< Laulujen laulu 3 >

1 Minä etsin yöllä vuoteessani, jota minun sieluni rakastaa: minä etsin häntä, mutta en löytänyt häntä.
Sa kagabhion ibabaw sa akong higdaanan Akong ginapangita siya nga sa akong kalag gihigugma: Gipangita ko siya, apan wala ko hikaplagi siya.
2 Nyt minä nousen, ja käyn kaupunkia ympäri, kaduilla ja kujilla, ja etsin, jota minun sieluni rakastaa: minä etsin häntä, mutta en minä häntä löytänyt.
Ako miigon: Mobangon ako karon, ug magasuroysuroy sa ciudad; Sa kadalanan ug sa kasawangan Akong pangitaon siya nga sa akong kalag gihigugma: Gipangita ko siya, apan wala ko hikaplagi siya.
3 Vartiat, jotka käyvät kaupunkia ympäri, löysivät minun. Oletteko nähneet, jota minun sieluni rakastaa?
Ang mga magbalantay nga nagsuroy sa kadalanan nakakaplag kanako; Kang kinsa ako miingon: Hingkit-an ba ninyo kadtong gihigugma sa akong kalag?
4 Kuin minä heistä vähä erkausin, löysin minä, jota minun sieluni rakastaa; minä tartuin häneen, ja en tahdo häntä laskea, siihenasti että minä hänen saatan äitini huoneesen, äitini kammioon.
Dili pa dugay nga ako nahalabay kanila, Sa diha nga hingkaplagan ko kadtong gihigugma sa akong kalag: Gipunggan ko siya, ug wala ko siya palakta, Hangtud nga nadala ko siya sa balay sa akong inahan, Ug ngadto sa lawak niadtong nanamkon kanako.
5 Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, metsävuohten eli naaraspeurain kautta kedolla, ettette herättäisi armastani eli vaivaisi häntä, siihenasti kuin hän tahtoo.
Gipanumpa ko kaninyo, Oh mga anak nga babaye sa Jerusalem, Tungod sa mga lagsaw nga lake kun tungod sa mga lagsaw nga baye sa kapatagan, Nga dili ninyo lihokon, ni pukawon ang akong hinigugma, Hangtud nga siya mahimuot.
6 Kuka on tämä, joka lähtee korvesta, niinkuin nouseva savu, mirrhamin suitsutus, pyhä savu ja kaikkinaiset apotekarin yrtit?
Kinsa ba kining miabut gikan sa kamingawan Sama sa mga haligi nga aso, Pinahumtan sa mirra ug incienso, Uban sa tanang mga pulvos nga mahumot sa magpapatigayon?
7 Katso, Salomon vuoteen ympärillä seisovat kuusikymmentä väkevää, Israelin väkevistä.
Tan-awa, kana mao ang sakyanan ni Salomon; Kan-uman ka tawong gamhanan ang nagalibut niini, Gikan sa mga tawong kusgan sa Israel.
8 He pitävät kaikki miekkaa ja ovat soveliaat sotaa; jokaisella on hänen miekkansa vyöllänsä pelvon tähden yöllä.
Sila nga tanan nanagkupot sa espada, ug mga batid, sa gubat: Ang tagsatagsa ka tawo may espada sa iyang hawak, Tungod sa kahadlok sa kagabhion.
9 Kuningas Salomo antoi tehdä itsellänsä lepokammion Libanonin puista:
Si hari Salomon naghimo alang sa iyang kaugalingon ug usa ka tongtonganan nga harianon Gikan sa kahoy sa Libano.
10 Sen patsaat hän teki hopiasta, ja sen peitteen kullasta, istuimen purpurasta, ja permannon soveliaasti lasketun, Jerusalemin tytärten tähden.
Iyang gihimo ang mga haligi niana gikan sa salapi, Ang salog niana bulawan, ang lingkoranan niana purpura, Ang taliwala niana gibakbakan sa gugma, Gikan sa mga anak nga babaye sa Jerusalem.
11 Lähtekäät ulos, te Zionin tyttäret, ja katselkaat kuningas Salomoa siinä kruunussa, jolla hänen äitinsä hänen kruunannut on, hänen hääpäivänsä, ja hänen sydämensä ilopäivänä.
Panggula kamo, Oh mga anak nga babaye sa Sion, ug tan-awa si hari Salomon, Uban ang purongpurong nga gipurongpurong kaniya sa iyang inahan Sa adlaw sa iyang pagkaminyo, Ug sa adlaw sa kalipay sa iyang kasingkasing.

< Laulujen laulu 3 >