< Sakarjan 8 >

1 Ja Herran Zebaotin sana tapahtui (minulle) ja sanoi:
And the word of the Lord of hosts came, saying:
2 Näin sanoo Herra Zebaot: minä olen Zionin tähden suuresti kiivannut, ja olen suuressa vihassa sentähden kiivannut.
Thus says the Lord of hosts: I have been zealous for Zion with a great zeal, and with a great indignation have I been zealous for her.
3 Näin sanoo Herra: minä käännyn taas Zionin tykö, ja tahdon asua Jerusalemin keskellä; niin että Jerusalem pitää totuuden kaupungiksi kutsuttaman, ja Herran Zebaotin vuori pyhyyden vuoreksi.
Thus says the Lord of hosts: I have been turned back towards Zion, and I will dwell in the midst of Jerusalem. And Jerusalem will be called: “The City of Truth,” and “The Mountain of the Lord of Hosts, the Sanctified Mountain.”
4 Näin sanoo Herra Zebaot: vielä nyt pitää Jerusalemin kaduilla asuman vanhat miehet ja vaimot, jotka sauvan päälle nojaavat vanhuutensa tähden.
Thus says the Lord of hosts: Then elderly men and elderly women will dwell in the streets of Jerusalem, and every man will be with his walking stick in his hand, because of the multitude of days.
5 Ja kaupungin kadut pitää oleman täynnä pieniä poikia ja piikaisia, jotka sen kaduilla leikitsevät.
And the streets of the city will be filled with toddlers and children, playing in its streets.
6 Näin sanoo Herra Zebaot: jos tämä on ihmeellinen tämän jääneen kansan silmäin edessä, pitäiskö se sentähden oleman ihmeellinen minun silmäini edessä? sanoo Herra Zebaot.
Thus says the Lord of hosts: If it seems difficult in the eyes of the remnant of this people in those days, could it indeed be difficult in my eyes, says the Lord of hosts?
7 Näin sanoo Herra Zebaot: katso, minä tahdon lunastaa minun kansani itäiseltä maalta ja länsimaalta.
Thus says the Lord of hosts: Behold, I will save my people from the land of the East, and from the land of the setting of the sun.
8 Ja minä tahdon heitä saattaa Jerusalemiin asumaan; ja heidän pitää minun kansani oleman, ja minä tahdon olla heidän Jumalansa totuudessa ja vanhurskaudessa.
And I will lead them, and they will dwell in the midst of Jerusalem. And they will be my people, and I will be their God, in truth and in justice.
9 Näin sanoo Herra Zebaot: vahvistakaat kätenne, te jotka tällä ajalla nämät sanat kuulette prophetain suun kautta, sinä päivänä, jona Herran Zebaotin huoneen perustus laskettiin, sen rakennettavaksi.
Thus says the Lord of hosts: Let your hands be strengthened, you who, in those days, are listening to these words by the mouth of the prophets, in the day that the house of the Lord of hosts has been founded, so that the temple may be built.
10 Sillä ennen näitä päiviä olivat ihmisten työt turhat, ei juhtain työ myös mitään ollut; eikä ollut niillä rauhaa vihollisilta, jotka menivät ulos ja sisälle; vaan minä sallin kaikki ihmiset mennä, jokaisen lähimmäistänsä vastaan.
Indeed, before those days, there was no pay for men, nor was there pay for beasts of burden, and neither was there peace for those entering, nor for those exiting, because of the tribulation. And I had dismissed all men, each one against his neighbor.
11 Mutta en minä niin tahdo nyt tehdä tälle jääneelle kansalle, niinkuin entisinä päivinä, sanoo Herra Zebaot;
But now, I will not act towards the remnant of this people according to the former days, says the Lord of hosts.
12 Vaan heidän pitää rauhan siemen oleman: viinapuu pitää hedelmänsä antaman, ja maa kasvunsa, taivas pitää kasteensa antaman, ja jääneet minun kansastani pitää nämät kaikki omistaman.
