< Sakarjan 6 >

1 Ja minä taas nostin silmäni ja näin: ja katso, siellä olivat neljät rattaat, jotka lähtivät kahden vuoren välistä; ja ne vuoret olivat vaskiset vuoret.
Bout kamoung navah, rahum hoi sak e rangleng pali touh mon rahak hoi a tâco e ka hmu.
2 Ensimäisten ratasten edessä olivat ruskiat orhiit, ja toisten ratasten edessä mustat orhiit;
Hmaloe e rangleng dawk ka paling e marang, apâhni e rangleng dawk ka tamang e marang,
3 Mutta kolmanten ratasten edessä valkiat orhiit, ja neljänten ratasten edessä kirjavat, väkevät orhiit.
Apâthum e rangleng dawk ka pangaw e marang, apalinae rangleng dawk thakasai ni teh tarakcak e marangnaw sut kaw e lah ao.
4 Ja minä vastasin ja sanoin enkelille, joka minun kanssani puhui: minun herrani, mitä nämät ovat?
Ka bawipa, hote ranglengnaw hah bangtelamaw telah kai hoi ka pato roi e kalvantami koe ka pacei navah,
5 Ja enkeli vastasi ja sanoi minulle: ne ovat neljä tuulta taivaan alla, jotka tulevat ulos, astumaan kaiken maan hallitsian eteen.
Kalvantami ni hote ranglengnaw teh talai van pueng ka uk e Bawi e hmalah kangduenae koehoi ka tâcawt e kalvan e kahlî pali touh doeh a ti.
6 Jossa ne mustat orhiit, ne menivät pohjaa päin, ja valkiat noudattivat niitä; mutta kirjavat menivät etelää päin.
Marang katamangnaw teh atunglae ram lah a cei awh, ka pangaw pueng teh ka tamangnaw e hnuk a kâbang awh, ka tarakcaknaw teh akalae ram lah a cei awh, a ti.
7 Ja ne väkevät läksivät ja menivät ympärinsä, niin että he kaikki maat vaelsivat. Ja hän sanoi: menkäät ja vaeltakaat maata ympäri; ja he vaelsivat maan lävitse.
Athakasai e marangnaw a tâco awh teh, talai van atunglah, akalah a kâhei awh nahanlah a tha a la awh. Kalvantami ni hai cet awh nateh talai atunglah, akalah kâhei awh, telah atipouh e patetlah, ahnimouh teh talai van atunglah, akalah a kâhei awh.
8 Ja hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi: katso, ne jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla.
Kalvantami ni kai na kaw teh khenhaw! atunglah ka cet e marangnaw ni kalungkhueknae teh atunglae ram dawk a kamtue sak awh toe.
9 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
BAWIPA e lawk kai koe bout ka tho e teh,
10 Ota vangeilta, Heldailta ja Tobialta ja Jedajalta, ja tule jälleen sinä päivänä, ja mene Josian Zephanjan pojan huoneeseen, jotka Babelista tulleet ovat.
hmaloe a man awh e teh atu Babilon kho hoi ka tho e Heldai phun, Tobiah phun hoi Jedaiah phun a tangawn a kaw teh, hnin touh dawk hoi Zephaniah e capa Josiah im vah a ceikhai teh,
11 Mutta ota hopiaa ja kultaa, ja tee kruunuja, ja pane Josuan Jotsadakin pojan, ylimmäisen papin päähän,
suingunnaw a la awh teh bawilukhungnaw lah a sak awh hnukkhu, Jehozadak capa Joshua, vaihma kacue e a lû dawk a kâmuk sak haw.
12 Ja sano hänelle: näin sanoo Herra Zebaot: katso, yksi mies on, jonka nimi on Vesa; sillä hänen allansa pitää kasvaman, ja hän on rakentava Herran templin.
Ransahu BAWIPA e kâlawk ahni koe patuen dei pouh hane teh, a cakang telah a min a phung e hah khenhaw! amamae kho hmuen koe ka pâw e tami ni BAWIPA e bawkim a sak han.
13 Ja Herran templin on hän rakentava, ja hänen pitää kunnian kantaman, istuman ja hallitseman istuimellansa, ja oleman papin istuimellansa, ja heillä pitää molemmilla rauha oleman.
BAWIPA e bawkim a sak torei teh bawilennae hoi a bawitungkhung dawk a tahung vaiteh a uk han. A tungkhung dawk vaihma lahai awm vaiteh, ahnimouh roi teh kâhuikonae lawkkam a sak roi han.
14 Ja ne kruunut pitää oleman Helemin, Tobian, Jedajan ja Henin, Zephanjan pojan, muistoksi Herran templissä.
Hote bawilukhungnaw teh Helem, Tobiah, Jedaiah hoi Zephaniah capa Hennaw hanlah BAWIPA e bawkim dawkvah pahnim hoeh nahanlah ao han.
15 Heidän pitää kaukaa tuleman ja rakentaman Herran templin, ja teidän pitää ymmärtämän Herran Zebaotin lähettäneen minun teidän tykönne. Tämä pitää tapahtuman, jos te muutoin Herran teidän Jumalanne äänelle hyvin kuuliaiset olette.
Ahlanae koehoi hai tho awh vaiteh BAWIPA e bawkim hah a sak awh han. Ransahu BAWIPA ni kai teh nangmouh koe na patoun e hah na panue awh han. Nangmouh ni na BAWIPA, Cathut e a kâlawk hah kahawicalah na ngai a bawi pawiteh, hettelah na o awh han a ti.

< Sakarjan 6 >