti'a amanage huno Gatina asmi'ne, kema nasamina kegura nagra tusigna huanki, atregeno Ra Anumzamo'a agra'a azanuti nazano hunanteku'ma hania zana hunanteno. Na'ankure Agri asunku zamo'a ra hu'neanki, natrenigeno ama mopafi vahe'mo'a nazeri havizana osino.
14 Niin Herra antoi ruton tulla Israeliin, ja Israelista kaatui seitsemänkymmentä tuhatta miestä.
E'inage higeno Ra Anumzamo'a Israeli vahepina, kefo kri atregeno 70tauseni'a Israeli vene'ne zamahe fri'ne.
15 Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemia vastaan tuhoamaan sitä; ja kun se sitä tuhosi, katsoi Herra siihen ja katui sitä pahaa ja sanoi tuhoojaenkelille: "Jo riittää; laske kätesi alas". Ja Herran enkeli seisoi silloin jebusilaisen Ornanin puimatantereen luona.
Hagi ana nehuno Anumzamo'a Jerusalemi kumara eri haviza hinogu, ankero huntegeno vu'ne. Hianagi ana ankeromo'ma Jerusalemi kuma'ma eri haviza hunaku'ma nehigeno'a, vahe'amofoma zamatama zamiaza Ra Anumzamo'ma negeno, asunku nehuno ana ankerona asmino, hago rama'a knaza zaminanki, ozamahenka zamatro! Hagi ana kema asmi'neana Jebusi vahepinti ne' Onani'ma witi neharea kumapi ana ankeromo'a otinegeno asmi'ne.
16 Kun Daavid nosti silmänsä ja näki Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välillä, kädessänsä paljastettu miekka ojennettuna Jerusalemin yli, lankesivat Daavid ja vanhimmat, säkkeihin verhottuina, kasvoillensa.
Hagi Deviti'a avuma kesga huno keana Ra Anumzamofo ankeromo'a monane mopanemofo kankamumpi otineno, bainati kazima'a azampi erineno Jerusalemi kumatega azana rusute'negeno ke'ne. E'i ana'ma higeno'a Deviti'ene maka ranra vahe'tmimo'zanena zamasunku kukenazmi hu'ne'za zamavugosaregati mopafi mase'naze.
17 Ja Daavid sanoi Jumalalle: "Minähän käskin laskea kansan, ja minä siis olen se, joka olen tehnyt syntiä ja menetellyt pahoin. Mutta nämä minun lampaani, mitä he ovat tehneet? Herra, minun Jumalani, sattukoon sinun kätesi minuun ja minun isäni perheeseen, mutta ei sinun kansaasi, sille vitsaukseksi."
Hagi Deviti'a Anumzamofona amanage huno asami'ne, Nagra huge'za vahera hampri'zage'na, nagra kagri kavurera tusi'a kefo navu'nava hu'na kumira hu'noe. Hianagi sipisipi afu'mo'ma hiaza huno ama vahe'mokizmia hazenkezmia omane'ne. Zamagra nahazenke hu'naze? Ra Anumzamoka karimpahezana atregeno nagrite'ene naganire'ene eno. Hianagi ama vaheka'a mago hazenkea osu'nazanki zamahe ofrio.
18 Silloin Herran enkeli käski Gaadin sanoa Daavidille, että Daavid menisi pystyttämään Herralle alttarin jebusilaisen Ornanin puimatantereelle.
Anagema higeno'a Ra Anumzamofo ankeromo'a Gatina amanage huno asmi'ne, kagra vunka Devitina amanage hunka ome asmio, Jebusi ne' Onani'ma witi honama neharea kumapi marerinka Ra Anumzamofo kresramna vu ita ome tro huo hunka ome asamio.
19 Ja Daavid meni sen sanan mukaan, jonka Gaad oli Herran nimeen puhunut.
Higeno Deviti'a Ra Anumzamo'ma Gati'ma asamigeno'ma Ra Anumzamofo agifima eme asmia kea amage anteno, ana zana ome tro hunaku mareri'ne.
20 Ja kun Ornan kääntyi, näki hän enkelin, ja hänen neljä poikaansa piiloutui; sillä Ornan oli puimassa nisuja.
Hagi Onani'a witi hona'a refuzafupeno neharereti ana ankerona rukrahe huno ke'ne. Hagi 4'a ne' mofavre'ramima'amo'zama agri'enema mani'ne'za witima nehararetira ana ankeroma nege'za koro fre'za ome fraki'naze.