But there will be a seed of peace: the vine will give her fruit, and the earth will give her seedlings, and the heavens will give their dew. And I will cause the remnant of this people to possess all these things.
13 Ja pitää tapahtuman, että teitä, jotka Juudan ja Israelin huoneesta olette olleet kirous pakanain seassa, tahdon minä lunastaa, että teidän pitää siunauksen oleman. Niin älkäät siis peljätkö, mutta vahvistakaat kätenne.
And this shall be: just as you were a curse among the Gentiles, O house of Judah and house of Israel, so will I save you, and you will be a blessing. Do not be afraid. Let your hands be strengthened.
14 Sillä näin sanoo Herra Zebaot: niinkuin minä ajattelin teitä kadottaa, kuin teidän isänne minun vihoittivat, sanoo Herra Zebaot, ja en sitä katunut,
For thus says the Lord of hosts: Just as I intended to afflict you, when your fathers had provoked me to wrath, says the Lord,
15 Niin minä nyt jälleen ajattelen näinä päivinä tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan huoneelle. Älkäät peljätkö.
and I did not show mercy, so have I turned back, thinking in these days to do good to the house of Judah and to Jerusalem. Do not be afraid.
16 Mutta tämä on se, minkä teidän tekemän pitää: jokainen puhukaan totuutta lähimmäisensä kanssa; tuomitkaat oikein ja saattakaat rauha teidän portteihinne.
Therefore, these are the words that you shall do: Speak the truth, each one to his neighbor. With truth and a judgment of peace, judge at your gates.
17 Ja älkään kenkään ajatelko pahaa sydämessänsä, lähimmäistänsä vastaan, ja älkäät rakastako vääriä valoja; sillä näitä kaikkia minä vihaan, sanoo Herra.
And let not anyone think up evil against his friend in your hearts. And do not choose to swear falsely. For all these are things that I hate, says the Lord.
18 Ja Herran Zebaotin sana tapahtui minulle ja sanoi:
And the word of the Lord of hosts came to me, saying:
19 Näin sanoo Herra Zebaot: neljännen, viidennen, seitsemännen ja kymmenennen kuukauden paastot pitää kääntymän Juudan huoneelle iloksi ja riemuksi ja ihanaiseksi vuoden juhlaksi. Rakastakaat ainoasti totuutta ja rauhaa.
Thus says the Lord of hosts: The fast of the fourth, and the fast of the fifth, and the fast of the seventh, and the fast of the tenth will be for the house of Judah in joy and gladness and with bright solemnities. So then, love truth and peace.
20 Näin sanoo Herra Zebaot: tästedes pitää vielä paljo kansaa tuleman, ja monen kaupungin asuvaisia.
Thus says the Lord of hosts, then the people may arrive and dwell in many cities,
21 Ja yhden asuvaiset pitää menemän toisen tykö ja sanoman; käykäämme vilpittömästi rukoilemaan Herran kasvoin eteen, ja etsimään Herraa Zebaotia; minä tahdon myös käydä teidän kanssanne.
and the inhabitants may hurry, one saying to another: “Let us go and entreat the face of the Lord, and let us seek the Lord of hosts. I will go also.”
22 Niin tulee paljo kansaa ja pakanat tulevat joukoin, etsimään Herraa Zebaotia Jerusalemiin, ja rukoilemaan Herran kasvojen eteen.
And many peoples and strong nations will approach, seeking the Lord of hosts in Jerusalem, and to entreat the face of the Lord.
23 Näin sanoo Herra Zebaot: sillä ajalla pitää kymmenen miestä kaikkinaisista pakanain kielistä todella tarttuman yhden Juudan miehen vaatteen palteesen, ja sanoman: me tahdomme käydän teidän kanssanne; sillä me kuulimme, että Jumala on teidän kanssanne.
Thus says the Lord of hosts: In those days, then, ten men from every language of the Gentiles will grasp and cling to the hem of one man of Judea, saying: “We will go with you. For we have heard that God is with you.”

< Sakarjan 8 >