Sakarjan 9
1 Tämä on Herran sanan kuorma Hadrakin maasta, ja Damaskusta, jossa se on pysyvä; sillä Herralla on silmä, joka näkee ihmiset ja kaikki Israelin sukukunnat.
The burden of a word of YHWH against the land of Hadrach, and Demmeseh—his place of rest: (When to YHWH [is] the eye of man, And of all the tribes of Israel).
2 Niin myös Hamatista, joka heidän rajassansa on, ja Tyrosta ja Sidonista, jotka ylen viisaat ovat.
And also Hamath borders thereon, Tyre and Sidon, for—very wise!
3 Sillä Tyro rakentaa itsellensä linnaa ja kokoo hopiaa niinkuin santaa, ja kultaa niinkuin lokaa kaduilta.
And Tyre builds a bulwark for herself, And heaps silver as dust, And gold as mire of out-places.
4 Katso, Herra ajaa ulos hänen, ja lyö alas hänen voimansa, joka hänellä merellä on: ja hän pitää tulella kulutettaman.
Behold, the Lord dispossesses her, And He has struck her force in the sea, And she is consumed with fire.
5 Kuin Askalon sen näkee, niin hän peljästyy, ja Gatsan pitää kovin surullisen oleman, niin myös Ekron, että hänen toivonsa on häpiään tullut; sillä ei Gatsassa pidä kuningasta oleman, eikä Askalonissa asuttaman.
Ashkelon sees and fears, Also Gaza, and she is exceedingly pained, Also Ekron—for her expectation dried up, And a king has perished from Gaza, And Ashkelon does not remain,
6 Asdodissa pitää muukalaisen äpärän asuman, ja niin pitää Philistealaisten ylpeys lyötämän maahan.
“And a foreigner has dwelt in Ashdod, And I have cut off the excellence of the Philistines.
7 Ja minä tahdon ottaa pois heidän verensä heidän suustansa ja heidän kauhistuksensa heidän hampaistansa; että he myös jäisivät meidän Jumalallemme, ja olisivat niinkuin päämiehet Juudassa, ja Ekron olis niinkuin Jebusilaiset.
And turned aside his blood from his mouth, His abominations from between his teeth, And he has remained, even he, to our God, And he has been as a leader in Judah, And Ekron as a Jebusite.
8 Ja minä tahdon itse minun huoneeni piirittää sotaväellä, jotka vaeltavat ulos ja sisälle, ettei heitä enään pidä vaatian vaivaaman; sillä minä katsoin nyt sitä minun silmilläni.
And I have pitched a camp for My house, Because of the passer through, and of the returner, And an exactor does not pass through against them again, For now, I have seen with My eyes.
9 Iloitse, sinä Zionin tytär, suuresti, ja riemuitse, sinä Jerusalemin tytär! Katso, sinun kuninkaas tulee sinulle, vanhurskas, ja auttaja, köyhä, ja ajaa aasilla ja aasin tamman varsalla.
Rejoice exceedingly, O daughter of Zion, Shout, O daughter of Jerusalem, Behold, your King comes to you, Righteous and having salvation, Afflicted—and riding on a donkey, And on a colt—a son of female donkeys.
10 Sillä minä tahdon maahan lyödä rattaan Ephraimista ja hevosen Jerusalemista, ja sodan joutsi pitää särjettämän; sillä hän puhuu ystävällisesti pakanain seassa, ja hänen hallituksensa on oleva merestä hamaan mereen asti, ja virrasta hamaan maailman loppuun asti.
And I have cut off the chariot from Ephraim, And the horse from Jerusalem, Indeed, the bow of battle has been cut off, And He has spoken peace to nations, And His rule [is] from sea to sea, And from the river to the ends of the earth.
11 Sinä lasket myös liittos veren kautta vankis ulos vedettömästä kuopasta.
Also You—by the blood of Your covenant, I have sent Your prisoners out of the pit, There is no water in it.
12 Niin palatkaat siis linnaan, te jotka toivossa vangitut olette; sillä tänäpänä minä tahdon myös ilmoittaa, ja kaksinkertaisesti sinulle maksaa.
Return to a stronghold, You prisoners of the hope, Even today a second announcer I restore to you.
13 Sillä minä olen Juudan minulleni joutseksi vetänyt, ja Ephraimin valmistanut; ja tahdon sinun lapses, Zion, herättää Grekan maan lapsia vastaan, ja asetan sinun niinkuin sankarin miekan.
For I have trodden for Myself with Judah, I have filled a bow [with] Ephraim, And I have stirred up your sons, O Zion, Against your sons, O Javan, And I have set you as the sword of a hero.”
14 Herra on heille ilmestyvä, ja hänen nuolensa pitää lähtemän ulos niinkuin pitkäisen leimaus; ja Herra, Herra, on basunalla soittava, ja menee niinkuin lounatuulen pyöriäiset.
And YHWH appears for them, And His arrow has gone forth as lightning, And Lord YHWH blows with a horn, And He has gone with whirlwinds of the south.
15 Herra Zebaot on heitä suojeleva, että he söisivät, ja saisivat allensa linkokivillä, ja joisivat ja riemuitsisivat niinkuin viinasta, ja tulisivat täyteen niinkuin malja, ja niinkuin alttarin kulmat.
YHWH of Hosts covers them over, And they consumed, and subdued sling-stones, Indeed, they have drunk, They have made a noise as wine, And they have been full as a bowl, As corners of an altar.
16 Ja Herra heidän Jumalansa on heitä sillä ajalla auttava, niinkuin kansansa laumaa; sillä pyhät kivet pitää merkiksi hänen maallensa nostettaman.
And their God YHWH has saved them in that day, As a flock of His people, For stones of a crown are displaying themselves over His ground.
17 Sillä kuinka paljo hyvää heillä on, ja kuinka suuri kauneus heillä on? Jyvät siittävät nuorukaiset ja viina neitseet.
For what His goodness! And what His beauty! Grain the young men, And new wine the virgins—make fruitful!
