Laulujen laulu 6
1 Kuhunka ystäväs on mennyt, o sinä kaikkein kaunein vaimoin seassa! kuhunka ystäväs on kääntänyt itsensä? Me etsimme häntä sinun kanssas.
“Saga! Baligili noga: i ba: su uda! Dia sasagesu da habidili asibala: ? Ninia di fidili hogole ba: musa: , ea asi logo ninima adoma.” Uda da amane sia: i,
2 Minun ystäväni on mennyt kryytimaahansa, yrttisarkoihinsa, että hän siellä kryytimaassa kaitsis laumaansa, ja hakis ruusuja.
“Na sasagesu dunu da ea ifabia (amogawi ‘bolosame’ ifa da heda: la) amoga asi dagoi. E da amogawi ea sibi wa: i amoma ha: i manu iana amola ‘lili’ mosoi gagadolala.
3 Minun ystäväni on minun ja minä olen hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä.
Na sasagesu dunu da na: Amola na da ea: E da ‘lili’ bugi amo ganodini ea sibi wa: i amoma ha: i manu iana.” Dunu da amane sia: i,
4 Sinä olet ihana, minun kultani, niinkuin Tirtsa, kaunis niinkuin Jerusalem, peljättävä niinkuin sotajoukko.
“Na dogolegei! Di da Yelusaleme moilai bai bagade amola Disa moilai bai bagade defele, noga: idafa ba: sa. Dunu da amo moilai bai bagade ela hahalogoboi ba: sea, fofogadigiba: le, habe ha: sa. Amola dia isisima: goi ba: sea, agoaiwane hamosa.
5 Käännä silmäs pois minusta; sillä ne minun sytyttävät; sinun hiukses ovat niinkuin vuohilauma, jotka Gileadin vuorella kerityt ovat.
Dia si hamega ba: legama! Dia si da na gagulaligisa! Dia dialuma hinabo da goudi wa: i amo da Gilia: de agologa soagagala: ahoa agoane giginisa dabe ba: sa.
6 Sinun hampas ovat niinkuin lammaslauma, jotka pesosta nousevat, ja kaikki kaksoisia kantavat, ja ei yksikään ole heistä hedelmätöin.
Dia bese da sibi amo da hinabo waha dodofei agoane ba: sa. Afae da hame gumi ba: sa. Ilia huluane da defele dadalei ba: sa.
7 Sinun kasvos ovat niinkuin granatomenan lohkot sinun palmikkois välillä.
Dia ba: da dia odagi dedebosu abula baligiadili da nenemegisa.
8 Kuusikymmentä on drottninkia ja kahdeksankymmentä vaimoa, ja neitseet ovat epälukuiset;
Defea! Hina bagade da uda 60 lamu da defea. Amola gidisedagi uda 80 amola uda afini idimu hamedei lamu da defea.
9 Mutta yksi on minun kyhkyläiseni ja minun täydelliseni; yksi on äitinsä rakkain ja synnyttäjänsä valittu: koska tyttäret hänen näkivät, ylistivät he hänen autuaaksi, kuningattaret ja vaimot ylistivät häntä.
Be na da afae fawane ni dogolegesa. Amola amo da ‘dafe’ sio defele, isisima: goi ba: sa. E da ea: me ea dogolegei uda mano afae fawane gala. Uda huluane ema ba: le nodone sia: sa. Hina bagade uda ilia, amola gidi sedagi uda ilia da e nodoma: ne gesami hea: sa.
10 Kuka on tämä, joka nähdään niinkuin aamurusko, ihana niinkuin kuu, valittu niinkuin aurinko, peljättävä niinkuin sotajoukko?
Amo da nowala: ? Ea ba: la ahoabe da eso mabe agoai ba: sa. E da isisima: goi amola hadigi. E da eso amola oubi agoai, si nenemegini, ba: mu gogolei.
11 Minä olen mennyt alas yrttitarhaani, katsomaan vesoja ojan reunalla, kurkistelemaan, jos viinapuut kukoistivat, jos granatomenat viheriöitsivät.
Na da ‘amode’ ifa bugi bobodole ganodini amo nono heda: i amola lubi gaheabolo efega lai amola ‘bomigala: nidi’ ifa amo ea mosoi ba: la misi dagoi.
12 En minä tiennyt, että minun sieluni minun hamaan minun mieluisen kansani vaunuihin asti asettanut oli.
Na da yagugubi. Sa: liode genonesisu dunu da gegemusa: hanai gala, amo defele na da dima sasagesu hou hamomu hanai.” Yelusaleme uda ilia da amane sia: i,
13 Palaja, palaja Sulamit: palaja, palaja nähdäksemme sinua. Mitä te näitte Sulamitissa, paitsi sotajoukkoin tanssia?
“Siogoma! Siulame uda a: fini! Di siogoma! Ninia ba: musa: , dia siogoma!” Uda da amane sia: i, “Na da la: idi amola la: idi dadalele lefulubi dunu dogoa siogosea, dilia abuliba: le na ba: musa: hanabela: ?”
