Laulujen laulu 6
1 Kuhunka ystäväs on mennyt, o sinä kaikkein kaunein vaimoin seassa! kuhunka ystäväs on kääntänyt itsensä? Me etsimme häntä sinun kanssas.
Where is your beloved gone, O you fairest among women? where is your beloved turned aside? that we may seek him with you.
2 Minun ystäväni on mennyt kryytimaahansa, yrttisarkoihinsa, että hän siellä kryytimaassa kaitsis laumaansa, ja hakis ruusuja.
My beloved is gone down into his garden, to the beds of spices, to feed in the gardens, and to gather lilies.
3 Minun ystäväni on minun ja minä olen hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä.
I am my beloved's, and my beloved is mine: he feeds among the lilies.
4 Sinä olet ihana, minun kultani, niinkuin Tirtsa, kaunis niinkuin Jerusalem, peljättävä niinkuin sotajoukko.
You are beautiful, O my love, as Tirzah, comely as Jerusalem, terrible as an army with banners.
5 Käännä silmäs pois minusta; sillä ne minun sytyttävät; sinun hiukses ovat niinkuin vuohilauma, jotka Gileadin vuorella kerityt ovat.
Turn away your eyes from me, for they have overcome me: your hair is as a flock of goats that appear from Gilead.
6 Sinun hampas ovat niinkuin lammaslauma, jotka pesosta nousevat, ja kaikki kaksoisia kantavat, ja ei yksikään ole heistä hedelmätöin.
Your teeth are as a flock of sheep which go up from the washing, whereof every one bears twins, and there is not one barren among them.
7 Sinun kasvos ovat niinkuin granatomenan lohkot sinun palmikkois välillä.
As a piece of a pomegranate are your temples within your locks.
8 Kuusikymmentä on drottninkia ja kahdeksankymmentä vaimoa, ja neitseet ovat epälukuiset;
There are threescore queens, and fourscore concubines, and virgins without number.
9 Mutta yksi on minun kyhkyläiseni ja minun täydelliseni; yksi on äitinsä rakkain ja synnyttäjänsä valittu: koska tyttäret hänen näkivät, ylistivät he hänen autuaaksi, kuningattaret ja vaimot ylistivät häntä.
My dove, my undefiled is but one; she is the only one of her mother, she is the choice one of her that bare her. The daughters saw her, and blessed her; yea, the queens and the concubines, and they praised her.
10 Kuka on tämä, joka nähdään niinkuin aamurusko, ihana niinkuin kuu, valittu niinkuin aurinko, peljättävä niinkuin sotajoukko?
Who is she that looks forth as the morning, fair as the moon, clear as the sun, and terrible as an army with banners?
11 Minä olen mennyt alas yrttitarhaani, katsomaan vesoja ojan reunalla, kurkistelemaan, jos viinapuut kukoistivat, jos granatomenat viheriöitsivät.
I went down into the garden of nuts to see the fruits of the valley, and to see whether the vine flourished and the pomegranates budded.
12 En minä tiennyt, että minun sieluni minun hamaan minun mieluisen kansani vaunuihin asti asettanut oli.
Before even I was aware, my soul made me like the chariots of Amminadib.
13 Palaja, palaja Sulamit: palaja, palaja nähdäksemme sinua. Mitä te näitte Sulamitissa, paitsi sotajoukkoin tanssia?
Return, return, O Shulamite; return, return, that we may look upon you. What will all of you see in the Shulamite? As it were the company of two armies.
