Roomalaisille 8
1 Niin ei ole nyt yhtään kadotusta niissä, jotka Jesuksessa Kristuksessa ovat, ja ei vaella lihan, vaan hengen jälkeen.
There is therefore no condemnation, to them who, in Jesus Messiah, walk not after the flesh.
2 Sillä hengen laki, joka eläväksi tekee Kristuksessa Jesuksessa, on minun synnin ja kuoleman laista vapahtanut.
For the law of the spirit of life, which is in Jesus Messiah, hath emancipated thee from the law of sin and death.
3 Sillä se, mikä laille oli mahdotoin, että hän lihan kautta oli heikoksi tullut, sen Jumala teki, ja lähetti Poikansa syntisen lihan hahmossa ja tuomitsi synnin lihassa, synnin kautta:
Inasmuch as the law was impotent, by means of the weakness of the flesh, God sent his Son in the likeness of sinful flesh, on account of sin; that He might, in his flesh, condemn sin;
4 Että lain vanhurskaus täytetyksi tulis meissä, jotka emme lihan jälkeen vaella, vaan hengen jälkeen.
so that the righteousness of the law might be fulfilled in us; since it is not in the flesh that we walk, but in the Spirit.
5 Sillä ne, jotka lihan jälkeen ovat, ajattelevat niitä, mitkä lihan ovat; mutta ne, jotka hengen jälkeen ovat, ajattelevat hengellisiä.
For they who are in the flesh, do mind the things of the flesh: and they who are of the Spirit, do mind the things of the Spirit.
6 Sillä lihan halu on kuolema, ja hengen halu on elämä ja rauha.
For minding the things of the flesh, is death; but minding the things of the Spirit, is life and peace.
7 Että lihan halu on viha Jumalaa vastaan, ettei se ole Jumalan laille kuuliainen, sillä ei se voikaan.
Because minding the things of the flesh, is enmity towards God: for it doth not subject itself to the law of God, because it is not possible.
8 Mutta jotka lihassa ovat, ei ne taida olla Jumalalle otolliset.
And they who are in the flesh cannot Please God.
9 Mutta ette ole lihassa, vaan hengessä, jos muutoin Jumalan Henki asuu teissä; mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei se ole hänen omansa.
Ye, however, are not in the flesh, but in the Spirit; if the Spirit of God truly dwelleth in you. And if in any one there is not the Spirit of Messiah he is none of his.
10 Jos siis Kristus teissä on, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
But if Messiah is in you, the body is dead, in regard to sin; and the Spirit is alive in regard to righteousness.
11 Jos nyt sen Henki, joka Jesuksen kuolleista herätti, asuu teissä, niin myös se, joka Kristuksen kuolleista herätti, on teidän kuolevaiset ruumiinne eläväksi tekevä, sen teissä asuvaisen hengen kautta.
And if the Spirit of him, who raised our Lord Jesus Messiah from the dead, dwelleth in you; he who raised our Lord Jesus Messiah from the dead, will also vivify your dead bodies, because of his Spirit that dwelleth in you.
12 Niin emme nyt ole, rakkaat veljet, velkapäät lihalle, lihan jälkeen elämään.
Now we are debtors, my Brethren, not to the flesh, that we should walk according to the flesh:
13 Sillä jos te lihan jälkeen elätte, niin teidän pitää kuoleman; mutta jos te lihan työt hengen kautta kuoletatte, niin te saatte elää.
- (For if ye live according to the flesh, ye are to die. But if, by the Spirit, ye mortify the practices of the body, ye will live.
14 Sillä kaikki, jotka Jumalan Hengeltä vaikutetaan, ne ovat Jumalan lapset.
For they who are led by the Spirit of God, they are the sons of God: )
15 Sillä ette ole saaneet orjuuden henkeä, että teidän vielä pitäis pelkäämän, mutta te olette saaneet valittuin lasten hengen, jossa me huudamme: Abba, rakas Isä.
For ye have not received the spirit of bondage, again to fear; but ye have received the Spirit of adoption, by which we cry, Father, our Father.
16 Se Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset.
And this Spirit testifieth to our spirit, that we are the sons of God.
17 Jos me olemme lapset, niin me olemme myös perilliset, nimittäin Jumalan perilliset ja Kristuksen kanssaperilliset: jos me muutoin ynnä kärsimme, että me ynnä hänen kanssansa kunniaan tulisimme.
And if sons, then heirs; heirs of God, and participators of the inheritance of Jesus Messiah: so that, if we suffer with him, we shall also be glorified with him.
18 Sillä siksi minä sen pidän, ettei tämän nykyisen ajan vaivat ole sen kunnian vertaa, joka meille ilmoitetaan.
For I reckon, that the sufferings of the present time, are not comparable with the glory which is to be developed in us.
19 Sillä ikävä luontokappaleen ikävöitsemys odottaa Jumalan lasten ilmoitusta,
For the whole creation is hoping and waiting for the development of the sons of God.
