Sefanjan 3
1 Voi sitä kauhiaa, rietasta ja väkivaltaista kaupunkia!
Asiyliⱪ ⱪilƣuqi, bulƣanƣan, jǝbir-zulum yǝtküzgüqi xǝⱨǝrgǝ way!
2 Ei hän tahdo kuulla, eikä antaa itsiänsä kurittaa; ei hän tahdo uskaltaa Herran päälle, eikä pidä itsiänsä Jumalansa tykö.
U awazni anglimidi, tǝrbiyini ⱪobul ⱪilmidi; Pǝrwǝrdigarƣa tayanmidi, Hudasiƣa yeⱪinlaxmidi.
3 Hänen päämiehensä ovat hänessä niinkuin kiljuvat jalopeurat, ja hänen tuomarinsa niinkuin sudet ehtoolla, jotka ei mitään jätä huomeneksi.
Uning otturisida bolƣan ǝmirlirining ⱨǝmmisi ⱨɵrkirǝydiƣan xirlar, Uning soraⱪqiliri bolsa kǝqliki owlaydiƣan, ǝtigini ƣajiliƣudǝk ⱨeqnǝrsǝ ⱪaldurmaydiƣan bɵrilǝrdur;
4 Hänen prophetansa ovat irstaiset ja petturit; hänen pappinsa saastuttavat pyhyyden, ja kääntävät lain väkivaltaisesti.
Uning pǝyƣǝmbǝrliri wǝzinsiz, asiy kixilǝr; Uning kaⱨinliri muⱪǝddǝs ibadǝthanini bulƣaydiƣanlar, Tǝwrat-ⱪanuniƣa buzƣunqiliⱪ ⱪilidiƣanlar.
5 Mutta Herra, joka heidän seassansa on, on vanhurskas, ja ei tee mitään väärin; vaan antaa joka aamulla oikeutensa julkisesti opettaa, eikä lakkaa; vaan väärintekiä ei taida hävetä.
Ⱨǝⱪⱪaniy Pǝrwǝrdigar uning otturisididur; U ⱨeq ⱨǝⱪⱪaniyǝtsizlik ⱪilmaydu; Ⱨǝr ǝtigǝndǝ adil ⱨɵkümini ayan ⱪilidu; Ⱨɵkümidǝ kǝmqilik yoⱪtur; Biraⱪ namǝrd adǝm ⱨeq nomusni bilmǝydu.
6 Minä olen antanut pakanat hävittää ja heidän linnansa autioksi tehdä, ja heidän katunsa niin tyhjentää, ettei kenkään niitä pidä käymän. Heidän kaupunkinsa ovat hävitetyt, ettei kenenkään pidä niissä enään asuman.
— Mǝn ǝllǝrni üzüp taxliwǝtkǝnmǝn, Ularning istiⱨkam potǝyliri wǝyranidur; Koqilirini ⱨeqbir adǝm ɵtmigüdǝk ⱪilip harabǝ ⱪilƣanmǝn; Xǝⱨǝrliri adǝmzatsiz, ⱨeq turƣuqisi yoⱪ ⱪilinip ⱨalak bolƣan.
7 Minä annoin sinulle sanoa: kuitenkin pitää sinun minua pelkäämän, ja antaman sinuas kurittaa, niin ei pidä hänen asuinsiansa hävitettämän, eikä mitään, josta minä olen häntä nuhdellut; mutta he ahkeroitsevat kaikkinaista pahuutta.
Mǝn: «Pǝⱪǝt Mǝndin ⱪorⱪunglar, tǝrbiyini ⱪobul ⱪilinglar» — dedim. Xundaⱪ bolƣanda uningƣa ⱨǝmmǝ bekitkǝnlirim qüxürülmǝy, makani ⱨeq haniwǝyran bolmas. Biraⱪ ular baldurla ornidin turup, ⱨǝmmǝ ixlirini ⱨaram ⱪiliwǝtti.
8 Sentähden, sanoo Herra, täytyy myös teidän minua odottaa, siihenasti kuin minäkin aikanani nousen saaliille; kuin minä myös tuomitsen, ja kokoon pakanat, ja valtakunnat yhteen saatan ja vihani heidän päällensä vuodatan, ja kaiken minun vihani hirmuisuuden; sillä koko maan pitää minun kiivauteni tuli syömän.
Xunga Meni kütünglar, — dǝydu Pǝrwǝrdigar, Mǝn guwaⱨliⱪ berixkǝ ornumdin ⱪozƣalƣan küngiqǝ — Qünki Mening ⱪararim — ǝllǝrni yiƣix, Padixaⱨliⱪlarni jǝm ⱪilixtin ibarǝtki, Ularning üstigǝ ⱪǝⱨrimni, Ⱨǝmmǝ dǝⱨxǝtlik aqqiⱪimni bexiƣa tɵküx üqündur. Qünki yǝr yüzining ⱨǝmmisi aqqiⱪ ƣǝzipimning oti bilǝn kɵydürüwetilidu.
9 Silloin minä tahdon kansoille tosin antaa saarnata suloisilla huulilla, että heidän kaikkein pitää Herran nimeä avuksensa huutaman, ja häntä yksimielisesti palveleman.
Qünki xu tapta barliⱪ ǝllǝrning Pǝrwǝrdigarining namiƣa nida ⱪilip qaⱪirixi üqün, Uning hizmitidǝ bir jan bir tǝn boluxi üqün, Mǝn ularning tilini sap bir tilƣa aylandurimǝn,
10 Jotka minua kumartavat, ne hajoitetut siltä puolelta Etiopian virtoja, pitää minulle lahjaksi tuotaman.
Qünki Efiopiyǝ dǝryalirining nerisidin Mening dua-tilawǝtqilirim, Yǝni Mǝn tarⱪatⱪanlarning ⱪizi, Manga sunulƣan ⱨǝdiyǝni epkelidu.
