Laulujen laulu 1
1 Salomon korkea veisu.
Salomos Højsang
2 Hän suuta antakoon minun, suunsa antamisella; sillä sinun rakkautesi on suloisempi kuin viina,
Kys mig, giv mig Kys af din mund thi din Kærlighed er bedre end Vin.
3 Sinun hyväin voidettes hajuin tähden. Sinun nimes on vuodatettu öljy; sen piikaiset sinua rakastavat.
Lifligt dufter dine Salver, dit Navn er en udgydt Salve, derfor har Kvinder dig kær.
4 Vedä minua, niin me juoksemme perässäs: Kuningas vie minun kammioonsa: Me iloitsemme ja riemuitsemme sinusta, me muistamme sinun rakkauttas enempi kuin viinaa: hurskaat rakastavat sinua.
Drag mig efter dig, kom, lad os løbe; Kongen tog mig ind i sine Kamre. Vi vil juble og glæde os i dig, prise din Hærlighed fremfor Vin. Med Rette har de dig kær.
5 Minä olen musta, mutta sangen otollinen, te Jerusalemin tyttäret, niinkuin Kedarin majat, niinkuin Salomon kirjoiteltu vaate.
Jeg er sort, dog yndig, Jerusalems Døtre, som Kedars Telte, som Salmas Forhæng.
6 Älkäät sitä katsoko, että minä niin musta olen; sillä päivä on minun polttanut: minun äitini lapset vihastuivat minun päälleni: he ovat asettaneet minun viinamäen vartiaksi, mutta en minä varjellut viinamäkeäni.
Se ej på mig, fordi jeg er sortladen, fordi jeg er brændt af Solen. Min Moders Sønner vrededes på mig, til Vingårdsvogterske satte de mig - min egen Vingård vogted jeg ikke.
7 Sano minulle sinä, jota minun sieluni rakastaa: kussas laidunta pidät, ja kussas lounaalla lepäät? ettei minun pitäisi poikkeeman kumppanies lauman tykö.
Sig mig, du, som min Sjæl har kær, hvor du vogter din Hjord, hvor du holder Hvil ved Middag. Thi hvi skal jeg gå som en Landstryger ved dine Fællers Hjorde?
8 Jos et sinä sinuas tunne, sinä kaikkein ihanaisin vaimoin seassa, niin mene lammasten jäljille, ja kaitse vohlias paimenien huonetten tykönä.
Såfremt du ikke ved det, du fagreste blandt Kvinder, følg da kun Hjordens Spor og vogt dine Geder ved Hyrdernes Boliger.
9 Minä vertaan sinun, ystäväni, ratsaskaluihini, Pharaon vaunuihin.
Ved Faraos Forspand ligner jeg dig, min Veninde.
10 Sinun sasupääs ovat ihanat pankkuin keskellä, ja sinun kaulas kultakäädyissä.
Dine Kinder er yndige med Snorene din Hals med Kæderne.
11 Me teemme sinulle kultaiset pankut, hopianastoilla.
Vi vil gøre dig Snore af Guld med Stænk af Sølv.
12 Kuin kuningas istui pöytänsä tykönä, antoi nardukseni hajunsa.
Min Nardus spreder sin Duft, mens Kongen er til Bords;
13 Ystäväni on minun mirrhamkimppuni, joka minun rinnoillani riippuu.
min Ven er mig en Myrrapose, der ligger ved mit Bryst,
14 Minun ystäväni on minulle Kyprin viinamarjan rypäle, Engeddin viinamäessä.
min Ven er mig en Koferklase fra En-Gedis Vingårde.
15 Katso, armaani, sinä olet ihana: katso, sinä olet ihana, silmäs ovat niinkuin kyhkyläisen silmät.
Hvor du er fager, min Veninde, hvor du er fager, dine Øjne er Duer!
16 Katso, ystäväni, sinä olet ihana ja suloinen, ja meidän vuoteemme myös viheriöitsee.
Hvor du er fager, min Ven, ja dejlig er du, vort Leje er grønt,
17 Meidän huoneemme kaaret ovat sedripuusta, vuolteet hongasta.
vor Boligs Bjælker er Cedre, Panelet Cypresser!
