Laulujen laulu 8
1 Jospa minä sinun löytäisin ulkona, minun veljeni, sinä joka minun äitini nisiä imenyt olet, ja sinun suuta antaisin, ja ettei kenkään minua pilkkaisi.
O that thou wert as my brother, that was nourished at the breasts of my mother! when I should find thee outside, I would kiss thee; yea, I should not be despised.
2 Mitä ottaisin sinun ja saattaisin sinua minun äitini huoneesen, jossa minua opettaisit; ja minä annan sinulle kryydättyä viinaa ja granatomenan makiaa viinaa.
I would lead thee, and bring thee into my mother’s house, who would instruct me: I would cause thee to drink of spiced wine of the juice of my pomegranate.
3 Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, ja hänen oikia kätensä halaa minua.
His left hand should be under my head, and his right hand should embrace me.
4 Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, ettette armastani herätä, eli vaivaa häntä siihenasti kuin hän itse tahtoo.
I charge you, O daughters of Jerusalem, that ye stir not, nor awake my love, until he please.
5 Kuka on se, joka korvesta tulee, ja nojaa ystävänsä päälle? Omenapuun alla minä sinua herätän, jossa sinun äitis sinun synnyttänyt on, jossa hän sinun siitti, joka sinun synnytti.
Who is this that cometh up from the wilderness, leaning upon her beloved? I awakened thee under the apple tree: there thy mother brought thee forth: there she brought thee forth that bore thee.
6 Pane minua niinkuin sinetti sydämees, ja niinkuin sinetti käsivartees; sillä rakkaus on väkevä niinkuin kuolema, ja kiivaus on vahva niinkuin helvetti: hänen hiilensä hehkuvat ja ovat Herran tuli; (Sheol h7585)
Set me as a seal upon thy heart, as a seal upon thy arm: for love is strong as death; jealousy is cruel as the grave: the coals of it are coals of fire, which hath a most vehement flame. (Sheol h7585)
7 Niin ettei vedenkään paljous taida rakkautta sammuttaa, eli virrat sitä upottaa. Jos joku antais kaiken taloinsa tavaran rakkaudesta, niin ei se mitään maksaisi.
Many waters cannot quench love, neither can the floods drown it: if a man would give all the substance of his house for love, it would utterly be despised.
8 Meidän sisaremme on vähä, ja ei hänellä ole rintoja. Mitä meidän pitää tekemän sisarellemme sinä päivänä, jona hänestä puhutaan?
We have a little sister, and she hath no breasts: what shall we do for our sister in the day when she shall be spoken for?
9 Jos hän on muuri, niin me teemme hopialinnan sen päälle: jos hän on ovi, niin me vahvistamme sen sedrilaudoilla.
If she is a wall, we will build upon her a palace of silver: and if she is a door, we will inclose her with boards of cedar.
10 Minä olen muuri, ja minun rintani ovat niinkuin tornit; siitä minä olen hänen silmäinsä edessä niinkuin rauhan löytäjä.
I am a wall, and my breasts like towers: then was I in his eyes as one that found favour.
11 Salomolla on viinamäki BaalHamonissa: sen viinamäen antoi hän vartioille, että jokainen antais hänen hedelmistänsä tuhannen hopiapenninkiä.
Solomon had a vineyard at Baalhamon; he let out the vineyard to keepers; every one for the fruit of it was to bring a thousand pieces of silver.
12 Minun viinamäkeni, joka on minun omani, on minun edessäni. Sinulle Salomo tulee tuhannen, mutta kaksisataa hedelmäin vartioille.
My vineyard, which is mine, is before me: thou, O Solomon, must have a thousand, and those that keep the fruit of it two hundred.
13 Sinä, joka asut yrttitarhassa, anna minun kuulla sinun äänes: kuulkaan kumppanit päältä.
Thou that dwellest in the gardens, the companions hearken to thy voice: cause me to hear it.
14 Pakene, ystäväni, ja ole metsävuohen kaltainen, eli nuoren peuran yrttivuorilla.
Make haste, my beloved, and be thou like a roe or a young hart upon the mountains of spices.