20 Että luontokappale on turmeluksen alle annettu, ei mielellänsä, vaan sentähden, joka ne alle antanut on,
For the creation was subjected to vanity, not by its own choice, but because of him who subjected it,
21 Toivossa, että myös itse luontokappale pitää turmeluksen orjuudesta vapaaksi tuleman, Jumalan lasten kunnian vapauteen.
in the hope, that also the creation itself would be emancipated from the bondage of corruption, into the liberty of the glory of the sons of God.
22 Sillä me tiedämme, että jokainen luontokappale huokaa ja ahdistetaan aina tähän asti meidän kanssamme.
For we know, that all the creatures are groaning and travailing in pain unto this day.
23 Mutta ei ainoastaan ne, vaan myös itse me, joilla hengen uutiset ovat, huokaamme itsellämme, odottain sitä lapseksi ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.
And not only they, but we also in whom are the first fruits of the Spirit, we groan within ourselves, and look anxiously for the adoption of sons, the redemption of our bodies.
24 Sillä me olemme toivossa vapahdetut. Mutta jos toivo näkyy, niin ei se ole toivo; sillä kuinka joku taitaa toivoa jota hän näkee?
Because we live in hope. But hope that is seen, is not hope: for if we saw it, how should we hope for it?
25 Mutta jos me sitä toivomme, jota emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydessä.
But if we hope for that which is not seen, we are in patient waiting.
26 Mutta niin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme; sillä emmepä me tiedä mitään rukoilla niinkuin tulis, vaan Henki rukoilee meidän edestämme sanomattomilla huokauksilla.
So also the Spirit aideth our weakness. For we know not what to pray for, in a proper manner; but the Spirit prayeth for us, with groans not expressible:
27 Mutta joka sydämet tutkii, hän tietää, mitä Hengen mielessä on; sillä hän rukoilee pyhäin edestä Jumalan tahdon jälkeen.
and the explorer of hearts, he knoweth what is the mind of the Spirit; because he prayeth for the saints, agreeably to the good pleasure of God.
28 Mutta me tiedämme niille, jotka Jumalaa rakastavat, kaikki kappaleet ynnä parhaaksi kääntyvän, niille, jotka aivoituksen jälkeen kutsutut ovat.
And we know that he aideth him in all things, for good, who love God; them whom he predestined to be called.
29 Sillä jotka hän on katsonut edes, ne hän on Poikansa kuvan kaltaiseksi säätänyt, että hän olis esikoinen monen veljen keskellä.
And he knew them, previously; and he sealed them with the likeness of the image of his Son; that He might be the first-born of many brothers.
30 Mutta jotka hän on säätänyt, ne hän on myös kutsunut, ja jotka hän kutsunut on, ne hän on myös vanhurskaiksi tehnyt, ja jotka hän vanhurskaiksi teki, ne hän on myös kunniallisiksi tehnyt.
And those whom he previously sealed, them he called: and those whom he called, them he justified: and those whom he justified, them he glorified.
31 Mitäs me siis näihin sanomme? Jos Jumala on meidän edestämme, kuka voi meitä vastaan olla?
What then shall we say of these things? If God is for us; who is against us?
32 Joka ei omaakaan Poikaansa armahtanut, vaan antoi hänen kaikkein meidän edestämme, eikös hän myös lahjoita meille kaikkia hänen kanssansa?
And, if he spared not his Son, but gave him up for us all, how shall he not give us all things, with him?
33 Kuka tahtoo Jumalan valittuin päälle kantaa? Jumala on, joka tekee vanhurskaaksi.
Who will set himself against the chosen of God? It is God who justifieth.
34 Kuka on, joka tahtoo kadottaa? Kristus on kuollut. Ja, hän on myös herätetty ylös, on myös Jumalan oikialla kädellä, joka myös rukoilee meidän edestämme.
Who is it that condemneth? Messiah died, and arose, and is on the right hand of God, and maketh intercession for us.
35 Kuka pitää meitä Kristuksen rakkaudesta eroittaman? vaivako, eli ahdistus, eli vaino, eli nälkä, eli alastomuus, eli hätä, eli miekka?
What will sever me from the love of Messiah? Will affliction? or distress? or persecution? or famine? or nakedness? or peril? or the sword?
36 Niinkuin kirjoitettu on: sinun tähtes me kuoletetaan yli päivää: me pidetään niinkuin teurastettavat lampaat.
As it is written: For thy sake, we die daily: and, we are accounted as sheep for the slaughter.
37 Mutta niissä kaikissa me voitamme hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
But in all these things we are victorious, by means of him who loved us.
38 Sillä minä olen vahva siitä, ettei kuolema, eikä elämä, eikä enkelit, eikä esivallat, eikä väkevyydet, eikä nykyiset, eikä tulevaiset,
For I am persuaded, that neither death, nor life, nor angels, nor principalities, nor powers, nor things present, nor things to come,
39 Eikä korkeus, eikä syvyys, eli joku muu luontokappale taida meitä Jumalan rakkaudesta eroittaa, joka on Jesuksessa Kristuksessa, meidän Herrassamme.
nor height, nor depth, nor any other creature, will be able to sever me from the love of God, which is in our Lord Jesus Messiah.