21 Mutta Daavid meni Ornanin luo, ja kun Ornan katsahti ylös ja näki Daavidin, lähti hän puimatantereelta ja kumartui Daavidin eteen kasvoilleen maahan.
Hagi Onani'ma mani'nere Deviti'a egeno, Onani'a negeno witima nehareretira atreno vuno avugosaregati mopafi umaseno ragi ami'ne.
22 Ja Daavid sanoi Ornanille: "Anna minulle puimatantereen paikka, rakentaakseni siihen Herralle alttarin; täydestä hinnasta anna se minulle, että vitsaus taukoaisi kansasta".
Hagi anante Deviti'a amanage huno Onanina asmi'ne, witi honama neharana kumaka'a namige'na, knare mizanteti miza hu'na Ra Anumzamofontegama kresramnavu ita tro hanenkeno, krireti'ma vahe'ma zamazeri havizama nehia knazana eri atreno.
23 Ornan vastasi Daavidille: "Ota se itsellesi, ja herrani, kuningas, tehköön, mitä hyväksi näkee. Katso, minä annan härät polttouhriksi ja puimaäkeet haloiksi sekä nisut ruokauhriksi; kaikki minä annan."
Higeno Onani'a Devitina amanage huno asmi'ne, kini nera ranimoka, amne erinka nazano hunaku'ma hanana zana huo. Hagi Kresramanama vanana zana nagra bulimakao afura negami'na, witi honama refuzafu'nepoa zafaramina kamisugenka tevea hanavazinka Kresramana vugahane. Hagi witi ofama hanana witiramina nagrake'za maka kamisugenka ofa hugahane.
24 Mutta kuningas Daavid sanoi Ornanille: "Ei niin, vaan minä ostan ne sinulta täydestä hinnasta; sillä minä en ota Herralle sitä, mikä on sinun, enkä uhraa ilmaiseksi saatua polttouhria".
Hianagi Deviti'a amanage huno Onanina asmi'ne, i'o, nagra knare mizanteti mika zanka'a mizasegahue. Hagi nagrama amuho hunama eri fore'ma osu'nesua zana kagripintira erige, amnea anazana eri'na Ra Anumzamofontega tevefima kre fananene hu ofa osugahue.
25 Niin Daavid antoi Ornanille siitä paikasta kuudensadan sekelin painon kultaa.
Anage nehuno Deviti'a kna'amo'a 7kilo hu'nea goli Onanina amino witi honama neharea kuma'a mizase'ne.
26 Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja, ja kun hän huusi Herraa, vastasi Herra tulella, jonka hän lähetti taivaasta polttouhrialttarille.
Hagi ana kumapi Deviti'a Ra Anumzamofo kre sramnavu ita trohuno tevefima kre fananehu ofane, arimpa fru ofanena kresramna vu'ne. Hagi Deviti'ma nunamuma higeno'a, Ra Anumzamo'a Deviti nunamuna nentahino, monafinti teve atregeno eramino ana ofama kre sramnavu itare'ma me'neana eme tefanane hu'ne.
27 Ja Herra käski enkelin pistää miekkansa tuppeen.
Ana hutegeno Ra Anumzamo'a ankeromofona asamigeno, bainati kazima'a anoma'afi ete vazinte'ne.
28 Siihen aikaan kun Daavid näki, että Herra oli kuullut häntä jebusilaisen Ornanin puimatantereella, uhrasi hän siellä.
Hagi Deviti'ma keama Jebusi ne' Onani'ma witima neharea kumapima Ra Anumzamo'ma nunamuma'ama antahino nonama huntegeno'a, anante ofaramina kresramna vu'ne.
29 Mutta Herran asumus, jonka Mooses oli teettänyt erämaassa, ja polttouhrialttari olivat siihen aikaan Gibeonin uhrikukkulalla.
E'ina knafina Ra Anumzamofo seli mono noma Mosese'ma hagege kokampima ki'nea mono none, Kresramana vu itanena mono'ma nehaza kumate Gibioni me'ne.
30 Eikä Daavid rohjennut mennä Jumalan eteen etsimään häntä, sillä hän oli peljästynyt Herran enkelin miekkaa.
Ana hu'negu Deviti'a Gibionia vuno Anumzamofona avesizana ome antahigeno onke'ne. Na'ankure Ra Anumzamofo ankeromofo bainati kazinku koro huno ovu'ne.
