< Sakarjan 10 >

1 Anokaat Herralta ehtoo sadetta, niin Herra tekee pilven, ja antaa teille kyllä sataa, kaikelle kedon kasvulle.
Pǝrwǝrdigardin «keyinki yamƣur» pǝslidǝ yamƣurni tǝlǝp ⱪilinglar; Pǝrwǝrdigar qaⱪmaⱪlarni qaⱪturup, ularƣa mol yamƣurlarni, xuningdǝk ⱨǝrbirigǝ etizda ot-qɵplǝrni beridu.
2 Sillä epäjumalat puhuvat turhuutta, ja aavistajat näkevät valheen; ja puhuvat turhia unia, ja heidän lohdutuksensa ei ole mitään: sentähden he käyvät eksyksissä niinkuin lampaat, ja nääntyvät, ettei heillä ole yhtään paimenta.
Qünki «ɵy butliri» bimǝnǝ gǝplǝrni eytⱪan, palqilar yalƣan «alamǝt»lǝrni kɵrgǝn, tuturuⱪsiz qüxlǝrni sɵzligǝn; ular ⱪuruⱪ tǝsǝlli beridu. Xunga hǝlⱪ ⱪoy padisidǝk tenǝp kǝtti; ular padiqisi bolmiƣaqⱪa, azar yemǝktǝ.
3 Minun vihani on julmistunut paimenten päälle, ja minä tahdon kauriit etsiä; sillä Herran Zebaot on etsivä laumansa, Juudan huoneen, ja valmistaa heitä niinkuin hankituita sotahevosia.
Mening ƣǝzipim padiqilarƣa ⱪozƣaldi; Mǝn muxu «tekǝ» [yetǝkqilǝrni] jazalaymǝn; qünki samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar Ɵz padisidin, yǝni Yǝⱨuda jǝmǝtidin hǝwǝr elixⱪa kǝldi; U jǝngdǝ ularni Ɵzining ⱨǝywǝtlik etidǝk ⱪilidu.
4 Häneltä ovat nurkat, häneltä naulat, häneltä sotajoutsi, häneltä myös ynnä kaikki vaatiat tulleet.
Uningdin [yǝni Yǝⱨudadin] «Burjǝk Texi», uningdin «Ⱪozuⱪ», uningdin «Jǝng Oⱪyasi», uningdin «Ⱨǝmmigǝ ⱨɵkümranliⱪ Ⱪilƣuqi» qiⱪidu.
5 Ja heidän pitää kuitenkin oleman niinkuin sankarit, jotka loan tallaavat kaduilla sodassa, ja pitää sotiman, sillä Herra on heidän kanssansa, että ratsasmiehet häpiään tulevat.
Xuning bilǝn ular jǝngdǝ, [düxmǝnlǝrni] koqilardiki patⱪaⱪni dǝssigǝndǝk qǝylǝydiƣan palwanlardǝk bolidu; ular jǝng ⱪilidu, qünki Pǝrwǝrdigar ular bilǝn billidur; ular atliⱪ ǝskǝrlǝrnimu yǝrgǝ ⱪaritip ⱪoyidu.
6 Ja minä tahdon vahvistaa Juudan huoneen, ja varjella Josephin huonetta, ja tahdon heitä asettaa jälleen sijoillensa; sillä minä armahdan heitä; ja he ovat niinkuin he ennenkin olivat, kuin minä heidät sysäsin pois; sillä minä Herra heidän Jumalansa tahdon heitä kuulla.
Mǝn Yǝⱨuda jǝmǝtini küqǝytimǝn, Yüsüpning jǝmǝtini ⱪutⱪuzimǝn; Mǝn ularni ⱪaytidin olturaⱪlixixⱪa ⱪayturimǝn; qünki Mǝn ularƣa rǝⱨim-xǝpⱪǝtni kɵrsitimǝn. Ular Mǝn ⱨeqⱪaqan taxliwǝtmigǝndǝk bolidu; qünki Mǝn ularning Hudasi Pǝrwǝrdigarmǝn; Mǝn ularƣa jawab berimǝn.
7 Ja Ephraim on oleva niinkuin sankari, ja heidän sydämensä on iloitseva niinkuin viinasta; ja heidän lapsensa saavat myös sen nähdä, ja riemuitsevat, että heidän sydämensä on iloinen Herrassa.
Əfraimdikilǝr palwandǝk bolidu, kɵngülliri xarab kǝypini sürgǝnlǝrdǝk huxallinidu; ularning baliliri buni kɵrüp huxallinidu; ularning kɵngli Pǝrwǝrdigardin xadlinidu.
8 Minä tahdon heille viheltää, ja koota heitä, sillä minä tahdon heitä lunastaa; ja he lisääntyvät niinkuin he ennenkin olleet olivat.
Mǝn üxⱪirtip, ularni yiƣimǝn; qünki Mǝn ularni bǝdǝl tɵlǝp ⱨɵrlükkǝ qiⱪirimǝn; ular ilgiri kɵpiyip kǝtkǝndǝk kɵpiyidu.
9 Ja tahdon kylvää heitä kansain sekaan, että he muistaisivat minua kaukaisissa maakunnissa, ja eläisivät lastensa kanssa ja palajaisivat.
Mǝn ularni ǝllǝr arisida uruⱪtǝk qaqimǝn; andin ular Meni yiraⱪ jaylarda ǝslǝydu; xuning bilǝn ular baliliri bilǝn ⱨayat ⱪelip, ⱪaytip kelidu.
10 Sillä minä tahdon heitä tuoda jälleen Egyptin maalta, ja koota heitä Assyriasta, ja saattaa heitä Gileadin maahan ja Libanoniin, ja ei siinäkään pidä heillä kyllä oleman.
Mǝn ularni ⱪaytidin Misir zeminidin elip kelimǝn, Asuriyǝdinmu qiⱪirip yiƣimǝn; ularni Gilead wǝ Liwan zeminiƣa elip kirgüzimǝn; yǝr-zemin ularni patⱪuzalmay ⱪalidu.
11 Ja hänen pitää käymän sen ahtaan meren lävitse, ja meren aaltoja lyömän, että kaikki ojain syvyydet kuivuisivat; silloin Assyrian ylpeys alennetaan, ja Egyptin valtikka lakkaa.
Xundaⱪ ⱪilip, U jǝbir-japa dengizidin ɵtüp, dengizdiki dolⱪunlarni uridu; Nil dǝryasining tǝgliri ⱪurup ketidu; Asuriyǝning mǝƣrurluⱪi wǝ pǝhri pǝs ⱪilinidu, Misirdiki xaⱨanǝ ⱨasimu yoⱪilidu.
12 Minä tahdon heitä vahvistaa Herrassa, ja heidän pitää vaeltaman hänen nimeensä, sanoo Herra.
Mǝn ularni Pǝrwǝrdigar arⱪiliⱪ küqǝytimǝn; ular Uning namida mangidu, dǝydu Pǝrwǝrdigar.

< Sakarjan 10 >