Laulujen laulu 6
1 Kuhunka ystäväs on mennyt, o sinä kaikkein kaunein vaimoin seassa! kuhunka ystäväs on kääntänyt itsensä? Me etsimme häntä sinun kanssas.
Jaherani olal kune, yaye jaber mogik e dier nyiri mabeyo? Jaherani ne oluwo kanye, mondo wakonyi manye?
2 Minun ystäväni on mennyt kryytimaahansa, yrttisarkoihinsa, että hän siellä kryytimaassa kaitsis laumaansa, ja hakis ruusuja.
Jaherana osedhi e puothe, kama gik mangʼwe ngʼar dongoe, mondo omeny ei puothe kendo ochok ondanyo.
3 Minun ystäväni on minun ja minä olen hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä.
Jaherana en mara kendo an bende an mare; omiyo omenyo e dier ondanyo.
4 Sinä olet ihana, minun kultani, niinkuin Tirtsa, kaunis niinkuin Jerusalem, peljättävä niinkuin sotajoukko.
Jaherana, ijaber mana ka Tirza, ilongʼo mana ka Jerusalem, ichanori mana ka jolweny motingʼo bendeche.
5 Käännä silmäs pois minusta; sillä ne minun sytyttävät; sinun hiukses ovat niinkuin vuohilauma, jotka Gileadin vuorella kerityt ovat.
Gol wengegi kuoma; nikech giberna. Yie wiyi chalo kweth mag diek, malor koa e got Gilead.
6 Sinun hampas ovat niinkuin lammaslauma, jotka pesosta nousevat, ja kaikki kaksoisia kantavat, ja ei yksikään ole heistä hedelmätöin.
Lekeni tar mana ka kweth mag rombe mowuok kar luok. Moro ka moro wuotho gi nyithinde ma rude kendo onge moro man kende.
7 Sinun kasvos ovat niinkuin granatomenan lohkot sinun palmikkois välillä.
Lembi ma iumo gi nanga chalo gi olemo mongʼinore mochiek makwar.
8 Kuusikymmentä on drottninkia ja kahdeksankymmentä vaimoa, ja neitseet ovat epälukuiset;
Ruoth nigi mon piero auchiel gi mon mamoko piero aboro, kod nyiri mapok ongʼeyo chwo mokadho akwana.
9 Mutta yksi on minun kyhkyläiseni ja minun täydelliseni; yksi on äitinsä rakkain ja synnyttäjänsä valittu: koska tyttäret hänen näkivät, ylistivät he hänen autuaaksi, kuningattaret ja vaimot ylistivät häntä.
To an ahero mana nyako achiel kende, ma jaber ka akuru, en e nyar min kende, mohero malich. Jotich ma nyiri konene, to luonge ni nyako mogwedhi, to mond ruoth kod mon mamoko konene to pake.
10 Kuka on tämä, joka nähdään niinkuin aamurusko, ihana niinkuin kuu, valittu niinkuin aurinko, peljättävä niinkuin sotajoukko?
Ma to en ngʼa mabiro apoya ka piny madwa ru? Adier, ober ka dwe kendo ongʼangʼni ka wangʼ chiengʼ, bende ochanore ka sulwe moriedo.
11 Minä olen mennyt alas yrttitarhaani, katsomaan vesoja ojan reunalla, kurkistelemaan, jos viinapuut kukoistivat, jos granatomenat viheriöitsivät.
Ne alor mwalo nyaka e puoth mananas, mondo ane kaka gidongo e holo, kendo mondo ane ka mzabibu osechako golo maua kata ka olemo mongʼinore osechako chiek makwar.
12 En minä tiennyt, että minun sieluni minun hamaan minun mieluisen kansani vaunuihin asti asettanut oli.
Apoya nono, kapok angʼeyo, gombona notingʼa motera nyaka dier geche joka ruoth.
13 Palaja, palaja Sulamit: palaja, palaja nähdäksemme sinua. Mitä te näitte Sulamitissa, paitsi sotajoukkoin tanssia?
Yie iduogi, yie iduogi, yaye nyar jo-Shulam; yie iduogi, yie iduogi, mondo waneni! Wuowi Ere gima omiyo ungʼiyo nyar jo-Shulam kamano, mana ka gima omielo miend Mahanaim?
