Sakarjan 5
1 Ja minä taas nostin silmäni ja näin, ja katso, siinä oli lentävä kirja.
Anante kesga hu'na kogeno mago regazari'naza avontafemo'a monafi hareno enevige'na kogeno,
2 Ja hän sanoi minulle: mitäs näet? Mutta minä sanoin: minä näen lentävän kirjan, joka on kaksikymmentä kyynärää pitkä ja kymmenen kyynärää leviä.
ana ankeromo'a anage huno nantahigene, Na'a negane? Hige'na nagra amanage hu'na hu'noe, regazarinte avontafe'mofona zaza'amo'a 10 mita higeno, atupa'amo'a 5 mita hu'nea avontafemo hareno vano nehige'na negoe.
3 Ja hän sanoi minulle: se on se kirous, joka käy kaiken maan ylitse: sillä jokainen varas tästä (kansasta) niinkuin muistakin sanoo itsensä viattomaksi; ja kaikki valapattoiset tästä niinkuin muutkin sanovat itseänsä viattomaksi.
Hugeno anante agra amanage huno nasami'ne, Ama'i maka mopafima mani'naza vahe'ma zamazeri havizama hania kazusi zane. Na'ankure kumzufama nesaza vahera mago kaziga avontafepi kemo'ma hu'nea kante anteno, ama mopafintira maka zamazeri atre vaganereno, havigema hu'za huvempama nehaza vahera mago kaziga avontafepi kemo'ma hu'nea kante anteno, ama mopafintira zamazeri atregahie.
4 Mutta minä tahdon sen tuottaa edes, sanoo Herra Zebaot, että sen pitää tuleman varkaan huoneesen, ja sen huoneesen, joka minun nimeni kautta väärin vannoo: ja sen pitää pysymän heidän huoneessansa; ja se on sen kuluttava puinensa ja kivinensä.
Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a huno, Nagra ana kazusizana huntesugeno kumazufama nesaza vahe nompine, nagri nagifima havigema hu'za huvempama nehaza vahe'mokizmi nompinena ufreno, ana nontamimpi mani'neno, maka noma ki'naza zafane havenena neno eri vagaregahie.
5 Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, läksi ulos, ja sanoi minulle: nosta nyt silmäs ja katso, mitä sieltä käy ulos.
Ana zama ketogeno'a nagri'enema nanekema nehia ankeromo'a eazamo amanage huno eme nasami'ne, Na'a ne-efi kesga hunka ko.
6 Ja minä sanoin: mikä se on? Hän sanoi: sieltä käy ephan mitta ulos; ja sanoi: se on heidän näkönsä kaikessa maassa.
Anage hige'na nagra hu'na, e'i zana na'ane? Hu'na antahigogeno amanage huno nasami'ne, ama zana witima erinte'za kna'ama refkoma nehaza ekaeka kukino, (ephah) ama zana mika ama mopafima nemaniza vahe'mokizmi kefo avu'avazane.
7 Ja katso, lyijyinen kansi nousi auki; ja siellä istui yksi vaimo keskellä ephaa.
Ana ekaeka ku'mofona knanentake avaza'a eri anagisga higena koana, ana kupina mago a' mani'negena negogeno,
8 Ja hän sanoi: se on jumalattomuus; ja hän heitti sen keskelle mittaa, ja laski lyijyn kappaleen myös mitan suulle.
ana ankeromo'a amanage hu'ne, Ama a'mo'a kefo avu'avazamofo hu avame huno mani'ne, nehuno ana ara retufegeno ana ekaeka kupi uramigeno knanentake'ma hu'nea avaza'a erigi'ne.
9 Ja minä nostin silmäni ja näin, ja katso, kaksi vaimoa läksi ulos, joilla olivat siivet, joita tuuli ajoi, ja heidän siipensä olivat niinkuin nälkäkurjen siivet, ja ne nostivat ephan mitan maan ja taivaan välille.
Anante kesga hu'na koana, tare a'tremokea zahopi hareke e'na'e. Ana a'tremokizni zanagekonamo'a tusizankna afi patomofo agekona'agna hu'neankike, ekaeka kupima mani'nea ara, ana ekaeka ku'aga eme azerisga huke vu'na'e.
10 Ja minä sanoin enkelille, joka minun kanssani puhui: kuhunka he sen mitan vievät?
Anante nagri'enema nanekema nehia ankerona antahige'na, iga e'i ekaeka kura erike neva'e?
11 Hän sanoi minulle: että hänelle rakennettaisiin huone Sinearin maalla, ja se valmistettaisiin, ja asetettaisiin perustuksensa päälle.
Anagema hu'na antahigogeno'a amanage huno nasami'ne, Sinari moparega mono noma'a ome ki'za ante'naku avre'za nevazankino, noma'ama ome ki vagama retenu'za, ana ekaeka kura trate ome antegahaze.