11 Siihen aikaan ei pidä sinun enään häpeemän kaikkia sinun tekojas, joilla minua vastaan olet syntiä tehnyt; sillä minä tahdon ylpiät pyhät silloin sinun seastas ottaa pois, niin ettes enää tohdi itsiäs korottaa minun vuoreni tähden.
Xu küni sǝn Manga asiyliⱪ ⱪilƣan barliⱪ ⱪilmixliring tüpǝylidin iza tartip ⱪalmaysǝn; Qünki xu tapta Mǝn tǝkǝbburluⱪungdin huxallinip kǝtkǝnlǝrni arangdin elip taxlaymǝn, Xuning bilǝn sǝn muⱪǝddǝs teƣim tüpǝylidin ⱨalingni ikkinqi qong ⱪilmaysǝn;
12 Minä tahdon sinusta antaa jäädä köyhän ja halvan kansan; heidän pitää Herran nimeen turvaaman.
Wǝ Mǝn arangda kǝmtǝr ⱨǝm miskin bir hǝlⱪni ⱪaldurimǝn, Ular Pǝrwǝrdigarning namiƣa tayinidu.
13 Jääneet Israelista ei pidä mitään pahaa tekemän, eikä valhetta puhuman, ja ei heidän suussansa pidä viekasta kieltä löydettämän; vaan he elätetään levossa, ja ei ole ketään peljättäjää.
Israilning ⱪaldisi nǝ ⱪǝbiⱨlik ⱪilmaydu, Nǝ yalƣan sɵzlimǝydu, Nǝ ularning aƣzidin aldamqi til tepilmaydu; Ular bǝlki ozuⱪlinip, yatidu, Ⱨeqkim ularni ⱪorⱪutmaydu.
14 Riemuitse, sinä Zionin tytär, huuda, Israel, iloitse ja riemuitse kaikesta sydämestäs, sinä tytär Jerusalem.
Yayrap-yaxna, i Zion ⱪizi! Tǝntǝnǝ ⱪilip warⱪira, i Israil! Pütün ⱪǝlbing bilǝn huxal bolup xadlan, i Yerusalemning ⱪizi!
15 Sillä Herra on sinun rangaistukses ottanut pois, ja sinun vihollises kääntänyt pois; Herra Israelin kuningas on sinun tykönäs, ettes enään pelkää onnettomuutta.
Pǝrwǝrdigar seni jazalaydiƣan ⱨɵkümlǝrni elip taxlidi, Düxminingni ⱪayturuwǝtti; Israilning padixaⱨi Pǝrwǝrdigar arangdidur; Yamanliⱪni ikkinqi kɵrmǝysǝn.
16 Siihen aikaan sanotaan Jerusalemille: älä pelkää, ja Zionille: älä käsiäs laske alas!
Xu küni Yerusalemƣa eytiliduki, «Ⱪorⱪma, i Zion! Ⱪolliring boxap, sanggilap kǝtmisun!
17 Sillä Herra sinun Jumalas on sinun tykönäs, väkevä vapahtaja; hän on sinusta suuresti riemuitseva, ja on oleva sinulle suloinen, ja antava anteeksi, ja sinusta pitää kiitoksella riemuittaman.
Pǝrwǝrdigar Hudaying arangda, Ⱪutⱪuzidiƣan ⱪudrǝt Igisidur! U xadliⱪ bilǝn üstüngdǝ xadlinidu; Ɵz meⱨir-muⱨǝbbitidǝ aram alidu; Üstüngdǝ nahxilar eytip yayrap-yaxnaydu.
18 Jotka murehtivat sitä, ettei he ole tulleet juhlakokoukseen, ja ovat sinusta, ne minä tahdon koota; tämä pilkka on heille kuormaksi.
jǝmiyǝt sorunliridiki nomussiz ibadǝt tüpǝylidin aranglardin azablanƣanlarni yiƣimǝn; Bularning xǝrmǝndilikliri ularƣa eƣir kelǝtti.
19 Katso, minä tahdon siihen aikaan kaikki lopettaa, jotka sinua vaivaavat, ja tahdon ontuvaisia auttaa, ja hyljätyt koota, ja saatan heidät kiitokseksi ja nimeksi kaikessa maassa, jossa he katsottiin ylön.
Mana, Mǝn xu tapta seni harliƣanlarning ⱨǝmmisini bir tǝrǝp ⱪilimǝn, Aⱪsaⱪ bolƣan ⱪizni ⱪutⱪuzimǝn; Talaƣa ⱨǝydiwetilgǝn ⱪizni yiƣimǝn; Dǝl ular horlanƣan barliⱪ zeminlarda ularni [Ɵzümgǝ] mǝdⱨiyǝ kǝltürgüqi, xɵⱨrǝt bolƣuqi ⱪilip tiklǝymǝn.
20 Siihen aikaan tahdon minä teidät tänne tuoda, ja sillä ajalla teitä koota; sillä minä asetan teidät nimeksi ja ylistykseksi kaikkein kansain seassa maan päällä, kuin minä teidän vankiutenne käännän teidän silmäinne edessä, sanoo Herra.
Mǝn xu tapta, yǝni silǝrni yiƣⱪan waⱪitta, silǝrni [ɵygǝ] epkelimǝn; Qünki Mǝn kɵz aldinglarda silǝrni asarǝttin azadliⱪⱪa qiⱪarƣinimda, Silǝrni yǝr yüzidiki barliⱪ ǝllǝr arisida xɵⱨrǝtlik, [Ɵzǝmgǝ] mǝdⱨiyǝ kǝltürgüqi ⱪilimǝn, — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
