Sakarjan 4
1 Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, tuli jälleen ja herätti minun, niinkuin joku unestansa herätettäisiin.
Kai hoi ka pato roi e kalvantami ni bout a tho teh ka ip e pâhlaw e patetlah kai hah na pâhlaw.
2 Ja sanoi minulle: mitäs näet? Mutta minä sanoin: minä näen, ja katso, kynttiläjalka seisoi kokonansa kullasta, ja malja sen pään päällä, ja seitsemän lamppua oli hänessä, ja seitsemän kauhaa kussakin lampussa, jotka olivat sen pään päällä.
Nang bangmaw na hmu telah na pacei navah kai ni ka khet nah sui hoi sak e hmaiimkhok ka hmu. Sui hmaiimkhok e asawi vah satui hlaam buet touh, hmaiim sari touh, satui hlaam hoi hmaiim sari touh patawp e khom sari touh ao.
3 Oli myös sen tykönä kaksi öljypuuta: yksi maljan oikialla puolella ja toinen vasemmalla.
Satui hlaam e aranglah olivekung buet touh, avoilah olivekung buet touh, hmai khawm ka ramuk e olivekung kahni touh ao.
4 Ja minä vastasin ja sanoin sille enkelille, joka minun kanssani puhui, sanoen: minun herrani, mikä se on?
Kai hoi ka pato roi e kalvantami hanelah ka bawipa hete hnonaw heh bangnaw ne telah ka pacei nah,
5 Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, vastasi ja sanoi minulle: etkös tiedä, mikä se on? Mutta minä sanoin: en, minun herrani.
Kai hoi ka pato roi e kalvantami ni, hete hnonaw heh bangnaw maw tie na panuek hoeh maw telah na pacei navah, kai ni ka panuek hoeh ka bawipa telah ka ti pouh.
6 Ja hän vastasi ja puhui minulle, sanoen: se on Herran sana Serubbabelista, joka sanoo: ei se pidä tapahtuman sotaväellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Zebaot.
Kalvantami ni hai Zerubbabel koe ka tho e Cathut e lawk teh, hete hno teh ransahu lahoi nahoeh, hnosakthainae lahoi hai nahoeh, kaie Muitha lahoi doeh tho ti telah ransahu BAWIPA ni a ti.
7 Kuka sinä olet, suuri vuori? jonka kuitenkin täytyy Serubbabelin edessä tasaiseksi kedoksi tulla; ja hänen pitää ensimäisen kiven laskeman, ja pitää huutaman: armo, armo olkoon hänelle!
Oe, monpui, nang teh bangtelamaw, Zerubbabel e a hmalah kânging e hmuen lah na o han. Taminaw ni na lungma a naseh. Lungmanae awm naseh telah a hram teh, hote bawi ni im takin a som vah talung a pacoung han.
8 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
BAWIPA e lawk kai koe bout ka tho e teh,
9 Serubbabelin kädet ovat tämän huoneen perustaneet, hänen kätensä pitää myös sen päättämän, tietääkses, että Herra on minun lähettänyt teidän tykönne.
Zerubbabel ni hete impui e khomdu a ung toe. Ahni niyah a cum han. ransahu BAWIPA ni kai heh nangmouh onae koe na patoun e hah na panue awh han.
10 Sillä kuka on se, joka nämät halvat päivät katsoo ylön? jossa kuitenkin pitää iloittaman, ja nähtämän muurin luoti Serubbabelin kädessä, ja ne seitsemän Herran silmää, jotka katselevat kaikkea maata.
Hno kathoengca saknae hnin heh apinimaw noutna laipalah ao han. Zerubbabel e a kut dawk bangnuenae rui ao e hah, hote sari touh ni a hmu awh torei teh, a lunghawi awh han. Hote sari touh teh talai van atunglah akalah ka yawng e BAWIPA e a mit naw doeh telah a ti.
11 Ja minä vastasin ja sanoin hänelle: mitä nämät kaksi öljypuuta, jotka ovat oikialla ja vasemmalla puolella kynttilänjalkaa?
Kai ni hai hmaiimkhok kahni touh e avoilah aranglah kaawm e olivekung kahni touh hah bangtelamaw telah thoseh,
12 Ja minä vastasin toisen kerran ja sanoin hänelle: mitä nämät kaksi öljypuun oksaa, jotka ovat kahden kultaisen piipun keskellä, joista kultainen öljy vuotaa?
Satui racinae sui tuilo kahni touh hoi amamae satui awinae olivekung kahni touh haiyah bangne telah ka pacei navah,
13 Ja hän sanoi minulle: etkös tiedä, mitä nämät ovat? Ja minä sanoin; en, minun herrani.
Kalvantami ni hote akangnaw na panuek awh hoeh na maw telah na pacei nah kai ni ka panuek hoeh telah ka ti pouh.
14 Ja hän sanoi: ne ovat kaksi öljypuuta täynnä öljyä, jotka aina seisovat kaiken maan Herran tykönä.
Kalvantami ni hai hote akungnaw teh talai kaukkung bawi e a hmalah kangdout e satui awi e tami kahni touh doeh a ti.
