Laulujen laulu 6
1 Kuhunka ystäväs on mennyt, o sinä kaikkein kaunein vaimoin seassa! kuhunka ystäväs on kääntänyt itsensä? Me etsimme häntä sinun kanssas.
Zailom: Nagoldei hoiya che hitam, O melhoi kidang lanu? Nahin holpeh-uvinge, nei seipeh’un hoilam ajot ham?
2 Minun ystäväni on mennyt kryytimaahansa, yrttisarkoihinsa, että hän siellä kryytimaassa kaitsis laumaansa, ja hakis ruusuja.
Mounu: Kagoldeipa muinam theiho pahna ahonleijah akumsuh tai, hon leilaija akelngoite vahding le Lily pahho loukhom ding in.
3 Minun ystäväni on minun ja minä olen hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä.
Keima ka ngaipenpa-a kahin, ama keija ahi. Ama akelngoi Lily pah lah’a avah-e.
4 Sinä olet ihana, minun kultani, niinkuin Tirtsa, kaunis niinkuin Jerusalem, peljättävä niinkuin sotajoukko.
Moulang: Ngainu, namelhoi ngeije, vetnom umtah Tirzah khopi, Jerusalem tobang’in na hoijin; galsat-galhang hon ponlap akidop bang uvin na thupi-e.
5 Käännä silmäs pois minusta; sillä ne minun sytyttävät; sinun hiukses ovat niinkuin vuohilauma, jotka Gileadin vuorella kerityt ovat.
Namit tenin avet nalang heiphei jin, ijeh-inem itileh na hoinan haisa mo in eilhai. Nasam kailha jong Gilead lhangdunga kon kel-hon hung kijotsuh abang jeng’e.
6 Sinun hampas ovat niinkuin lammaslauma, jotka pesosta nousevat, ja kaikki kaksoisia kantavat, ja ei yksikään ole heistä hedelmätöin.
Naha ho kelngoi kihet ngousel jouchet’na kisop thengsel bang in akangleh jeng’e. Na mehiuheo dan nolnabei ahi in, na hatu jouse jong akigolkhom dildel uve.
7 Sinun kasvos ovat niinkuin granatomenan lohkot sinun palmikkois välillä.
Na bengmai langto jong na ponlukhuh noijah kolbuthei chang asan jitjet abang jeng’e.
8 Kuusikymmentä on drottninkia ja kahdeksankymmentä vaimoa, ja neitseet ovat epälukuiset;
Lengnu somgup, thaikem somget chule sim’a simsenlou nungah khangdong aum in,
9 Mutta yksi on minun kyhkyläiseni ja minun täydelliseni; yksi on äitinsä rakkain ja synnyttäjänsä valittu: koska tyttäret hänen näkivät, ylistivät he hänen autuaaksi, kuningattaret ja vaimot ylistivät häntä.
Hijeng jongleh kenvang ka vakho, achamkim pen nu-anun adeilhen pen, ahing nun dottah’a angailut pen nu bou hi ka deilhen pen’e. Nungah khangdong hon jong angai sang uvin, lengnu tamtah le leng inpia thaikemho jeng in jong ngaisang nan ala choijun:
10 Kuka on tämä, joka nähdään niinkuin aamurusko, ihana niinkuin kuu, valittu niinkuin aurinko, peljättävä niinkuin sotajoukko?
“Koi hija ham, taikho vah banga hung vahdoh-a, chollha banga vet-hoi lheh jenga, nisa banga vah emsela, galsat ho ponlap dop banga gimnei jeng hi?” atiuvin ahi.
11 Minä olen mennyt alas yrttitarhaani, katsomaan vesoja ojan reunalla, kurkistelemaan, jos viinapuut kukoistivat, jos granatomenat viheriöitsivät.
Mounu: Kei jong ka kumsuh-e beleija bepah veding le phaichama hamhing hung dondoh thahho veding, chule lengpigui ho dondoh soh tam, kolbutheiho jong pahsoh hitam ti gave lha ding in.
12 En minä tiennyt, että minun sieluni minun hamaan minun mieluisen kansani vaunuihin asti asettanut oli.
Hinlah keiman ka kigeldoh masang in, ka lhangai mama jeng na lungthim chun eipui lut tai; keidia milalpa sakol kangtol sung ah.
13 Palaja, palaja Sulamit: palaja, palaja nähdäksemme sinua. Mitä te näitte Sulamitissa, paitsi sotajoukkoin tanssia?
Zailom: Hung kile in, hung kile kit tan, O Shulam nungahnu. Hung kinung heijin, hung kit in, i-kimuto kit theina diuvin. Moulang: Shulam nungahnun lamthem ho golnia akigol uva alam nau kikah-a achephei dimdem khu i-dinga nanghon na galdot jing’u hitantem?
